Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Aarkisto

14.12 2016

Huonosti ennakoitava työttömyysturva lannistaa

Kirjoittanut: KIRJOITTAJAVIERAS MARIA KAISA AULA, VALTIOT.LIS, YTT (H.C.)

Työttömyysturva on liian antelias eikä siksi kannusta työllistymiseen”, tällaisilla arvioilla perustellaan usein työttömyysturvan uudistamista ”aktivoivaksi”.  Löysin toisen näkökulman, kun viime kevään selvitin työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströmin toimeksiannosta työllistymisen esteitä. Käyttäjäkokemus kertoikin työttömyysturvan lannistavuudesta.  

Sain selvitykseni kyselyyn noin 600 vastausta, joista puolessa tuotiin esille työttömyysturvajärjestelmän kankeuksia. Työnhakijalle, joka on motivoitunut parantamaan oma tilannettaan, työttömyysturva voikin näyttäytyä työllistymisen esteenä. Työttömyysturvan ei koettu aina kannustavan sen paremmin osa-aikatyöhön, pätkätyöhön, yrittäjyyteen, itsensä työllistämiseen, opiskeluun kuin aina kokoaikaiseenkaan työhön.

Kyse oli erilaisista epävarmuuksista, lopputuloksen ennakoimattomuudesta ja paperisodan aiheuttamista viiveistä.  Lain tulkinta TE-toimistoissa koettiin vaihtelevan virkailijan ja paikkakunnan mukaan.  Henkilökohtaiseen palveluun oli vaikea päästä.  TE-toimistollekin työttömyysturva aiheuttaa paljon työtä, joka ei varsinaisesti edistä työnhakua. 

Käyttäjäkokemus kertoo muutoksesta ja haasteista

Käyttäjäkokemus kertoi siitä, että työttömyysturvajärjestelmä ei ole pysynyt muuttuvan työelämän perässä. Perinteisen palkkatyön rinnalle on tullut monia uusia työnteon tapoja. On etätyötä, itsensä työllistämistä kokoaikaisesti, osa-aikaista yrittämistä, osuuskunnassa tehtävää työtä, toimeksiantosuhteita sekä siirtymiä palkkatyön ja yrittäjänä tehtävän työn välillä.  Monet kertoivat mm. vaikeuksista aloittaa sivutoiminen yritystoiminta työttömänä ilman, että menettää heti työttömyysturvansa.

Uusissa työnteon muodoissa ja niiden yhdistelmissä työnhakija voi menettää työttömyysturvansa kokonaan tai joutua pitkällisiin selvitysprosesseihin.  Usein työnhakija elää ”kädestä suuhun” eikä uskalla riskeerata niukkaa toimeentuloaan. Lopputulos voi olla se, että työnhakija arvioi paremmaksi tosiaan jäädä kotiin, eikä ottaa uusia mahdollisuuksia vastaan.  Byrokraattinen ja huonosti ennakoitava työttömyysturva voi olla työllistymisen este.

Käyttäjäkokemus kertoi myös toimintakulttuurin ongelmista. Yksityiskohtaisella työttömyysturvalainsäädännöllä on haettu yhdenvertaista kohtelua.  Työnhakija ei itse kuitenkaan pykälävyyhtiä pysty tulkitsemaan tai ennakoimaan lopputulosta.  TE-toimiston aktivointipyrkimykset ja työnhakijan omat suunnitelmat eivät aina kohtaa toisiaan.  Sinänsä lainmukainen lopputulos voikin tuntua työnhakijasta mielivaltaiselta. Työnhakija tai itsensä työllistäjä kokee, että häneen ei luoteta vaan periaatteessa jokainen tuen hakija on ”potentiaalinen väärinkäyttäjä”.  Toimintakulttuuri on pykälävetoinen eikä asiakaslähtöinen.

Lopputulos on nurinkurinen. Viranomaiset koettavat aktivoida, mutta työnhakijan kannalta tulos voikin olla passivoiva, lannistava.  Palvelu ja tukijärjestelmät eivät toimi työnhakijan omia voimavaroja vahvistavasti sekä työmarkkinoille pääsyä mahdollistavasti.

Ratkaisuehdotuksia

Mitä olisi tehtävä? Moni kyselyyni vastaaja odotti perustulosta ratkaisua etuuksien tilkkutäkkiin sekä itsensä työllistämisen ja työttömyysturvan yhteensovituksen ongelmiin.  Perustulo onkin yksi mahdollisuus. Kokeilu alkaa ensi vuoden alussa.

Suositukseni perusteella TEM käynnisti kesällä jatkovalmistelun itsensä työllistäjän työttömyysturvasta.

Joulukuun puolivälissä odotetaan selvityshenkilöiden näkemyksiä järjestelmän uudistamiseksi. Valmistelun tavoite on kannustaa itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti, ottaa nykyistä paremmin huomioon erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistaa joustavat siirtymät yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Yksi keino tässä on ns. yhdistelmävakuutus, jossa työnhakija voi samaan aikaan vakuuttaa itsensä sekä yrittäjänä että palkansaajana. Toivottavasti ehdotukset johtavat nopeasti lainsäädännön korjaamiseen.

Hallituksen piirissä pohditaan työttömyysetuuksiin ja palveluihin parhaillaan uusia aktivoivia osasia.  Työttömyysturva toki voi olla joissakin tilanteissa liiankin antelias, mutta samalla se voi olla myös omatoimisuutta lannistava.

Vaihtoehtona kokonaisuudistus

Mietin pienten uusien ”säätöjen” toimivuutta. Entä jos hallitus käynnistäisikin työttömyysturvan kokonaisuudistuksen? Innovatiivisesti ja käyttäjäkokemusta hyödyntäen pitäisi etsiä uudenlaista, mahdollistavan työttömyysturvan mallia.  Entä, jos uudistus tehtäisiinkin ottamalla työnhakijoiden asiakaslähtöinen näkökulma mukaan valmisteluun alusta asti?  Kokonaisuudessa pitäisi sovittaa yhteen sekä etuudet että erilaiset työllistymisen palvelut.

Suomessa lainsäädännön vaikutusten ennakointi on vielä lapsenkengissä. Virkamiehet ja etujärjestöt ovat osaavia, mutta eivät kuitenkaan aina ole ihan kartalla siitä, mitä arjessa tapahtuu.  Työttömyysturvan uudistamisessa jos missä tarvittaisiin ihmisvaikutusten arvioinnin ja ennakoinnin vahvaa osaamista.

Kommentit
47
Jätä kommentti

Kirjoita kenttään yllä olevassa kuvassa näkyvät merkit. Etkö saa selvää? Muuta tekstiä.
Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija29.03.201714:46

Hei Pipsa, kiitos kysymyksistäsi!

Työttömyysturvalaki antaa työttömälle mahdollisuuden tehdä talkootyötä menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen. Määritelmällisesti talkootyöllä tarkoitetaan toimintaa, jota yleisesti harjoitetaan palkatta ja jossa apua työsuoritukseen annetaan sukulaisuussuhteen tai muun henkilökohtaisen suhteen perusteella.

Kun on selvää, että kyse on vastikkeettomasta toiminnasta, asiaa ei selvitetä TE-toimistossa ollenkaan. Keskeistä on se, että talkootyö on palkatonta. Talkootyöhön liittyvä tavanomainen kestitys on toki sallittua! Tärkeää on myös se, että toiminta on täysin vapaaehtoista (voi esimerkiksi itse päättää, milloin osallistuu).

Kun ilmoitat työskentelystä TE-toimistoon, voivat he pyytää tarkemman selvityksen asiasta. Jos työskentelet sellaisissa tehtävissä, joita yleisesti tehdään työsuhteessa, voi lopputulos olla se, että sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Ratkaisu asiassa tehdään TE-toimistossa. Ole siis vielä yhteydessä työlinjan työttömyysturvaneuvontaan (p. 0295 020 701).

Talkootyön aikanakin TE-toimisto voi tehdä sinulle työtarjouksia. Talkootyö ei ole pätevä syy jättää hakematta tarjottuja työpaikkoja, joten postia kannattaa seurata.

Mikäli pidät työnhakusi voimassa TE-toimistossa myös mahdollisen talkootyön aikana, sinun katsotaan olleen työmarkkinoilla, vaikka et hakisikaan ansiopäivärahaa.

Pipsa28.03.201719:28

Hei

Jos henkilö, joka on työttömänä ja saa ansiosidonnaista haluaisi auttaa ystävää maatalossa, sen sijaan, että on vain kotona peukaloita pyörittämässä, niin onko vaara, että tulee ongelmia? Hän ei saisi tuosta työstä palkkaa ja hakisi koko ajan oman alansa työtä. Hän olisi myös valmis vastaanottamaan ”oikean työn” vaikka samana päivänä, jos työpaikka löytyisi.

Maatalossa tehtävä työ olisi siis talkootyötä, mutta koska kyse olisi useamman viikon mittaisesta avusta, joku saattaa tulkita, että kyseessä ei ole "tavanomainen talkootyö".

Kysymyksiä:

1. Monenko päivän apu olisi maksimi aika, joka katsottaisiin vielä ”tavanomaiseksi talkootyöksi”?
2. Jos henkilö jättää hakematta työttömyyspäivärahaa ”tavanomaisen talkootyön” ylittävältä ajalta, niin onko siinä jotakin huomioitavaa?
3. Tekeekö YTK vai TE-toimisto päätöksen siitä, onko ko. ajalta henkilöllä oikeus työttömyyspäivärahaan?
4. Voisiko joku jopa tulkita, että henkilö on poissa työmarkkinoilta, vaikka hakee koko ajan työtä ja on sitä valmis vastaanottamaan, jos tekee ko. talkootyötä ja jättää päivärahan hakematta?
5. Onko jotakin muuta, mitä tulisi huomioida?

Kyse on siis siitä, että henkilö haluaa tehdä jotakin, sen sijaan että on tekemättä mitään, mutta ei halua siitä ongelmia.

Kiitos jo etukäteen avusta näiden lakitulkintojen kanssa.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija28.03.201712:49

Hei Jukka Joensuusta! Työntekijän eläkelain mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta ajalla, jolla työansiot ylittävät säädetyn ansiorajan. Asiaa koskevan soveltamisohjeen mukaan ansiorajaa valvottaessa otetaan huomioon kaikki sellaiset eläkkeen perusteena olevat työansiot, jotka ovat vastiketta työstä. Ansiopäivärahana maksettu työttömyysetuus ei ole vastike työstä, joten sitä ei edellä mainitun perusteella huomioitaisi.

On eläkeyhtiön tehtävä arvioida työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista. Soitin Eloon, ja he totesivat, että työttömyyskorvauksia ei huomioida. Ota vielä itse yhteyttä eläkeyhtiöösi. Silloin he voivat tarkastaa sinun tietosi ja antaa tarkemmat neuvot.

Kertomasi mukaan asioit eläkeyhtiön, työttömyyskassan ja sosiaalitoimiston kanssa. Saat siis toimittaa monia selvityksiä moneen paikkaan. Se on harmillista eikä mikään ihme, jos tunnet tilanteen painostavaksi.

Jukka Joensuusta28.03.201700:51

Hei

Olen joutunut omituiseen ns. "Puun ja Kuoren väliin" tai ehkä kuvaavampi sanonta että olen pudonnut lainsäädännön "Sudenkuoppaan", sillä olen päässyt Osa-työkyvyttömyys eläkkeelle joka on pysyväisluonteinen, eikä väliaikainen kuten usein ajatellaan.
Käyn osa-aika työssä, Eläketurva yhtiö Elo on määritellyt minulle ansiorajan 880Eur/kk jonka saan hankkia osa-aika eläkkeellä ollessani ansiotuloa.
Olen myös YTK:n jäsen.
Nyt on ongelmaksi muodostunut että kun hankin ansiotuloja, jotka jäävät alle tuon mainitun 880 Euron, täytyy minun hakea YTK:lta ansiosidonnaista päivärahaa, mutta koska en saa ottaa vastaan yhdessä palkan kanssa yli 880 Euroa, ja kuitenkin YTK maksaa minulle yhdessä palkan kanssa noin 1077 Euroa (Palkka + ansiosidonnainen työttömyysturva), niin se vaarantaa Eläkkeeni, ja voi johtaa pahimmassa tapauksessa Osatyökyvyttömyyseläkkeeni takaisinperintään, jota ei suin surminkaan halua tapahtuvan.

Saamani eläke vähentää kyllä minulle maksettavaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta ei riittävästi, koska ylimaksua tulee 197 euroa joka kuukausi, osa syynä lienee 300 euron suojaosa jonka saan hankkia ilman että se vaikuttaa työttömyysturvaani.
Kuitenkin minun on haettava työttömyysturvaa koska ilman päätöstä ei minulla ole asiaa sosiaalitoimistoon, ja toisekseen en voi täyttää työssäoloehtoa ellen ilmoita työ ja työttömyyspäivistä sekä tehdyistä tunneista.

Kyllä minun täytyy sanoa että on todella lainsäätäjän ajattelemattomuutta toteutettu semmoinen "miina" johon olen joutunut astumaan, ja eikö ole ketään toista vastaavassa tilanteessa olevaa ihmistä koko YTK:n historiassa jolle olisi käynyt juuri näin kuin minulle nyt?

On kyllä todella merkillistä ettei kaikkea tätä "soppaa" voi hoitaa yhdeltä luukulta kuntoon ilman että Työeläkeyhtiö on hiillostamassa minua liikaa maksetusta ansiotulosta ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, ja toiset instanssit vaatimassa selvityksiä sekä Ytk tunkemassa taskuuni ylimääräistä rahaa jota en saa ottaa vastaan.

Eräälle Ely-keskuksen virkamiehelle selostettuani tämän saman asian, hänen ainoa neuvonsa oli että lähetä kysely Eduskunnan Oikeusasiamiehelle siitä kuinka tämmöisessä tilanteessa toteutuu kansalaisen Oikeusturva.

Mutta sen vastauksen saaminen kestää ainakin 6 kk, eikä se lausunto tietenkään ole mitään tämän tapauksen osapuolta sitova.

Eduskunnan Oikeusasiamies voi tehdä virkamiehille aloitteen lain korjaamisesta, mutta eihän se auta minua tässä ja nyt!

Katariina Collin, lakimiesharjoittelija13.02.201712:41

Hei Heikki!

Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu työssä olevien henkilöiden opiskelun tukemiseen. Aikuiskoulutustukea ei lähtökohtaisesti voida myöntää työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta, vaan tukioikeus lakkaa työsuhteen päättymiseen. Työsuhteen päättymisestä tulee ilmoittaa aikuiskoulutustuen maksajalle. Aikuiskoulutustuki on eri asia kuin työttömyysetuus, joten ole vielä yhteydessä tuen maksajaan ja tarkista oman irtisanoutumisen vaikutus sieltä. Jos irtisanoudut itse työstä, työvoimapoliittisena seurauksena on todennäköisesti karenssi, kuten mainitsitkin. Päätöksen mahdollisesta karenssista tekee TE-toimisto.

Opintojen päättymisen ja mahdollisen työvoimapoliittisen karenssin jälkeen sinulla saattaa olla oikeus ansiopäivärahaan. Jos et ole aiemmin ollut ansiopäivärahan saajana ja olet täyttänyt 26 viikon työssäoloehdon, sinulle määritellään ansiopäiväraha työssäoloehtoon luettujen viikkojen ansioiden perusteella. Myös opintojen aikana työssäoloehto kertyy sellaisista kalenteriviikoista, jolloin työskentelet tai saat palkkaa vähintään 18 tunnilta (myös vuosiloma-aika). Kertomaltasi työssäoloajalta 1. – 31.8.2015 ja 1.6. – 31.8.2016 luetaan mukaan työssäoloehtoon siis ne viikot, joilla työssäoloa on ollut vähintään 18 tuntia, mutta työssäoloehto ei vielä täyty noiden työssäolojen perusteella. Pääsääntöisesti yhteensä 26 viikon työssäoloehdon on täytyttävä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana, mutta muun muassa aika, jonka olet ollut päätoiminen opiskelija, pidentää tätä tarkastelujaksoa. Kohdallasi näiden 26 työssäoloviikon ei siten tarvitse olla edellisen 28 kuukauden aikana. Huomaathan, että työssäoloehtoon voidaan lukea vain työttömyyskassan jäsenyysaikana tehty työ.

Tarkastelujaksoa aletaan yleensä ulottaa taaksepäin siitä päivästä, kun henkilön työnhakijaksi ilmoittautumista edeltänyt työsuhde päättyy. Ansiopäivärahan tason on tarkoitus heijastella henkilön tulotasoa ennen työttömyyttä. Siksi palkanmääritys pyritään pääsääntöisesti tekemään mahdollisimman lyhyeltä ajalta välittömästi ennen työttömyyttä tapahtuneesta työskentelystä saatujen tulojen perusteella, kuitenkin vähintään 26 työssäoloehtoon luettavan viikon ajalta.

Heikki12.02.201714:42

Hei,

suoritan päätoimisena opiskelijana ylempää korkeakoulututkintoa. Olen opintovapaalla työstäni, joka on tällä hetkellä osa-aikainen (1.8.2015 lähtien). Opintovapaani päättyy kesäkuun lopussa. Minulla on takana noin 30 vuotta kokopäiväistä työuraa. Kysymykseni on:

Kuinka on ansiosidonnaisen työttömyysturvani laita,

a) jos ehdin saada opintoni valmiiksi, irtisanoudun kesäkuun alussa (irtisanomisaika 1 kk) ja ilmoittaudun heti heinäkuun alusta työttömäksi työnhakijaksi, ellen ole saanut vielä muuta työtä. Olen tietoinen todennäköisestä 3 kuukauden karenssista. Vaikuttaako irtisanomisilmoituksen tekeminen kesäkuun puolella kesäkuun aikuiskoulutustukeeni?

b) jos en ehdi saada opintojani aivan valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä (loppu sama kuin edellä...)?

Lisäksi, miltä ajalta ja miltä päiviltä ansiosidonnainen päivärahani lasketaan? Olen saanut osa-aikaisen palkkaa ajalta 1. – 31.8.2015 sekä 1.6. – 31.8.2016 (nämä ajanjaksot joko töissä tai virallisella vuosilomalla, muu aika opintovapaalla). Voidaanko siinä huomioida kokopäiväiset tulot pidemmältä kuin 26 viikon jaksolta?

Erika, esimies30.01.201715:21

Hei Kari! Ikävä kuulla, että et ole tyytyväinen nettisivuihimme. Otamme mielellämme palautetta ja kehitysehdotuksia vastaan vaikka sähköpostilla asiakaspalvelu@ytk.fi

Katariina Collin, lakimiesharjoittelija30.01.201715:18

Hei Nina!

Laskit ihan oikein. Lisäpäiväoikeuden edellyttämä työssäoloaika lasketaan työttömyysturvalain 6 luvun 11 §:n määräämällä tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman soveltamisohjeen mukaan (30.6.2015) henkilö saa lukea hyväkseen kokonaisluvun osoittaman työssäolomäärän, vaikka hän saman vuoden aikana olisikin ollut esimerkiksi työttömänä niin, että kokonaislukumäärän osoittama työskentelyaika ei voisi todellisuudessa täyttyä. (Työttömyysturvalain 6 luvun soveltamisohjeen saat pyytämällä Sosiaali- ja terveysministeriöstä.)

Esimerkkisi mukaan: (1600,00 € + 1900,00 € + 2900,00 €) / 528 = 12,12. Pyöristäen siis 12 kuukautta eli yksi vuosi lisäpäiväoikeuden edellytyksiin luettavaa työssäoloaikaa. Lopputulos voi olla hämmentävä. Tämä johtuu siitä, että työssäoloaika lasketaan ansioista eikä varsinaisesta työajasta.

Eläketurvakeskus pitää kirjaa eläkkeen perusteena olevista ansioista. Lisäpäiväoikeuden vaatima työssäoloaika lasketaan näiden tietojen perusteella työttömyysturvajärjestelmässä. Työttömyysturvalain tarkoittamalla työssäoloajalla ei siis ole vastinetta eläketurvassa, eikä se myöskään ole sama asia kuin työttömyysturvalain tarkoittama työssäoloehto.

Nina 27.01.201712:49

Katarina Collinille:
Sanot alempaa löytyvässä vastauksessasi seuraavaa:
Työssäoloaika lasketaan siten, että kunkin kalenterivuoden eläkevakuutetut ansiot jaetaan kyseisen vuoden jakajalla. Jakajaa tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. Esimerkiksi vuonna 2016 jakajan määrä on ollut 528. Laissa oleva jakaja 510 on vuoden 2013 tasossa.

Ansioina otetaan huomioon vain työtulot. Kunkin kalenterivuoden työansiot jaetaan sen vuoden jakajan arvolla. Näin saatu luku pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Pyöristys tehdään siis kalenterivuosittain. Kunkin kalenterivuoden kokonaisluku voi olla enintään 12

Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla yhteen jokaisen kalenterivuoden osoittama työskentelyaika. Työssäoloedellytys täyttyy, kun vaadittavia vuosia vastaava kuukausimäärä täyttyy. Voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme ja pyytä apua työhistorian laskennassa.

Ekonomi ei nyt ymmärrä.
Otetaan esimerkki:
Jos vaikkapa vuonna 2016 olisin tehnyt kolme erillistä 4 viikon (=kuukauden) pätkätyötä, joista bruttopalkka olisi vaikkapa työsuhteesta a) 1600 euroa (työtunteja viikossa 26h) , työsuhteesta b) 1900 euroa (työtunteja viikossa 10 h + 30h +10h +30h) ja työsuhteesta c) 2900 euroa (työtunteja viikossa 37,5 h)

niin kirjoittamasi mukaan yhteen lasketaan 1600 + 1900 + 2900 = 6400 euroa, joka jaettuna vuoden 2016 kertoimella 528 tekee 12,12.

Jossain on nyt kirjoitus- tai tulkintavirhe.

Voitko täsmentää edellisen esimerkin avulla mitä tarkoitit.

Ekonomin mielestä työsuhteet a) sekä c) täyttävät kokonaisen täyden työssäolokuukauden ehdon, joka talonpoikaisjärjellä ajateltuna olisi sitä myös Eläketurvakeskuksen laskelmissa.
Työsuhde b) on poikkeava johtuen työtuntien määrästä per viikko. Se ei itse asiassa täytä työssäoloehdon rajoja kuin kahden viikon osalta, mutta kaipa tuokin nyt jollain tavalla työssäoloksi Eläketurvakeskuksenkin laskelmissa luetaan?

Jos Eläketurvakeskus jyvittää koko vuoden bruttotulot per 12 kuukautta niin olen kyllä ihmeissäni. Kun vastaat täjän niin voitko laittaa jonkun linkin mistä laki ja laskuperusteet ilmenevät samalla, kiitos.

kari21.01.201710:11

Kyllä teidän nettisivut meni moninkertaisesti huonommaksi kuin entiset nettiisivut.

Katariina Collin, lakimiesharjoittelija20.01.201712:36

Hei Eva ja kiitos mukavasta palautteesta!

Kertomasi perusteella olet ikäsi puolesta työllistämisvelvoitteen piirissä. Työllistämisvelvoite tarkoittaa sitä, että kotikuntasi on TE-toimiston osoituksesta järjestettävä sinulle työntekomahdollisuus kuudeksi kuukaudeksi. Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että voit aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Tarkoitus on, että voisit kerätä uuden ansiopäivärahan edellyttämän työssäoloehdon.

Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen edellyttää iän lisäksi sitä, että pidät työnhakusi TE-toimistossa voimassa ja että sinulle ei ole myönnetty oikeutta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin. Edelleen edellytetään, että et työllisty avoimille työmarkkinoille, eikä sinulle voida järjestää soveltuvaa työllistymistä edistävää koulutusta tai kuntoutusta.

Ole vielä yhteydessä TE-toimistoon asian tiimoilta. Työllistämisvelvoitteeseen liittyvät asiat ratkaistaan siellä.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija19.01.201715:46

Hei Jullek, kiitos vauhdikkaasta kommentista!

Suomalaisen työttömyysturvan perusperiaate on jo yli sata vuotta ollut se, että työttömyysturva on vastikkeellista. Kun tällainen periaate on valittu, on tietysti luonnollista, että sen toteutumista seurataan. Tästä puolestaan seuraa byrokratiaa ja rajoituksia siihen, miten vapaasti yksilö voi itsensä työmarkkinoilla asemoida. Perustulo rikkoo tätä asetelmaa, koska siinä perusturva ei enää ole vastikkeellista. On selvää, että silläkin on pitkällä aikavälillä vaikutuksia työmarkkinoihin. Aika näyttää.

Työttömyysetuuksien maksaminen on Suomessa jo pitkään ollut hajautettu. Tähän on päädytty muun muassa sen vuoksi, että se on ollut sopivin kompromissi järjestelmän rahoituksen suhteen. On totta, että vain työttömyyskassan jäsenenä voi saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Jos ei ole jäsen työttömyyskassassa, menevät työttömyysvakuutusmaksut Kelalle perusturvan rahoittamiseen. Työttömyyskassan jäsenyys on joka tapauksessa erittäin järkevä vaihtoehto, koska työttömyyden sattuessa se maksaa itsensä takaisin muutamassa päivässä.

Nykyjärjestelmä on kovassa paineessa, koska työttömyysaste on jo pitkään ollut korkealla ja samalla työelämä on kiihtyvässä muutoksessa. Välillä on kuitenkin hyvä muistaa, että sama järjestelmä pitää onnistuneesti huolta satojentuhansien suomalaisten toimeentulosta kuukausittain. Kehittämistä ja uusia avauksia tietysti aina tarvitaan!

jullek Mikkeli18.01.201715:13

Pohdin ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin tarvetta turvata toimeentuloni mahdollisen työttömyyden varalle.
Kyselin 1980- luvun 20 markan Loimaan kassan perään ja sain vinkin tämän ytk -kassan olemassa olosta.
Luettuani aiheesta ja varsinkin tämän palstan kommentteja muutaman, olen entistäkin vakuuttuneempi yhdenluukun perusturvan ja minimieläkkeen tarpeellisuudesta.
On järkyttävää huomata olevamme entistä syvemmällä siinä 1970-luvun lopun monimutkaistuvassa pykäläviidakossa yksinkertaisen perustoimeentulon saamiseksi.
Miten voi olla mahdollista kalliissa edustuksellisessa demokratiassa pitää vuosikymmeniä tällaista epäkohtaa yllä.
Minun siis pitäisi liittyä johonkin Loimaan kassaan saadakseni perustoimeentulo itseltänikin kerätyistä veroluontoisista maksuista.
Kuitenkin poliittisesti sitoutuneet ay-aktiivit ottavat jäsenmaksujen verovähennysoikeuksin samoista rahoista korvaukset.
Niukka perustulo tai -eläke, miksi sitä nyt sitten kutsutaankaan mahdollistaa työttömille osaaville ihmisille rauhan hakeutua taitojensa ja mieltymystensä mukaiseen tuottavaan työhön tai kouluttautua muuttuvan maailman tarpeellisiin tehtäviin.
Meitä kaikkia hyödyttävä toimeliaisuus lisääntyy myös vapaa-ajalla ja ajastaan syntyy oikeita aitoja työpaikkojakin.
Sellaiset kädettömät ja laiskat pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät oikeasti voi tai halua työllistyä tulisivat näin toimeen ilman muita raskaita tukiverkostoja.
Ei ole kenenkään etu laittaa ihmisiä johonkin kopin nurkalle kessuttelemaan täysin hyödyttömänä vain siksi, että työ sanan varsinaisessa merkityksessä on meillä aivan yliarvostettu ihmisarvon mittari.
Sairastuvat siellä ja lisäävät terveyden huollon jo ennestäänkin poskettomia menoja.
Lisäksi se valtava joukko(cosa nostra), joka näitä mutkikkaita edunvalvontajärjestelmiä pyörittelee, siirtyisi ajastaan halpuuttamaan tuottavan työn hintaa paljon nykyisiä kiky- virityksiä tehokkaammin.
Tälle joukolle maksetaan kaksin- kolmin kertaisesti perustulon verran täysin hyödyttömästä toiminnasta.
Muistan joskus 1970-luvulla väittäneeni tällaisen toiminnan vievän työpaikat maasta. Palaute olisi nyt imartelevampaa kuin silloin. Siis joustavampaa ja yksinkertaisempaa tukiverkostoa ja verotusta kohti.
Tällaiseen pykäläviidakon ylläpitämiseen ei kerta kaikkiaan enää ole varaa saatikka haluja.
Olisi viisasta toimia nyt, eikä sitten vaikeimman kautta kun velan saanti maailmalta loppuu.

Katariina Collin, lakimiesharjoittelija18.01.201713:42

Hei Nina!

Lisäpäiväoikeuden työssäolovaatimus lasketaan eläkevakuutettujen ansioiden perusteella. Työssäoloedellytykseen voidaan lukea myös yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettu yrittäjäasemassa tehty työ. Työttömyyskassa selvittää työhistoriatiedot Eläketurvakeskuksen rekisteristä. Työntekijän eläkelain mukaan vakuutettu työskentely näkyy ajalta ennen 1.1.1998 vain täysien kuukausien osalta, mutta 1.1.1998 jälkeen työskentelytiedot näkyvät päivän tarkkuudella. Yrittäjän eläkelain vakuutuksen voimassaoloaika näkyy rekisteriotteella kalenterikuukausittain. Työssäoloedellytyksen täyttymistä voidaan laskea poikkeuksellisesti myös muun luotettavan selvityksen, kuten työnantajan todistuksen perusteella, mikäli työ ei näy Eläketurvakeskuksen rekisterissä.

Työssäoloaika lasketaan siten, että kunkin kalenterivuoden eläkevakuutetut ansiot jaetaan kyseisen vuoden jakajalla. Jakajaa tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. Esimerkiksi vuonna 2016 jakajan määrä on ollut 528. Laissa oleva jakaja 510 on vuoden 2013 tasossa. Ansioina otetaan huomioon vain työtulot. Kunkin kalenterivuoden työansiot jaetaan sen vuoden jakajan arvolla. Näin saatu luku pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Pyöristys tehdään siis kalenterivuosittain. Kunkin kalenterivuoden kokonaisluku voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla yhteen jokaisen kalenterivuoden osoittama työskentelyaika. Työssäoloedellytys täyttyy, kun vaadittavia vuosia vastaava kuukausimäärä täyttyy. Voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme ja pyytä apua työhistorian laskennassa.

Olet oikeassa, että 58-vuotiaiden kohdalla ansiopäivärahan perusteena olevan palkan uudelleenmäärittelyyn liittyy poikkeussääntö. Päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei nimittäin määritellä uudelleen, jos henkilö täyttää työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään ja uudelleen laskettava perustepalkka jäisi aiempaa perustepalkkaa pienemmäksi. Toisin sanoen henkilön täytettyä 58 vuotta ja mikäli hän tämän jälkeen täyttää uuden työssäoloehdon, uusi palkanmääritys tehdään vain hänen edukseen. Tällöinkin tulee kuitenkin huomiotavaksi sääntö, jonka mukaan perustepalkka lasketaan uudelleen, jos edellisen päivärahakauden alkamisesta on kulunut vähemmän kuin vuosi, eikä perustepalkkaa ole silloin määritelty.

Katariina Collin, lakimiesharjoittelija18.01.201713:39

Hei Pete, pahoittelut, että kysymyksesi oli jäänyt vastaamatta.

Työttömyysturvassa sinua pidetään yrittäjänä muun muassa silloin, kun olet jäsenenä osuuskunnassa jossa on yhteensä enintään kuusi jäsentä. Edellytyksenä on tämän lisäksi se, että kaikkien jäsenten äänimäärä on yhtä suuri. Yli kuusihenkisten osuuskuntien kohdalla määräysvaltaasi ja johtavaa asemaasi arvioidaan kuten osakeyhtiön kohdalla. Tällöin myös perheenjäsenesi määräysvalta ja omistajuus huomioidaan vastaavasti. Katso tästä tarkempaa tietoa nettisivuiltamme https://ytk.fi/ansioturvan-abc/yrittajaasiat-tyottomyysturvassa/yrittajan-maarittely-tyottomyysturvan-kannalta. Muista, että yrittäjä ei kerää työssäoloehtoa palkansaajakassassa.

Yritystoiminnan osalta TE-toimisto tutkii yritystoiminnan päätoimisuuden. Päätoiminen yrittäjyys on työttömyysturvan maksamisen este. Joskus selvittely voi valitettavasti kestää jonkin aikaa, kuten mainitsemassasi tapauksessa. Tällöin työttömyysturvan maksatus keskeytyy, jotta vältyttäisiin mahdolliselta takaisinperinnältä, jollei oikeutta työttömyysturvaan olisikaan. Sivutoimisen yritystoiminnan ajalta henkilöllä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Sivutoimiseksi yritystoiminta katsotaan, jos yritystoiminta on laajuudeltaan sellaista, että se ei estä vastaanottamasta kokoaikatyötä.

On totta, että nykyinen järjestelmä ei aina kannusta parhaalla mahdollisella tavalla työntekoon. Pieni parannus on kuitenkin tänä vuonna työttömyysturvalain muutoksen myötä luvassa: mikäli työnhakija työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa korkeintaan kaksi viikkoa, on hänellä oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Voidaan puhua niin sanotusta pätkäyrittäjyydestä. Tämä saattaa joissain tilanteissa helpottaa esimerkiksi laskutusosuuskunnan kautta työskentelevien tilannetta.

eva18.01.201701:45

huhtikuussa 2017 minulla menee 500 päivää umpeen, olen silloin 59 vuotias. Kuulunko kunnan työllistämisvelvoiten pariin ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Olen syntynyt 1957.Kiitos hyvää blogista

Nina 17.01.201700:49

Lasketaanko lisäpäiväoikeuden työssäolovaatimukseen 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana myös tuona aikana tehty työ yrittäjänä (toiminimellä) vai pelkästään palkkatyösuhteet toisten palveluksessa?

Pystynkö tarkistamaan omat palkkatyösuhdetietoni Eläketurvakeskuksesta päivämäärätasolla? Omasta eläkeotteesta tehdyt päivät eivät käy ilmi lukumäärinä.

Miten silpputyöntekijän ja osapäiväisen / tuntityöntekijän viisi työvuotta lasketaan?

Täytän pian 54 vuotta ja taulukkolaskelmoin paljonko palkkatyöpäiviä pitää saada kasaan kunnes täytän 61 :)
Nykyhallitus ehtii toki vielä tuhota loputkin, mutta oletan että vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeinen hallitus korjaa tilanteen jos katastrofi ehtii tapahtua.

Nykylain mukaan olisi kai itselleni viisainta ansaita mahfollisimman kovapalkkaisia pätkiä kunnes täytän 58, minkä jälkeen ansiosidonnainen pysyy vakiona eläkeputken alkuun asti jos oikein ymmärsin.

Kaikki korjaukset ja lisäinfo on tarpeen jotta osaan hahmottaa seuraavat 10-12 vuotta elonkulustani.

Pete03.01.201711:35

Tämä oli hyvä kirjoitus. Olemme tässä ystävien kanssa yrittäneet selvitellä, miten osuuskunnan perustaminen vaikuttaa työttömyysturvaan. Jos jäseniä on tarpeeksi, niin silloin osuuskunnan jäsentä ei katsota yrittäjäksi, mutta osuuskuntajuttujakin tulkitaan hieman eri tavoin eri kaupungeissa. Sitten on vielä tämä ero työ- ja laskutusosuuskunnan välillä.

Osuuskunnan perustaminen toisi meille monelle keikkatyötä, mutta te-toimistojen tulkinnat mietityttää, koska ennakkopäätöksiä ei anneta. Yhdestä osuuskunnasta meille kerrottiin, että erään heidän jäsenen työttömyysturva katkaistiin kolmeksi kuukaudeksi selvitysten ajaksi.

Ei erityisen kannustavaa suoraan sanottuna. Kannattaako siis ottaa riski ja kokeilla, vai pysyä vain kotona ja yrittää saada työtä? Näitä asioita vielä tässä pohdimme.

Erika, esimies02.01.201709:32

Hei Ritu, koska olet jo täyttänyt 58 vuotta, ei päivärahasi määrää välttämättä lasketa uudelleen, vaikka uusi työssäoloehto täyttyisi kokonaisuudessaan velvoitetyön jälkeen. Päivärahan määrä lasketaan uudelleen vain, jos uusi päiväraha olisi edellistä suurempi.

Ritu30.12.201609:44

Hei
täytän tammikuussa 59v. Olen nyt velvoitetyössä (14.10.2016-13.04.2017). Jos minulle tarjotaan jatkoa tässä työssä esim. puoleksi vuodeksi, lasketaanko päivärahani uudelleen tuon 'vapaaehtoisen' puolen vuoden jälkeen?

Erika, esimies28.12.201608:54

Hei Peeter, jos sinulla on työsuhde voimassa Suomessa, niin työskentely kuuluu vakuuttaa suomalaisessa työttömyyskassassa ja ansiopäiväraha maksetaan Suomesta muiden edellytysten täyttyessä. Työsuhteen päätyttyä ansiopäivärahaa voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa, jos työttömäksi jäätyäsi asut edelleen Suomessa. Sinulle kertyy päivärahaoikeutta, kun työttömyyskassan jäsenyysaikana teet työtä vähintään 18 tuntia viikossa ja saat siitä vähintään alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Näitä viikkoja pitää kertyä vähintään 26 kpl, jotta sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan, jos jäät työttömäksi. Viikkojen ei tarvitse olla peräkkäisiä, vaan voit kerätä niitä noin parin vuoden ajan.

Erika, esimies28.12.201608:48

Hei Kaija, kertomasi perusteella päivärahan enimmäisaika on sinun kohdallasi jo alkanut. Tällöin lakimuutos ei koske sinua, vaan sinulle voidaan maksaa ansiopäivärahaa 500 päivään saakka. Muutokset koskevat niitä, joiden enimmäismaksuaika alkaa vuoden 2017 puolella.

Lisäksi enimmäismaksuaika on uuden lainkin mukaan 500 päivää niillä henkilöillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana. Olet ilmeisesti syntynyt vuonna 1957, joten sinulla on myös oikeus ansiopäivärahan lisäpäiviin, kun ehdit täyttää 61 vuotta ennen kuin ansiopäivärahan enimmäismaksuaika päättyisi. Lisäpäivien perusteella ansiopäivärahaa voidaan sinulle maksaa 65 ikävuoteen saakka. Myös lisäpäiväoikeuden syntymiseksi edellytetään sitä, että olet enimmäisajan täyttyessä ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Kaija28.12.201605:32

Hei,
Olen 59 v. ja täytän nyt helmikuussa 60 v. Jäin työttömäksi 30.3.2016 ja kysynkin, että koskeeko minua tämä uusi lakiuudistus, jossa työttmyyspäivärahaa maksetaankin vain 400 päivältä eikä 500 päivältä, kuten tilanne oli silloin kun jäin työttömäksi?.Silloin minulle vastattiin, että päivät riittävät kunnes täytän 61 vuotta.

peeter veidenbaum 6322853 27.12.201619:52

terve ma haluan päätan pari küsümüksen. uksi küsymus.jossa ma maksetan teili joko vuosi 118 euroa plus advokati raha.mutta mina on tilapäinen
ei jo vakitoinen onko toimi minulaa suome tyo vakutus tai ei joos ma jaan ilma tyoita makseko mulle raha

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija23.12.201612:01

Kiitos kommentistasi Manta ja hyvää joulua!

Manta23.12.201611:45

Asia on juurikin näin. Byrokratia on monessa kohdin suorastaan järjetöntä. Myöskään oikeudenmukaisuudesta ja ahkeruuden palkitsemisesta ollaan todella kaukana. Henkilökohtaisten kokemusteni perusteella kannatan vahvasti perustuloa. Ei siksi, että kaikki saisivat vain vetää lonkkaa, vaan siksi, että työnteko olisi aina taloudellisesti kannattavaa. Toisin sanoen, ahkeruus pitäisi palkita myös taloudellisesti. Ei ole oikein, että pätkätyöläinen saattaa joutua kuukausiksi tyhjän päälle kolmen viikon työn takia. Kun samaan aikaan elämäntavakseen työttömyyden valinnut nauttii yhteiskunnan jatkuvasta, katkeamattomasta tuesta.

Olen tosiaan tavannut myös ihmisiä, jotka ovat valinneet elämäntavakseen olla työttömiä sossunpummeja. Nämä ihmiset saattavat viettää jopa puolikin vuotta vuodesta ulkomailla, kun kaveri Suomessa täyttää sossunhakemukset. Sossuntuella elää Thaimaassa herroiksi. Tämä on mielestäni järkyttävin esimerkki siitä, että jos joku haluaa lusmuilla nykyjärjestelmässä, se onnistuu kyllä. Pahinta tässä on se, että vaikka kuinka kytätään ja tehdään byrokratiasta kankeaa, sillä rangaistaan nimenomaan niitä, jotka ovat valmiita ponnistelemaan taloudellisen hyvinvointinsa eteen. Ja jotka ovat kyllin rehellisiä (tyhmiä) ilmoittamaan viranomaisille elämäntilanteidensa muutoksista.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija19.12.201608:26

Hei Jyrki, kiitos viestistäsi!

Ehdotuksestasi näkee hyvin, kuinka monimutkaisesta asiasta on kysymys. Ratkaisuja rakennetaan ja kannetaan poliittisesti, mikä vielä monimutkaistaa asiaa ensisestään. Ilman keskustelua ja vaihtoehtoja tie on kuitenkin pimeä, joten kiitos kaikille osallistujille tälläkin palstalla. Jatketaan työtä.

Jyrki Kummola16.12.201619:36

Ongelman ratkaisu on työttömyyspalkan ja työpalkan ristiriidan poistaminen. Työkykyisten henkilöiden työttömyysavustuksista ja tuista luovuttaisiin ja siirryttäisiin kaksien työmarkkinoiden malliin, jossa yrittäjiä ja duunareita verotettaisiin samanlaisen sosiaaliturvan puitteissa samalla tavalla nostetunta rahasta / palkasta ja kulutuksesta. Tähän on mentävä paitsi yrittäjyyteen kannustamiseksi ja järjestelmän yksinkertaistamiseksi jo siksikin, että automaatio ja globalisaatio pakottavat tekemättömän työn ja oravanpyörätyön jakamiseen. Käytössä olisivat kahdet työmarkkinat; nykyisenkaltaiset kilpailumarkkinat, mutta 6-tuntisin työpäivin puitteissa sekä noin 3-4 tuntiset kansalaistyömarkkinat, joissa 2-3 henkilöä tekisi julkisen vallan reviirille rajatuissa töissä yhden henkilön työn. Tuet korvaava palkka helposta työstä olisi huono, mutta sillä eläisi ja aikaa jäisi joko osa-aikaiseen työhön, kodinhoitoon (äidinpalkka, josta jäisi puolet lasten aikuistuttua), opiskeluun (opiskelu katsottaisiin kansalaistyöksi, joka korvaisi opintovelat määräajassa opinnoista selviäville). Aikaa jäisi myös yrittämiseen (korvaisi starttirahan turvaten yrittäjänpalkkana vaikeina aikoina yrittäjän selviytymisen jos yritys arvioitaisiin elinkelpoiseksi) ja valmistautumiseen kilpailumarkkinoille. Kansalaistyöpalkka olisi sitä parempi, mitä epäsuositumpaa kansalaistyötä työtön merkkaisi. Henkilöyritysten kirjanpito vähennyksineen miltei poistuisi (lähes ilman käteistä rahaa valvonta olisi helppoa). Yrityksen sosiaalikulut siirrettäisiin työllistämisestä rankaisemisen poistamiseksi kaikkien kontolle yleiseen verotukseen, joka vaatisi toki vastapainoksi palkkojen korotuksia.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija16.12.201612:41

Hei Kata, kiitos kommenteistasi!

Aihetta tutkitaan toki paljon. Alkuun pääsee tutustumalla työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuihin (http://tem.fi/julkaisulista?subject=ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4). Lähdeviitteistä pääsee sitten pidemmälle.

Virkamiehet ja poliitikot katselevat maailmaa ja perustelevat päätöksiä tilastoilla. Silloin yksilöllinen kokemus voi jäädä jalkoihin. Me olemme omalta osaltamme aktiivisesti välittäneet näitä epäkohtia eteenpäin. Näemmehän työssämme, mihin työttömyysturvalain soveltaminen johtaa. Hyvä esimerkki on tuore selvitys työ- ja elinkeinoministeriöstä (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79067), jossa on hyvin huomioitu meidän terveiset.

Haasteet tulevat aika pitkälle siitä, että työttömyysturvalaki vastaa huonosti nykyisen työelämän muuttuvia piirteitä. Kärjistäen voisi muotoilla, että ongelmaa ei ole, niin kauan kun työttömyysturvalakia ei tarvitse. Samalla täytyy muistaa, että sen avulla esimerkiksi pelkästään me huolehdimme ihan toimivasti noin 40 000 ihmisen toimeentulosta kuukausittain.

Haaste on myös siinä, että ennakkopäätöksiä ei saa. Kun tilanteet ovat yksilöllisiä, tulkinnanvaraisia ja edellyttävät kokonaisharkintaa, on ymmärrettävää, että esimerkiksi työvoimaviranomaisen neuvonta voi tuntua puutteelliselta. Tältä osin me kaikki viranomaistehtävää hoitavat saisimme rohkaistua ja uskaltaa neuvoa asiakasta tarkemmin.

Kata16.12.201612:07

Kiitos Aulan järkevästä ja hyvin aiheellisesta kolumnista.

On aivan älytöntä, että työttömyysturvaa sorkitaan vain ylhäältä päin - totta kai sen pitäisi olla asiakaslähtöistä. Kuinka joku työssäkäyvä TE-toimiston virkailija, varmapalkkainen virkamies, tai omaa agendaa ajava poliitikko voisi täysin ymmärtää asiakkaiden tilanteiden kirjoa? Koska työtä vailla olevien kirjo tosiaankin on laaja. Tähän joukkoon mahtuu valtava määrä yksilöitä, joilla olisi kokemusperäisiä (parempia) ideoita tilanteen parantamiseksi.

Mm. tämän jutun kommenteissa on esitelty joitain epäkohtia, ja syitä miksi hallituksen esitykset eivät pääosin toimi - erilaiset ehdotetut ilmaistyöt ovat lähinnä tulosiirtoja valtiolta yrityksille, ja työttömyysturvan vähennykset siirtoja työttömyysturvasta toimeentulotuelle. Uusia työpaikkoja nämä eivät synnytä.

Kipeästi kaivattaisiin lisääkin tutkimusta työttömien työnhakijoiden parissa. Mikä taho voisi sen tehdä, ja saada tulokset läpi mediaan? Esim. miksi ei ole töissä (tai onko osa-aikatöitä tms); millaisia töitä hakee; onko kieltäytynyt töistä ja miksi; mitä töissä käymätön tekee ajallaan; mitä haluaisi tehdä? Sekä tutkimusta työnhakusysteemin parissa; esim. millaisia ovat avoimet työpaikat; kuinka kauan ovat avoinna; paljonko hakemuksia tulee per paikka; miksi jotkut ovat pitkään avoimina; onko lyhytaikaisia paikkoja jotka tulevat pian uudestaan hakuun; pystyykö työnhakija edes löytämään kaikki hänelle mahdolliset työpaikat tuhansien joukosta?

Ylipäätään työnhakijoiden profiili olisi hyvä todentaa. Tällä hetkellä hallituskoneisto ajaa kovasti turhauttavaa kuvaa, että kaikki työttömyysturvan saajat ovat homogeeninen massa passiivisia työttömiä joita pitää kepittää, eivätkä aktiivisia työnhakijoita, joita pitäisi auttaa yksilökohtaisesti. Ja media menee valitettavasti tässä yleensä mukana, esim. Hesarin artikkeleissa valitaan näkökulma usein työttömiä vastaan - kuten annetaan ymmärtää ihan väärin, että Suomessa karenssit ovat löysiä, tai että hetkellinen iso määrä avoimia paikkoja tarkoittaisi että niihin ei haeta/niitä ei täytetä. Tällä viestillä tietysti pönkitetään hallituksen toimien oikeudenmukaisuutta siten, että esitetään työttömien vaativan vain keppiä työllistyäkseen, ei lisää työpaikkoja.

Viesti on kuitenkin masentava, ja vaarallinenkin. Ei ole hyvä, että kansaa hajoitetaan työttömiin ja työllisiin, ei vähiten siksi, että osat vaihtuvat nykyään erittäin helposti.

Oma mutuni on, että selvästi suurin osa työttömyysturvaa saavista haluaisi mieluummin työllistyä (elinkelpoisilla tuloilla), kuin olla kotona. Tätä ei estä hallituksen tyrkyttämä motivaation puute, vaan realististen työpaikkojen puute. Kakkossyynä on hämmentävä ja lannistava byrokratia - ihan tällaiselle normaaliälyiselle korkeakoulutetullekin tekee todella tiukkaa pysyä perässä lakipykälissä, saati sitten ymmärtää niiden mielekkyyttä. Tähän olisi viranomaistaholta ihan mahdollista puuttua.

rale16.12.201611:25

nimimerkillä koppakuoriainen kirjoittaa täytttä asiaa....ei sitä uskalla ottaa töitä vastaan ellei ole takuuvarma työpaikka ettei vaan tule karenssia jos tulis niin työttömän talousi menis vielä enemmän sekaisin kun lainat.laskut ym ptiäis maksaa eikä laskunlähettäjät rahoja odottele. Yksilöllisesti ajankanssa käydä työttömän asiat läpi ja eihän kaikilla ole perhesuhteiden takia mahdollista lähteä esim. muualla töihin kun asuinalueen lähelle.
TE-toimiston pitäis meitä työttömiä auttaa ja avustaa mut ei mitään toivoa.
Pakottamalla ei ainakaan saa mitään muuta aikaseksi kun vielä kiukkusempia/tyytymättömiä ihmisiä...eihän kukaan työnantaja ota ihmistä töihin jolla ei ole mitään intoa työskentelyyn pakotettuna mitä hallitus yrittää ajaa läpi...siinähän menee työantajan maine samalla.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija16.12.201606:39

Hei Liisa, kiitos kommenteistasi!

On tärkeää kuulla oikeita kokemuksia yrittäjän ja työttömän arjesta. Et sinä ole laiska tai huono ihminen. Pienyrittäjät ovat Suomen sankareita ja työttömyys on työmarkkinoiden ilmiö. Siitä on lyhytnäköistä ja typerää syyllistää yksilöä.

Hallituksella on pussissaan paljon uudistuksia; toivotaan, että ne osoittautuvat käytännöllisiksi ja osuviksi.

Mukavaa joulun aikaa!

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija16.12.201606:30

Hei Eija, kiitos kommentista!

Totta, verokorttien kanssa pelaaminen voi tuntua työläältä.

Jos saa ansiopäivärahaa, kannattaa pyytää verottajalta muutosverokortti etuutta varten; silloin veroprosentti tulee oikein.

Liisa Kukkanen16.12.201600:38

Poliitikko-parat ovat täysin ulkona todellisesta elämästä. Työttömiä pidetään rikollisina ja moititaan, kun eivät ota työtä vastaan. Suosittaisin aivoenergian suuntaamista ennemminkin siihen, miten työpaikkoja tehtäisiin lisää, ei siihen, miten työpaikkaa ilman olevia rangaistaisiin.

Olen 3 kk vailla 20 vuotta toiminut yksityisyrittäjänä. Viime vuodenvaihteessa pistin pillit hallitusti pussiin, kun alihankintayrittäjän korvauksista vuodessa leikattiin ylemmän yrittäjän yksipuolisilla ilmoituksilla 30% pois. Asun maalla pienellä paikkakunnalla ja olen yli 50-vuotias. Mikä on todennäköisyys saada töitä?! Eivät kaikki suomalaiset halua muuttaa pääkaupunkiseudulle, jos nyt sitten sieltäkään meikäläinen mitään työtä löytäisi.

Ja poliitikot sanovat, että olen laiska ja huono ihminen, kun olen nyt työtön. Kun aikanaan ei ollut varaa maksaa isoa YEL:liä itselle, niin päivärahasta jää reilusti alle tonni kuussa käteen. Siltikin "ansaitsen" about 250 €/kk enemmän kuin yrittäjänä entisessä hommassani olisin nykypalkkioilla saanut. Mutta onhan minun tuloissani mistä leikkaa, toisin kuin esim. kansanedustajien palkoissa.

Kun kansalaispalkasta alettiin puhua, olin aluksi täysin sitä vastaan. Ajattelin, että sittenhän kukaan ei viitsisi enää tehdä töitä. Mutta mitä enemmän olen aihetta märehtinyt, sitä paremmalta ajatus näyttää. Ainahan on niitä, jotka ketkuilevat ja keinottelevat järjestelmän kanssa, mutta (toivoakseni) he ovat pieni vähemmistö. Kun työttömällä olisi perusturva ilman paperien täyttämistä ja odottelua, kaikki sen yli ansaittu olisi "omaan pussiin". Pienyrittäjyyttäkin syntyisi paljon enemmän. Ja työttömän kannattaisi ottaa osa-aikatyö tai pätkätyö, kun se perusturva pysyisi pohjalla samana. Ja pienyrittäjät voisivat työllistää, kun työntekijän kannattaisi tulla hommiin pienemmälläkin työajalla. Väittäisin, että reippasti yli puolet yksinyrittäjistä tässä maassa elää nälkäpalkalla kovan työtaakan alla, mutta ei voi työllistää ketään, kun rahat eivät riitä kokoaikatyöläisen palkkaamiseen. Ja vaikka moni teistä ei sitä ehkä uskokaan, niin yrityksen lopettaminen maksaa (ainakin jos jää kiinteää omaisuutta tai tavaravarastoa) niin paljon, etteivät kaikki edes pysty lopettamaan, vaan jatkavat peruspäivärahaakin pienemmillä tuloilla 60-100-tuntisen viikon raatamista.

Ugh. Olen puhunut. (Lue: kirjoittanut.)

Eija Lappalainen15.12.201616:59

Mielestäni helpottaisi jos oisi vaan yksi verokortti vaikka kävisi miten montaa työtä yhtä aikaa.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija15.12.201613:10

Hei Aiempi työtön, kiitos kommenteistasi!

Huomiosi ja kokemuksesi ovat samoja, joita Maria-Kaisa Aula havaitsi selvityksessään.

Kiitos myös palautteestasi ohjeitamme kohtaan. Työttömyysturvalaki on monimutkainen ja käytännössä on hyvin vaikea löytää selkokielistä ohjeistusta, joka kattaisi kaikki tilanteet. Siksi pidämme tärkeänä puhelinpalvelun korkeaa tasoa ja henkilökohtaista kontaktia. Ohjeita päivitetään jatkuvasti palautteen perusteella ja nykyinen OmaYTK -palvelu on rakennettu kokonaan uusiksi. Myös nettisivujen uudistamista suunnitellaan. Tavoitteemme on, että ohjeistuksemme olisi asiakkaan näkökulmasta hyödyllistä ja ymmärrettävää.

Yksi käytännöllinen ratkaisu osa-aikatyön aloittamiseen liittyvään byrokratialoukkuun olisi työttömyysturvalainkin sallima ennakkomaksu. Silloin sovitellun päivärahan laskemiseksi voisi riittää esimerkiksi hakijan ilmoitus palkastaan, jolloin palkkalaskelmaa ei tarvitsisi odotella.

Meillä on tämän vuoden aikana kasvanut merkittävästi soviteltavien päivärahojen maksaminen. Siitä voi päätellä, että ainakin YTK:n jäsenistössä on kysyntää osa-aikatyöhön liittyvän lainsäädännön kehittämiselle.

Aiemip työtön15.12.201612:46

Kiinnostava näkökulma, jota pitäisi tuoda enemmän esiin työttömien systemaattisen syyllistämisen sijaan, jota nykyinen poliittinen eliitti harrastaa. Olin työtön jonkin aikaa. Olen korkeakoulutettu, aktiivinen, nuori ja erittäin omatoiminen. Siksi olin yllättynyt miten hankalaa työttömyskorvauksen hakeminen oli, ja jouduinkin olemana yhteydessä kassaan useaan otteeseen mm. kysyäkseni neuvoa siitä, miten edellisen 0-tuntisopimuksen tunnit tulisi esittää - mielestäni YTK:n lomakkeet ja ohjeet olivat ainakin silloin epäselviä. Onneksi puhelinpalvelu oli erinomaista ja ystävällistä.

Toinen, yleisesti työttömän palveluihin liittyvä asia josta olin yllättynyt oli se, että työttömyyskorvaus on oikeasti passivoivaa eli epäkannustavaa. Ensinnäkin TE-toimistoon oli ainakin omalla alueellani mahdoton saada yhteyttä nopeammin kuin kahdessa viikossa, jos halusi juuri omaa tilannettaan koskevan vastauksen. Lisäksi oli hankalaa, kun ei tiennyt mihin aikaan virkailija soittaa, tai edes minä päivänä. Lisäksi on hankalaa kun virkailija ei voi sanoa mitään sitovaa ennen kuin olet aloittanut esim. osa-aikaiset opinnot tai tehnyt jonkin muun toimen, joka mahdollisesti (tai sitten ei) vaikuttaa työttömyysturvaasi, tai joka mahdollisesti on (tai sitten ei) toimi johon saat erityistä tukea. Omassa tilanteessani tämä tarkoitti mm. sitä, että luovuin ajatuksesta hankkia palkkatuettu työ tai muu TE-toimiston tukema harjoittelu, koska asioiden sopiminen tuntui mahdottomalta, kun yhteyttä TE-toimistoon ei ollut eikä toisaalta työpaikan kanssa asiasta voinut sopia varmasti, ennen kuin TE-toimisto oli sanonut, käykö sopimus vai ei - jonka he saattoivat lausua vasta kun sopimus oli allekirjoitusta vaille valmis. Ei ole reilua työnantajaakaan kohtaan roikuttaa heitä odottamassa useita viikkoja, varsinkin jos lopputulos on epävarma.

Kolmanneksi, jälkikäteinen työttömyyskorvaus, etenkin jos saa osa-aikaisen työn, on hankala jos henkilöllä ei kerta kaikkiaan ole varaa odottaa että korvaus maksetaan. Palkkakausi kestää parhaimmillaan kuukauden ja palkkalaskelmaa saattaa joutua odottamaan siitä vielä pari viikkoa, joten sovitellun ansiosidonnaisen maksaminen lykkääntyy tästä vielä hamaan tulevaisuuteen. Vaikka henkilöllä olisi työ ja korvaus, käytännössä hänellä ei välttämättä ole lainkaan rahaa pitkään aikaan. Ymmärrän miksi jotkut eivät halua ottaa osa-aikaista työtä vastaan työttöminä. Olin iloinen kun saatoi ryhtyä opiskelijaksi ja sain joka kuukausi opintorahaa, joka oli paljon pienempi kuin ansiosidonnainen mutta tuli kellonvarmasti joka kuukausi tietyn suuruisena, ja mahdolliset muutokset jäivät jälkikäteen arvioitaviksi. On hyvin raskasta elää kovin pitkään siten, että seuraavan tulon suuruus ja maksupäivä ovat epävarmoja.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija15.12.201611:09

Hei Nimetön neiti, kiitos kommentista!

Suomessa käytännön työvoimapolitiikka on pitkään kiteytynyt työttömien työllistämisen tavoitteeseen. TE-toimiston tarjoama työkokeilu on tästä hyvä esimerkki. Mikään taikatemppu se ei ole, mutta sen on todettu olevan työttömällä hyödyksi. Työkokeilun avulla työnhakijat ovat löytäneet työtä tai
opiskelupaikan. Työkokeilun on todettu myös auttavan työtöntä hahmottamaan vahvuuksiaan,
rakentamaan arjen rutiinia sekä tukemaan omia sosiaalisia suhteita. Toinen lähestymistapa työvoimapolitiikkaan on koulutuksen, ammatillisen sijoittumisen sekä uralla etenemisen edistäminen ja tukeminen.

Hallituksella on suunnitteilla niin kutsuttu aktiivimalli omavastuupäiviin. Aktiivimallissa työttömyyden alkuun sijoittuvia omavastuupäiviä vähennettäisiin seitsemästä viiteen päivään. Omavastuupäiviä asetettaisiin kuitenkin lisää työttömyyden jatkuessa. Jokaiselle kolmen kuukauden työttömyysjaksolle lisättäisiin kolme uutta omavastuupäivää, yksi jokaista kuukautta kohden. Nämä uudet omavastuupäivät voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivisuuden voisi osoittaa työllä tai osallistumalla työllisyyttä edistäviin palveluihin. Toivotaan, että tämän vastapainoksi hallitus vahvistaa työvoimapalvelua.

On totta, että osa-aikaisen työn vastaanottaminen voi viivästyttää päivärahan maksua. Usein tämä johtuu siitä, että palkkalaskelman saaminen kestää. Ilman sitä sovitellun päivärahan määrä ei voi laskea. Olemme YTK:lla tehneet paljon töitä sen eteen, että ensimmäinen hakemus osa-aikatyön alkaessa voitaisiin käsitellä nopeasti. Osa-aikatyön palkanmaksujakso ja päivärahan hakujakso sovitetaan toisiinsa, jolloin osa-aikatyön jatkuessa viive vähenee. Tulossa oleva kansallinen tulorekisteri voi helpottaa tätä haastetta.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija15.12.201610:40

Hei Koppakuoriainen, kiitos kommentista!

Työelämä muuttuu kovaa vauhtia siihen suuntaan, että työttömyysjaksot töiden välissä yleistyvät. Jos työttömiin ja työttömyyteen suhtaudutaan kielteisesti, ovat nämä jaksot tarpeettoman raskaita. Ne vaikuttavat itsetuntoon ja sitä kautta hankaloittavat työnhakua. Lain kehittämisen lisäksi tarvitsemme myös laajempaa muutosta asenneilmastossa.

Nimetön neiti15.12.201609:49

Muutamia epäkohtia:
1. Niin kauan kun hallitus antaa rahaa erilaisiin työllistymisprojekteihin, joilla väkisin tungetaan ihmisiä harjoittelemaan palkattomasti työntekoa-ei synny yhtään uutta oikeaa työpaikkaa. Nämä ihmiset vain kilpailevat jo muutenkin ikkunoista ja ovista sisään tulvivilla pakollista korkeakouluharjoittelupaikkaa hakevien, alaa muuttavien työkokeilijoiden ja muista syistä harjoittelupaikkaa hakevien kanssa. Ja kun harjoitteluaka päättyy, yritys ottaa seuraavan harjoittelijan. Tämä tarkoittaa, että uutta työpaikkaa ei synny ja työntekijä kokee taas uuden karvaan pettymyksen. Lisäksi aika on ollut aktiivisesta oikean työn hakemisesta pois.

2. Hallitus suunnittelee ilmeisesti, että työttömyysturvan eteen olisi tehtävä 10h/kk töitä, palkattomasti tai palkallisesti. Ongelma vain on se, että "työn" määritelmään aika olennaisetsi kuuluu se palkka. Sitä kuka tahnsa työtön tässä taloustianteessa mielellään ottaisi vastaan. Mutta kun sitä työtä ei ole tarjolla. Milloin olet liian koulutettu, milloin liian vanha, milloin liian pieniä lapsia ja milloin liian nuori. Sen lisäksi, että töitä ei ole ja yritykset pytkivät ja hallituksen kiky-sopimusten listunneilla pystyvät, teettäään lisää työtä jo olemassaolevilla työntekijöillään, ihan kaupan päällisiksi. Ja ilmaisen työn tekemiseen taas liittyy se ongelma, että työttömän työntekijän työtä on työn hakeminen ja siihen velvoitetaan. Tuon 10h/kk tekeminen palkattomasti on kaikki taas pois siitä aktiivisesta oikean työn hakemisesta.

3. Osa-aikaisen työn vastaanottamisen ongelmia: Kun ottaa vastaa lyhytaikaisen osa-aikaisen työn, voi saada soviteltavaa päivärahaa. Tämän esteitä, mm. karenssijakso, on poistettu ja nykyään saa tienata 300e ilman, että se vaikuttaa etuuden määrään. Kuitenkin, työsuhteen vastaanottaminen aiheuttaa muutoksen, joka aiheuttaa byrokratiaa, ja käytännössä työttömälle tarkoittaa vhintään 1kk mittaista tulotonta jaksoa, jonka aikana kassan työteijät selvittelevät ja odottavat selvityksiä (jotka saa vasta palkanmaksun jälkeen) ja palkkapäivä yleensä on vain kerran kuussa. Tämän lisäksi verotuksellisista ja laskennallisista syistä johtuen saattaa käydä niin (tehdessäsi kovin hajanaisia tunteja eri päiville), että vaikka olet vastaanottanut työtä ja saat palkkaa, niin käteen tuleva määrä on sama tai jopa saattaa olla vähemmän kuin ennen työn vastaanottamista saadut tulot. Yleensä asia jonkin verran korjaantuu veronpalautuksien myötä, kun kokonaisansiot tarkistetaan, mutta sitten vuoden päästä saatavn määrän on siinä vaiheessa jo inflaatio syönyt ja moni tarpeellinen asia jäänyt hankkimatta. Työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavaa, plussaa työntekijälle! Siitä ei pidä rangaista.

Koppakuoriainen15.12.201609:07

Sain itsehankitusta, lyhyestä osa-aikaisesta määräaikaisesta pätkätyösuhteesta 90 päivän karenssin. Sinä aikana toimeentulo on 0 euroa, ellen saa hankituksi työtä. Tilanne on tukala. Laskuja tulee, syödä pitää, tulot nolla euroa. Karenssin jälkeen keräät 4 viikkoa. Vuosi vaihtuu ja josta taas tulee 9 pv vuosikarenssi. Ne eivät ole mitään karensseja. NE OVAT RANGAISTUKSIA! Mutta mistä ? Olen jatkuvasti kouluttautuneena ja työtähakevana täysin syytön rangaistukseeni.

TE-toimisto ei ole yhtä ainoata työtä vuoden sisään tarjonnut. He eivät edes ymmärrä, mikä koulutus ja työkokemus antaa mahdollisuuden hoitaa tiettyä työtehtävää. He käsittelevät massaa ja massoja. Eivät ihmistä yksilönä. Heiltä puuttuu tunneäly, ammattitaito ja halu auttaa ja ymmärtää. Siksi he ovat byrokraatteja. Mutta väärällä alalla. Ihmisten elämään ja ihmisiin ei byrokraatti saisi olla missään kosketuksessa.

Saamani 90 pv karenssi perustui TE-toimiston virkailijan väärään tulkintaan työsuhteen laadusta. Kokemuksen kautta ymmärsin, että TE-toimistossa työtätekevät virkailijat kutsuvat itseään virheellisesti "ammattilaisiksi", vaikka eivät tunne työelämän monimuotoisuutta ja ammattien kirjoa ollenkaan. Ovat siis amatöörejä. Päätöksen tekijöinä he eivät edes vaivaudu soittamaan asiakkaalle henk.koht., vaan tulkitsevat tekstiä, lakia. Asiakkaan tulisi osata siis kirjoittaa lakia, jota TE-toimiston "asiantuntijan" taidot riittävät tulkitsemaan.

En ymmärrä, miten 90 pv karenssi minua motivoi, kannustaa. Se vie toimeentulon. Se nöyryyttää. Se vie henkiset voimat. Se passivoi, ja nostaa kiukun, joka syö energiaa ja masentaa. Se, jos mikä syrjäyttää. Etsin työtä aamusta iltaan. Turhaan.

Uskaltaa jatkossa enää ottaa työtä vastaan ? Ja jos, miten kertoa se TE-toimiston "asiantuntijalle" oikein sanamuodoin, ettei taas tule karenssi, rangaistus tehdystä työstä ? Ohjeistakaa !

Työttömyys ei ole ilmiö. Se on pysyvä tila yhteiskunnassamme. Jotta ihmiset tulisivat toimeen, tulisi yli 50-vuotiaille kehittää Kansalaispalkan malli, jossa yhtenä osana oli työttömän vahvuuksiin perustuva kolmannen sektorin vapaa-ehtoistyö. Suomi on täynnä ilmaista vapaa-ehtoistyötä, josta ei kenellekään makseta, mutta jota ilman Suomen rattaat ei pyöri.

Turhauttavinta on kuitenkin, ettei tästäkään kirjoituksesta ollut paskankaan hyötyä.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija15.12.201608:50

Hei Päivi, kiitos kommentista!

Hallitus ei ole ottamassa työttömyysturvaa pois. Leikkauksia kuitenkin tulee. Leikkausten vaikutukset ansiopäivärahan saajalle tulevat olemaan noin 4-10 euron luokkaa kuukaudessa. Tuntuvimmin leikkaukset koskevat pitkän työuran perusteella maksettavaa korotettua ansio-osaa. Keskivertopalkalla vaikutus tulee olemaan noin 50 euroa kuukaudessa, jos on aiemmin saanut korotettua ansio-osaa pitkän työuran perusteella. Enimmäismaksuaika lyhenee, mikä koskee erityisesti niitä, joiden työttömyys on pitkittymässä. Omavastuuaikaa nousee takaisin seitsemään päivään.

Uutena tukimuotona on tulossa liikkuvuusavustus. Se toivon mukaan helpottaa ja kannustaa hakemaan töitä vähän kauempaakin.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija15.12.201608:35

Hei Irma, kiitos kommentista!

Asiakaslähtöinen näkökulma on tärkeä asia. Viranomaiset ovat turhan usein prosessilähtöisiä. Tämä johtaa helposti siihen, että kansalaisen voi olla mahdotonta ymmärtää etukäteen, miten asiat tullaan ratkaisemaan. Tämä tietysti lamauttaa, kuten asiasta mainitset.

Varsinkin monessa työvoimapoliittisessa asiassa käytetään kokonaisharkintaa, jolloin voi syntyä vaikutelma siitä, että laki ei ole kaikille sama. Muutoksenhakuoikeus on oleellinen tässä asiassa, mutta kuten sanoit, ovat käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä.

Korvauksettomaan määräaikaan on onneksi esillä muutosehdotus. Hallitus on esittänyt (HE 210/2016), että korvaukseton määräaika alkaisi työttömällä nykyisestä poiketen vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä. Tämä olisi tervetullut uudistus, joka olisi asiakaslähtöinen.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija15.12.201608:21

Hei Timo, kiitos kommentista!

Tunteesi ovat oikeutettuja. Työttömyysturvaan kohdistuu leikkauksia. Samalla onneksi on käynnissä työ turvan uudistamiseksi. Se onkin tarpeen, sillä työttömyysturva ei ole pysynyt työelämän muutoksen tahdissa. Tällä hetkellä kyse on kuitenkin pienestä säätämisestä, joka voi johtaa myös turvan monimutkaistumiseen entisestään. Kirjoittajavieraallamme on varteenotettava ehdotus turvan kokonaisuudistuksesta. Sitä keskustelua olisi syytä käydä jatkossa.

Ensi vuodesta tulee muuten käyttöön liikkuvuusavustus, joka toivottavasti helpottaa työn vastaanottamista vähän kauempaakin.

Päivi Nikkanen14.12.201621:33

Hallitus on vetämässä työttömyyskassan jäseneltä maton alta, jos pääsee kajoamaan työtttömyysturvan etuuksiin.
Jos ihminen ilman omaa syytään irtisanotaan tai lomautetaan, on väärin, että se ainoakin elämän turvaava oljenkorsi viedään pois.
Moni on rakentanut elämänsä ja tulevaisuuden työn varaan, ottanut asuntolainaa ja perustanut perheen.
Ihmisellä on siitä joka kuukausi samat menot. Olen sitä mieltä, että henkilö, joka haluaa tehdä työtä, myös sitä tekee, ja hakee.
Jos työttömyysturva vielä otetaan pois, niin siitä vasta seurauksia on.
Perheet hajoaa ahdingossa, koti menee vasaran alle, ja hyvässä lykyssä ihminen masentuu niin, että helpoin tie on lähteä täältä oman käden kautta.
Tähänkö suomen hallitus pyrkii.
Ahneudella ei enää ole mitään rajaa, ja hyvin toimeentulevat isopalkkaiset ovat valmiit viemään viimeisenkin leipäpalan köyhän suusta.

Irma Rantonen14.12.201619:17

Ehdottomasti kaikki uudistukset pitäisi tehdä ottamalla työnhakijoiden asiakaslähtöinen näkökulma mukaan valmisteluun alusta asti. Tällaisessa työssä olen mukana heti!

Nyt vedän työllistämisprojektia, jossa on noussut esiin monta esimerkkiä siitä, kuinka työttömyys on lamauttanut ihmiset. Kun matto on vedetty alta ja kaikki tulevaisuuden polut on katkaistu, on erittäin vaikea nousta uudelleen iloisena lähettämään uusia työpaikkahakemuksia. Ei ole enää rohkeutta edes yrittää.

Lain pitäisi olla kaikille osapuolille sama eikä ratkaisuissa pitäisi olla mitään ennakoimatonta. Kohtuuttominta on se, että työttömyysturvan puolella ensin rangaistaan työtöntä työnhakijaa (katkaistaan toimeentulo) ja vasta sen jälkeen hänellä on mahdollisuus antaa oma selvityksensä asiasta. Asian käsittelyyn menee kuukausia, joskus vuosia.

Rikosoikeuden puolella syytettyjen tulee olettaa olevan syyttömiä ennen kuin heidät todistetaan syyllisiksi, ja syytetyille pitää kertoa mistä heitä syytetään. Työttömyysturvan puolella työtön on aina ensin syyllinen kunnes hän itse saa hankittua todisteet syyttömyydestään.

Timo Liukkonen14.12.201617:33

Työttömyysturvan saajat ovat rikollisia ja elävät kuin kuninkaat, tämä näyttäisi olevan nykyisen hallituksen kanta. Ensin maksat vuosi kausia ja kun joudut työttömäksi, niin siitäkin vähästä valtiovalta pikku hiljaa rokottaa pois. Toiselle paikkakunnalle meno töihin ei todellakaan ole kannustavaa ja siitä valtiovalta osaa pitää huolen. Kehtaavatkin puhua sitä samaa passaa vuodesta vuoteen kuinka ne mukamas kannustaa työntekoon. Paskat sano minä, keppipolitiikalla pannaan ihmisiä töihin minimi palkalla. Missä on halvat julkiset liikenneyhteydet. Ei näy eikä kuulu. Pakko olla oma auto ja millon viimeksi tarkastettu markakorvausta, kannustavaa juu todellakin. Pyrokratia on juuri niin että varmasti tulee karenssit ja sanktiot jos erehdyt ottamaan pätkä töitä tai menemään vuokravirman kirjoille. Esimerkiksi työpaikkakunnalla vuokrattu asunto ei yksinäisille ole verovähennyskelpoista, katos kun asuntoja ei myydä päivässä. Paljon pitää tehdä ja muuttua, mutta minä en ainakaan usko poliitikkojen haluun puuttua muutenkuin vähentämällä korvauksia joista ihmiset ovat maksaneet. Ideana hyvä mutta päin hellettä menee työttömän kannalta ja se on varma

 
Viimeisimmät kommentit
Aiheet

Byrokratia Muutoksenhaku Yrittäjyys asiakaspalvelu jäsenyys opiskelu perustulo te-palvelut ulkomaat vuorottelu

Arkisto
> Katso kaikki