Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Aarkisto

06.03 2014

Kansanedustaja ihmettelee – 300 euron suojaosuus ei koskekaan kaikkia työttömiä

Kirjoittanut: Auli Hänninen, toimitusjohtaja

YLE uutisoi 21.2.2014 verkkosivuillaan, että kansanedustaja on hämmästynyt tulkinnasta, jonka mukaan työttömät eivät saa tehdä työtä 300 euron suojaosuudella, jos työnantaja ei voi valvoa työtä. Kansanedustaja vaatii uutisen mukaan Finanssivalvontaa muuttamaan tulkintaansa.

Työttömyysturvalain mukaan sovitellun päivärahan maksamisen yhtenä edellytyksenä on se, että työntekijän työaikaa on lyhennetty. Kun työttömyysturvalakia uudistettiin vuoden 2014 alussa, muutettiin sovitellun päivärahan määrän laskentaa koskevaa lainkohtaa niin, että vasta 300 euroa ylittävät tulot sovittelujaksolla vähentävät maksettavan päivärahan määrää. Työajan lyhentäminen on kuitenkin lakimuutoksen jälkeenkin edellytyksenä sille, että soviteltua ansiopäivärahaa voidaan ylipäänsä maksaa. Koska tätä työaikaa koskevaa kohtaa sovitellun päivärahan maksamisen edellytyksenä ei muutettu, olemme tilanteessa, jota kansanedustajakin ihmettelee. Mielestäni tämä epäkohta ei kuitenkaan muutu Finanssivalvonnan tulkintaa muuttamalla, koska silloin tulkinta olisi vastoin lakia. Kansanedustajan pitääkin kääntyä edustamansa laitoksen puoleen ja vaatia eduskuntaa muuttamaan lakia.

Työajan lyhentyminen tai tarkemmin sen selvittäminen, onko työaika lyhentynyt niin, että on oikeus soviteltuun päivärahaan, on kohta, joka on jo ennen suojaosankin säätämistä aiheuttanut ongelmia työttömyysturvalain soveltamisessa. Jotta voidaan todeta, että työaikaa on lyhennetty työttömyysturvalain edellyttämällä tavalla, pitää työnantajan pystyä valvomaan työntekijän työaikaa. Asiasta on paljon oikeuskäytäntöä, mutta selkeän linjan löytäminen on kuitenkin hankalaa. Siten olemme helposti siinä tilanteessa, että työttömyyskassa joutuu tekemään kielteisen päätöksen oikeudesta soviteltuun työttömyyspäivärahaan, vaikka työttömyyspäivärahan hakija tekee osa-aikatyötä ja luulee olevansa oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Kun työntekijän työaika ei ole valvottavissa, ei osa-aikatyötä voida todeta eikä soviteltua päivärahaa maksaa. Päivärahan hakijalla on tuskin muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tämä osa-aikatyö. Tämä ei ole kenenkään etu, ei päivärahahakijan, työttömyyskassan eikä meidän veronmaksajien, jotka rahoitamme tätä järjestelmää.

Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella olemme linjanneet työajan valvontaa YTK:ssa seuraavasti:

  • Emme lähde tutkimaan työajan valvonnan riittävyyttä, jos palkkaus on sidoksissa työaikaan. Jos palkkaus perustuu tehtyyn työaikaan, lähdemme siitä, että työnantajaakin kiinnostaa tehty työaika, jolloin sitä myös riittävässä määrin valvotaan.
  • Jos palkkaus ei ole sidoksissa työaikaan, meidän on hankittava tarkempaa selvitystä siitä, minkälaiset mahdollisuudet työnantajalla on valvoa tehtyä työaikaa ja miten työaikavalvonta kyseisessä työssä on järjestetty.

Vakuutusoikeuden viimeaikaisista ratkaisuista on löydettävissä seuraavia linjauksia, joita noudatamme, kun selvitämme, onko työaika valvottavissa vai ei.

  • Työntekijän oma ilmoitus tehdyistä työtunneista on vakuutusoikeuden päätöksen mukaan ollut riittävää tilanteessa, jossa ilmoitukset työajasta ovat olleet asiakaskohtaisesti yksilöityjä. Vakuutusoikeus on erikseen kirjannut perusteluihin, että se pitää ilmoituksia luotettavampina kuin esimerkiksi provisiopalkkaiseen myyntityöhön liittyen tehdyt ilmoitukset olisivat. Näin työnantajalla on ollut mahdollisuus valvoa työntekijän tekemää työaikaa työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla.
  • Työaika ei vakuutusoikeuden päätöksen mukaan ole valvottavissa, kun työ suoritettiin kotona ja työntekijälle maksettiin palkkiota tuotetusta sisällöstä, eikä palkka ollut sidoksissa työaikaan. Työntekijä oli kertonut sopineensa työnantajansa kanssa, että tehtävään käytettävä aika olisi maksimissaan päivittäin 2 tuntia. Työtä voitiin pitää urakkatyyppisenä, kun työntekijä oli sitoutunut toimittamaan työnantajalleen blogitekstejä 4-5 kertaa viikossa ja hänelle maksettiin työajasta riippumatta 650 euron kuukausipalkkaa. Työnantajalla ei voitu katsoa olleen mahdollisuutta valvoa hänen työaikaansa sillä tavoin kuin työttömyysturvalain soveltamista koskevassa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti edellytetty.

Päivärahan hakijan kannalta tilanne voi tuntua täysin kohtuuttomalta ja niin se monessa tilanteessa onkin. Tilanteen muuttaminen on eduskunnan tehtävä, eli työttömyysturvalakia pitää muuttaa siten, että säännöstä työajan lyhentymisedellytyksestä tarkennetaan tai se poistetaan.

Kommentit
30
Jätä kommentti

Kirjoita kenttään yllä olevassa kuvassa näkyvät merkit. Etkö saa selvää? Muuta tekstiä.
Erika, esimies22.09.201507:30

Hei Annukka, jos kyseessä on työ, jossa työnantajalla on mahdollisuus valvoa tehtyä työaikaa, voit hakea meiltä soviteltua päivärahaa. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa silloin, kun sinulla on työtä hakujakson aikana enintään 80 prosenttia alalla kokoaikaisena työskentelevän työaikaan verrattuna. Jos jonkun kuukauden aikana satutkin saamaan enemmän työtunteja, päivärahaa ei siltä hakujaksolta makseta, mutta seuraava hakujakso katsotaan taas erikseen. Kun sinulla on työtä hakujakson aikana, merkitse työpäivät ja –tunnit hakemukseen ja liitä mukaan palkkalaskelma. Soviteltava päivärahahakemus käsitellään noin viikon kuluessa, mutta toki tähän vaikuttaa se, miten nopeasti saat toimitettua meille palkkalaskelman. Ensimmäisen soviteltavan päivärahahakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkistamme hakujaksosi niin, että se saadaan vastaamaan mahdollisimman lähelle palkanmaksurytmiäsi, jolloin palkkalaskelma on saatavilla lähellä hakemuksen jättöpäivää. Toimita meille myös kopio työsopimuksestasi.

Suojaosa on käytössä aina, kun maksetaan soviteltua päivärahaa. Jos haet päivärahaa kuukaudelta, suojaosa on 300 euroa bruttotulosta ja 279 euroa silloin, kun hakujaksosi on 4 viikkoa. Jos tulot ylittävät suojaosan, 50% suojaosan ylittävästä tulosta vähentää päivärahasi määrää. Suojaosa on käytössä myös Kelan maksamissa työttömyysetuuksissa, mutta kysy Kelan maksamista etuuksista tarkemmin suoraan Kelasta.

Aina, kun työskentelet vähintään 18 tuntia viikossa ja palkkasi on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen, sinulle kertyy uutta työssäoloehtoa. Kun näitä viikkoja on kertynyt yhteensä 26 kappaletta 28 kuukauden aikana, on sinulla oikeus uuteen 500 päivän enimmäismaksuaikaan.

Annukka21.09.201514:07

Hei!

Olen työtön työnhakija ja saan ansiosidonnaista teidän kauttanne.
Töitä hakiessani törmäsin yhteen paikkaan, jossa ei ole määritelty työtunteja, vain "tarvittaessa töihin kutsuttava". Kannattaako minun silti hakea paikkaa, vai menetänkö pahimmassa tapauksessa tuet, vaikka yhtään työtuntia ei olisi?
Mikäli minulla on oikeus soviteltuun päivärahaan, pitääkö sitä erikseen hakea? Kauan hakeminen kestää? Mitä liitteitä tarvitaan?
Koskeeko 300€:n suojaosuus tälläisiä työsopimuksia? Tarkoittaako suojaosuus bruttopalkkaa?
Mitä tapahtuu, kun 300€:n suojaosuus täyttyy ja tienaisin, esim. 500€.?
Entä, jos ja kun työttömyyteni siirtyy kelan piiriin?

Kiitos vastauksistanne!

Erika, esimies10.08.201511:00

Hei Marja, perustepalkalla tarkoitetaan päivärahan perusteena olevaa palkkaa, joka lasketaan päivärahan hakijalle hänen työttömyyttä edeltäneeltä sellaiselta 26 viikon ajanjaksolta, jolloin työ on täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon. Tämä määrittää sen, minkä suuruiseksi hakijan päiväraha muodostuu. Päivärahan perusteena oleva palkka eli perustepalkka lasketaan päivärahan hakijan vakiintuneiden tulojen pohjalta. Perustepalkka saadaan, kun lasketaan yhteen ne palkat, jotka sisältyvät 26 viikon työssäoloehtoon. Palkkaan ei huomioida lomarahaa tai lomakorvausta ja lisäksi palkasta tehdään ns. TEL-vähennys, joka vuonna 2015 on 4,28%. Sen lisäksi, että perustepalkan perusteella lasketaan ansiopäivärahasi määrä, se toimii myös soviteltua päivärahaa maksettaessa päivärahan määrän kattona, eli hakujakson aikana ansaitsemasi palkka (suojaosa mukaan luettuna) + sinulle maksettava soviteltu päiväraha voivat olla enintään perustepalkkasi verran.

Jos tulot ovat 4 viikon hakujaksolla enintään 279 euroa tai kuukauden hakujaksolla enintään 300 euroa, maksetaan päiväraha täytenä, eli suojaosaan jäävät tulot eivät tällöin vaikuta. Vasta suojaosan ylittävästä tulosta puolet vaikuttaa vähentävästi päivärahan määrään.

Kaikista työnhaussa tapahtuvista muutoksista on aina ilmoitettava TE-toimistoon, kuten myös osa-aikatöiden tekemisestä.

Marja07.08.201514:34

Mitä tarkoittaa, että päiväraha ja palkka eivät saa ylittää perustepalkkaa? Viittaan nimimerkin "päivärahalla opiskelevan" saamaan viestinsä vastaukseen. Vastaus ei auennut minulle. Voiko siis päivärahalla opiskeleva tehdä työtä suoja-osan verran? Eli jos siis neljän viikon päivärahahakemusjakson aikana on tehnyt töitä max. 279e bruton verran tai esimerkiksi 24 päivän pituisen päivärahahakemusjakson aikana on tehnyt töitä max. 300e bruton verran, niin näinkö ollen oma päiväraha säilyy entisen suuruisena?
Pitääkö muuten ansiosidonnaisella päivärahalla opiskelevan ilmoittaa TE-toimistoon, että hän aloittaa tehdä töitä suojaosan verran?

Erika, esimies29.07.201510:38

Hei Jane! Sinun kannattaa kysyä työtulojen vaikutuksesta toimeentulotukeen suoraan kotipaikkakuntasi sosiaaliviranomaisilta. He pystyvät neuvomaan tässä asiassa parhaiten. Mikäli olet työttömyyspäivärahan hakijana, työtulot vaikuttavat päivärahan määrään vähentävästi vasta niin kutsutun suojaosuuden ylittyessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että soviteltua päivärahaa maksettaessa huomioidaan sovittelujakson aikana ansaittu palkka tai muu tulo vain suojaosan ylittävältä osalta. Päivärahan enimmäismäärää tarkastettaessa otetaan huomioon koko palkka.

Jane28.07.201517:55

Moikka. Mulla olis tämmönen kysymys. Elikkä tuo että työtön saa tienata 300e ja ei vaikuta tuloihin. Vaikuttaako jos sai määrä-aikaisen työpaikan mutta se on pari kertaa viikossa ja tienaa ehkä n.300e. Vaikuttaako se siis toimeentulotukeen vai saako heniilö joka saa toimeentulotukea niin tienata muualta yhtään?

Erika, esimies30.04.201510:04

Hei Ella, sivutoimisen yritystoiminnan tulot huomioidaan päivärahan maksussa pääsääntöisesti viimeisimmän valmistuneen verotuspäätöksen mukaisesti. Yritystoiminnan kuukausittain vaihtelevat tulot eivät siis vaikuta. Jos valmistunutta verotuspäätöstä ei vielä ole käytössä, on sivutoimisen yrittäjän tehtävä kuukausittainen tulo-meno-selvitys puolta vuotta edeltävältä ajalta ja jatkaa sitä niin pitkään, kunnes verotuspäätös on valmistunut. Etuuden maksamiseksi työttömyyskassa tarvitsee myös TE-toimistolta lausunnon yritystoiminnan sivutoimisuudesta.

Ella29.04.201521:56

Työntekijä, jolla on sivutoimista yritystoimintaa joutuu työttömäksi ja saa ansiosidonnaista päivärahaa. Hänen tulonsa sivutoimisesta yritystoiminnasta ovat toisinaan 0 euroa/kk ja toisinaan 350 euroa kuukaudessa ja kulut 300 euroa, miten tässä tapauksessa suojaosa lasketaan?

Petja, työttömyysturva-asiantuntija13.03.201513:46

Hei Oravainen, laskennallista työtuloa käytetään tilanteessa, jossa sovittelujakso on tavanomaista lyhempi. Tämä on työttömyysturvalain soveltamiseen liittyvä käytäntö tällaisessa poikkeustapauksessa.

Laskennallisen työtulon käyttämisellä ei ole kuvaamaasi vaikutusta sovitellun päivärahan maksamisessa. Tämä johtuu siitä, että laskennallisen kuukausitulon perusteella laskettu ansiopäivärahaa vähentävä osuus kuukaudessa jaetaan edelleen takaisin päivätasolle ja vähennys tehdään vain sovittelujakson päivärahoihin.

Jos oletetaan, että säädetty enimmäismäärä ei vähennä maksettavan päivärahan määrää ja esimerkkisi erityiseen sovittelujaksoon sisältyy viisi laskennallista työpäivää, voidaan esimerkki laskea näin:

Keikkatulo 200 euroa jaetaan viidellä päivällä. Saatu 40 € kerrotaan luvulla 21,5. Laskutoimituksen tulo 860 € on laskennallinen kuukausitulo. Tästä vähennetään 300 euron suojaosa ja jäljelle jäänyt summa jaetaan kahdella. Jakojäännös 280 € jaetaan luvulla 21,5, jolloin päiväkohtaiseksi vähennykseksi saadaan noin 13,02 €. Kun tämä kerrotaan esimerkkisi sovittelujakson 5 päivällä, jää keikkatulon päivärahaa vähentäväksi vaikutukseksi 65,12 €.

0ravainen11.03.201516:08

Keikkatyöntekijät varokaa!!

Tuo 300:n euron lupaus ansaita vääristyy helposti LASKENNALLISTEN KUUKAUSITULOJEN mukaan. Jos solmit työsuhteen kuukauden keskivälillä tai lopussa, KELA laskee sinun tulosi koko kuukaudelta, ja määrää vähennyksen tämän laskennallisen kuukausitulon mukaan.

Ote KELA:n kotisivuilta:
Osa-aikainen tai keikkatyö alkaa usein keskellä kuukautta. Sovitellun työttömyysetuuden maksurytmiin pääsemiseksi käytetään ensimmäisellä maksukerralla ns. laskennallista tuloa. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vajaan maksujakson, eli "erityisen sovittelujakson", tulo lasketaan vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen kuukausitulo saadaan, kun kerrotaan päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä (viisi päivää / viikko).

Esim, jos sovittyösuhteen kuukauden viimeisellä viikolla ja tienaat keikkatyöstä 200 euroa tämän viikon aikana, Kela katsoo että laskennallisesti tulosi ovat n. 800e tässä kuussa, vaikka et OIKEASTI ole tuollaisia summia nähnytkään. Tämä on kuitenkin se summa jonka mukaa KELA laskee kuukusitulosi, ja jonka mukaan työttömyysturvastasi vähennetään n. 300e. tämän kuukauden ajalta.
Eli tienasit siis työlläsi -100 euroa!

Erika, esimies29.10.201414:34

Hei Osa-aikatyö, soviteltua päivärahaa maksetaan seuraavissa tapauksissa:
1. Työsopimuksessasi sovittu työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta, esim. 0-37,5 h/viikko. Se ei haittaa, vaikka työtä toisinaan olisi enemmänkin, mutta työsuhde on alun perin sovittava osa-aikaiseksi. Jos työaika jonain kuukautena ylittää 80 prosentin rajan, ei työttömyyspäivärahaa siltä kuukaudelta makseta. Työsuhteen kestolla ei ole merkitystä.
2. Työsopimuksessasi sovittu työaika on kokoaikainen, mutta työsuhde kestää enintään kaksi viikkoa.

Näissä tapauksissa merkitset päivärahahakemukseesi tehdyt työpäivät ja -tunnit ja liität mukaan palkkalaskelman hakujakson aikana ansaitusta tulosta sekä kopion työsopimuksesta.

Jos taas aloitat yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, voit päättää päivärahahakemuksen työn alkamista edeltävään päivään, jolloin päiväraha maksetaan täytenä työn alkamiseen saakka. Työn alkamisesta ja sen päättymisestä on aina ilmoitettava TE-toimistoon, jotta TE-toimisto voi antaa työttömyyskassalle tarvittavan työvoimapoliittisen lausunnon.

Edellytyksenä sovitellun päivärahan maksamiselle on tosiaan se, että työaika on työnantajasi valvottavissa. Työaikaan sidottu palkkaus on yleensä riittävä osoitus siitä, että työaika on työnantajan valvonnassa.

Osa-aika työ24.10.201419:48

Hei,
mulle tarjottiin osa-aikatyötä ja haluan tehdä asiat itselleni selväksi, ennen kuin teen yhtään mitään, koska parempi kysyä kuin katua. Luin, että olen oikeutettu saamaan päivärahaa, kun työaikaa on enintään 80% täydestä? ( työaika mitä tarjotaan on 0 tunnista ylöspäin, tarpeen mukaan elikkä ei varmasti täyspaikka?) Voiko siitä laadittava työsopimus olla "toistaiseksi voimassa oleva" tai on siinäkin jotain mitä pitäisi huomioida? Tarjolla oleva työ on tuntipalkalla, elikkä pystyy aika tarkkaan valvomaan kestoa. Jos olen ollut töissä, niin merkkaan vaan lähettämäänne taulukkoon tehdyt työtunnit ja lähetän teille? Mikä ero on "osa-aikatyöllä" ja "alle 2 viikkoa tai yli 2 viikkoa kestävällä kokoaikatyöllä", miten sitä lasketaan? Jos 1 päivä tulee kokoaikatyö tunnit täyteen, onko se automaattisesti "alle 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö"? Voinko mennä noin vaan töihin tai pitääkö mun ilmoittaa siitä myös TE-toimistolle?

Erika, esimies23.10.201414:19

Hei Riitta, soviteltavaa päivärahaa maksettaessa suojaosuus määräytyy sen mukaan, haetko päivärahaa neljän viikon vai kuukauden ajalta. Jos haet päivärahaa kuukaudelta, eli esim. 1.-30.9., on suojaosa 300 euroa. Neljän viikon hakujaksolla, eli esim. 1.-28.9. suojaosa on 279 euroa.

Saamme verotiedot suoraan verottajalta kerran vuodessa. Tätä palkkaa varten laskettua ennakonpidätysprosenttia korotamme Verohallinnon ohjeen mukaan 2-4 prosenttiyksiköllä, ja kuitenkin niin, että se on vähintään 20 prosenttia. Neljällä ennakonpidätysprosenttia korotetaan silloin, kun työttömyyspäiväraha maksetaan korotetulla ansio-osalla. Sinun kannattaa lasketuttaa itsellesi uusi verokortti etuutta varten, jolloin voimme käyttää juuri verokortissa mainittua ennakonpidätysprosenttia. Toimita muutosverokortti meille päivärahahakemuksesi yhteydessä, sillä muutosverokortin tietoja emme saa verottajalta suoraan.

Ennakkoon en pysty tämän tarkemmin päivärahasi määrää laskemaan, mutta voit testata työtulon vaikutusta nettisivuiltamme löytyvällä päivärahalaskurilla.

riitta23.10.201407:00

Saan ansiosidonnaistapäivärahaa bruttona 1200e, netto 950e. Voiko osa-aikatyöstä saamani bruttopalkka olla 300e vai 279e? Mikä on veroprosentti ja paljonko jää nettona käteen? Se kiinnostaa eniten, joten anna vastaus euroina. Kiitos!

Erika, esimies02.06.201415:41

Hei, saamassasi maksuilmoituksessa näkyy sovittelujakson tulo kokonaisuudessaan, vaikka siitä on soviteltavan päivärahan määrää laskettaessa huomioitu vain suojaosan ylittävä osa. Halutessasi voit vielä soittaa asiakaspalveluumme tarkistaaksesi, millä tavalla sovitellun päivärahan määrä on laskettu.

YTK ja osa-aikatyö31.05.201401:02

Tienasin maaliskuussa osa-aikatyöllä 306 euroa, silti ytk vähensi päivärahaani koko summan osuudelta 100%. Miksi en saannut tienata 300 euron luvattua bruttotuloa 6 euron ylityksen takia? Kun kysyin neuvoa asiakaspalvelusta ennen töiden aloittamista maaliskuussa sanottiin minulle ettÄ 300 euroa voit tienata ja ylimenevät ansiot jaetaan 50 prosentilla josta vähennys katsotaan. Näin ollen vähennyksessä olisi kuulunut olla 3 euroa eikÄ 306 euroa.

Erika, esimies27.05.201410:15

Hei sinä päivärahalla opiskeleva, näin todellakin on, eli kun lasketaan sitä, kuinka paljon työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa, lasketaan enimmäismäärään mukaan hakujakson aikana ansaittu työtulo kokonaisuudessaan, myös suojaosa mukaan lukien. Näin ollen sovitellun päivärahan ja ansiotulon yhteismäärä voi olla päivärahan perusteena olevaa palkkaa suurempi vain silloin, kun työtulo jää suojaosan alle.

Päivärahalla opiskeleva23.05.201420:54

Suojaosuudessa tuntuu tosiaankin olevan kompastuskivi. Palkka ja päiväraha ei saa ylittää perustepalkkaa. Itselläni päiväraha ja suojaosuus neljältä viikolta ylittää perustepalkan 30e. Ja kun perustepalkka ylittyy niin hakemus ylittyy. Eli minulla ei ole todellista oikeutta tienata suojaosuuden 279 verran. Jos tienaan suojaosuuden verran niin hakemus hylätään ja tällöin tuskin päivärahaa tulee.

Erika, esimies25.03.201411:21

Hei Ailuska, jos saat soviteltua päivärahaa ja pidät vuosilomaa työsuhteen aikana, vuosiloma-ajan palkka ja lomaraha katsotaan normaalina soviteltavana tulona. Tällöin sinun tulee merkitä päivärahahakemukseen vuosiloma-päivät ja toimittaa liitteenä palkkalaskelma, josta ilmenee myös vuosiloma-ajan palkka ja lomaraha. Jos sinulle kuitenkin maksetaan loma-ajalta kokoaikatyön palkkaa, sinulla ei ole näiltä lomapäiviltä oikeutta päivärahaan. Jos työpaikallasi on käytäntönä maksaa lomaraha kaikille samaan aikaan, lomaraha sovitellaan sen hakujakson tulona, johon lomarahan maksupäivä kohdistuu. Jos sinulle työsuhteesi päättyessä viimeisen sovittelujakson aikana maksetaan lomakorvaus pitämättömistä lomista, tämä osa-aikatyöstä maksettu lomakorvaus huomioidaan viimeisen sovittelujakson tulona. Lomakorvausta ei myöskään huomioida päivärahan perusteena olevana palkkana.

ailuska23.03.201411:11

olen ollut kokopäivätyössä joka osa-aikaistettiin 30.12.2014 saan ansiosidonnaista päivärahaa miten vanhat ja uudet kertyneet lomat käsitellään liitossa miten vaikuttavat päivärahaan jos osa-aikatyö jatkuu

Erika, esimies19.03.201415:32

Hei Minni, ja kiitos hyvästä huomiosta. Suojaosalla tarkoitetaan sitä osaa työtuloista, jota ei oteta ollenkaan huomioon laskettaessa soviteltavana tulona huomioitavaa palkkaa. Näin ollen vasta 300 tai 279 euron suojaosuuden ylittävä ansio huomioidaan normaalisti soviteltavana tulona. Ennen suojaosuuden voimaantuloa 900 euron ansiosta sovittelutilanteessa huomioitiin puolet, eli 450 euroa. Suojaosuus huomioiden sovittelussa huomioitava ansio on esimerkkisi mukaisesti 300 euroa. Jos tulot jäävät alle suojaosan, päivärahanhakijalle maksetaan täyttä päivärahaa. On hyvä huomata, että suojaosan ylittävältä osaltakin työtulosta vähennetään vain puolet. Uuden lain mukaisesti työtön saa siis tienata 300 euroa ilman minkäänlaista vaikutusta maksettavan työttömyyspäivärahan määrään.

Minni19.03.201409:37

suojaosasta vielä ..
en ymmärrä tätä teidän laskutapaa jos esim bruttotulo on kuukaudessa 900 siitä vähennetään kuitenkin suoja osa300 ja sen jälkeen jäävä osa jaetaan vielä kahdella eli900-300=600/2 jää 300€ Hullua sanoa tässä esimerkissä että työtön saa tienata 300€ , IHMETELLEN

Erika, esimies19.03.201408:57

Hei Eija, suojaosuutta laskettaessa tarkastellaan ansion bruttotuloa. Jos hakujaksosi on kuukausi, suojaosa on 300 euroa ja neljän viikon hakujaksolla 279 euroa. Olet aivan oikeassa, että helppoja asioita nämä eivät ole, mutta toivottavasti tämä vastaus auttaa sinua tässä asiassa.

eija14.03.201420:30

suojaosa
siis onko tuo suojaosan 300euroa brutto vai netto? siinä on laskemista itsellä ja verotoimistolla...voi kun nää koukerot olis selkeempiä !

Auli, toimitusjohtaja12.03.201412:35

Hei Milla, kiitos hyvästä ja asiantuntevasta kommentistasi. Ongelmat lainsäädännössä ja täytäntöönpanossa ovat juuri noin monimutkaisia kuin kuvaat. Lainsäädännön kehittäminen siihen suuntaan, että se aina kannustaisi tai ei ainakaan estäisi työn vastaanottamista, on se suuri haaste, joka pitäisi ratkaista. Työelämän ja työntekemisen muotojen monimutkaistuminen eivät tätä haastetta helpota. Kysymykseesi suojaosasta voin antaa vastauksenkin, eli myös sovittelun piirissä olevan oman työn tuloihin tai sivutoimisen yritystoiminnan tuloihin sovelletaan suojaosaa.

Milla12.03.201411:09

Hyvä kannanotto. Tulee tunne, että 300 euron suojaosuuspäätös oli silmänlumetta, julkisuudessa hyvältä näyttävä heitto, jonka ei ollut tarkoituskaan poistaa sovitellun päivärahan todellisia ongelmia. Saihan ennenkin pitää puolet työttömyysaikana ansaituista tuloista päivärahan lisänä. Mutta on kohtuutonta että satunnaisen työn vastaanotossa on edelleen riski jopa koko kuukauden päivärahan menettämisestä yhdenkin työtunnin takia. Monille on este jo se että joutuu joka tapauksessa elämään velaksi palkkatodistuksia ja päivärahaselvittelyjä odotellessa.

Jos työ katsotaankin toimeksiannoksi eli "omaksi työksi" eikä työajan seurannan mahdollisuutta edes selvitetä, onko suojaosuus voimassa? Toisaalta silloin työ ei kerrytä työssäoloehtoa - valitse näistä sitten pienempi paha, jos valinnanmahdollisuutta edes on. Työttömän energian pitäisi mennä kaiken mahdollisen työkokemuksen ja -tulojen hankkimiseen eikä päivärahabyrokratian ja laintulkintojen kanssa pelaamiseen. Onkohan pelkona että joku tyytyy pelkkään osa-aikatyöhön niin kauan kuin ansiopäiväraha hoitaa lopun toimeentulon? Tämä tuskin on nykyisesssä työmarkkinatilanteessa se polttavin ongelma.

Taustalla taitaa olla kansanedustajien silkka asiaan perehtymättömyys. Kummastuttaa kuitenkin että Finanssivalvonnalla ja vakuutusoikeudella on oikeus sanoa viimeinen sana lakien soveltamisesta jopa ilmiselvästi niiden hengen vastaisesti. Nykyajan työelämän tuntemus saati minkäänlainen näkemyksellisyys ei ainakaan päätösten ja perustelujen valossa ole näiden laitosten vahvoja puolia.

Lain tai sen tulkinnan muutoksen suhteen tuskin kannattaa olla kovin toiveikas, koska ongelma koskee erityisesti sellaisia "epätyypillisiä" (jos näin voi enää edes sanoa) työmuotoja ja ammatteja, jotka eivät perinteisiä palkansaajajärjestöjä kiinnosta. Työttömät ovat muutenkin yhtä heterogeeninen joukko kuin täystyöllistetytkin. Vaikutusvaltaisia lobbaajia ei siis taida löytyä.

Auli, toimitusjohtaja12.03.201409:58

Hei J-P, 300 euron suojaosuutta sovelletaan kaikkiin niihin päivärahan hakijoihin, jotka hakevat etuutta vuoden 2014 puolella olevista työttömyyspäivistä. Näin ollen myös jo aiemmin ansiosidonnaista päivärahaa saaneisiin sovelletaan tätä suojaosuutta 1.1.2014 alkaen. Toimeentulotuki on kunnan myöntämä harkinnanvarainen sosiaalietuus, eikä siihen sovelleta työttömyysturvalakia. Toimeentulotuen myöntämisestä ja sen suuruudesta säädetään toimeentulotukilaissa, mutta korkeamman ansiopäivärahan maksaminen suojaosuuden johdosta voi käsitykseni mukaan johtaa siihen, että toimeentulotukea pienennetään, jolloin työttömän kuukausittain saamassa tulossa ei tapahdukaan positiivista muutosta.

Erika, esimies12.03.201409:57

Hei Unto, työttömyysturvalain tulkinta sovitellun päivärahan suhteen lähtee liikkeelle siitä, onko työnantajalla mahdollisuus valvoa tehtyä työaikaa ja onko työntekijällä tätä kautta oikeus soviteltuun päivärahaan. Työajanvalvontaa ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun työtä tehdään ns. omana työnä, eli ei työsuhteessa eikä yrittäjäasemassa.

Vasta, kun oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan on selvitetty, tarkastellaan työstä saatua tuloa. Tämä on juuri nyt se kompastuskivi, joka 300 euron suojaosuuden kohdalla puhuttaa. Jos työsuhteessa tehdyn työn palkkio perustuu tehtyyn työaikaan, voi edellytykset sovitellun päivärahan maksamiselle muodostua. Hakemukseen on kuitenkin aina merkittävä kaikki hakujakson aikana tehdyt työtunnit ja toimitettava hakemuksen liitteenä palkkatodistus tai -laskelma. Vasta näiden selvitysten perusteella voimme tarkistaa suojaosuuden vaikutuksen työttömyyspäivärahaan.

J-P07.03.201420:37

Jotenkin ei kauheasti yllätä, etteivät kansanedustajat näköjään tunne nykyisiäkään lakeja, kun säätävät uusia...

Lisäksihän tässä on se (käsittääkseni tarkoituksella lisätty) rajoite, ettei koske niitä työttömiä, jotka elävät toimeentulotuella.

Kaveri oli kuulema selvitellyt tätä uudistusta tarkemmin, ja kuulema uudistus ei koskisi niitä, jotka ovat ansiosidonnaisella päivärahalla - ei kai kuitenkaan ole näin?

Unto Urheilija07.03.201409:24

Teen jääkiekkoerotuomarointia, jonka palkkio on pelikohtainen. Onko tässä jotain ongelmaa, jos vain huolehtii, että palkkiot ei nouse yli 300e:a?

Miten tälläinen tieto merkitään hakemukseen ja pidentääkö tälläiset hakemusten käsittelyaikoja?

 
Viimeisimmät kommentit
Aiheet

Byrokratia Muutoksenhaku Yrittäjyys asiakaspalvelu jäsenyys opiskelu perustulo te-palvelut ulkomaat vuorottelu

Arkisto
> Katso kaikki