Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Aarkisto

09.03 2017

Ketterämpi Suomi – tule jo!

Kirjoittanut: Auli Hänninen, toimitusjohtaja

Byrokratiaa pitäisi purkaa ja työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömänä olemisen. Niin totta ja aivan oikein! Onko kuitenkin niin, että viesti on mennyt fiksuille suomalaisille perille, mutta ei vielä lainsäätäjälle?  Siltä tuntuu, tämän viikon uutisia lukiessa.

Yle 6.3.: Henry Raitaniemi halusi taksikurssille, mutta ei voinut riskeerata toimeentuloaan (=työttömyyspäivärahaa) kouluttautumalla. Lue juttu tästä.

IS 8.3.: TE-toimisto ehdotti pitkäaikaistyöttömälle ”Hennalle”, että haluamansa jatko-opiskelun sijaan olisi parempi mennä kuntoutukseen. Lue juttu tästä.

Kuinka monessa työpaikassa esimies sanoo, että älä nyt intoile sen työssäoppimisen suhteen? Tai kuinka moni vanhempi sanoo lapselleen, että turha sun on haaveilla siitä kitaransoitosta, et kuitenkaan opi? Oma motivaatio, työntekijän, työttömän tai lapsen, on kuitenkin avainasemassa, kun halutaan kehittyä. Tämä pitäisi huomioida myös työttömien kohdalla.

Miten sitten yllä kerrotut tarinat voivat nykyisessä tilanteessamme olla mahdollisia? TE-toimisto on molemmissa tapauksissa toiminut lakipykälien mukaan, samoin työttömyyskassa. Lainsäädännössä on siis jotain pahasti pielessä. Juhlapuhetta on, mutta missä toteutus? Itseohjautuvuus ja yksilöllisyys ovat päivän sanoja, mutta silti valtio tietää näköjään edelleen paremmin, mikä ihmistä itseään auttaa työllistymään.*

On hyvä nähdä, että yritystä kuitenkin on. Esimerkiksi Akava on ollut aktiivinen työttömän opiskeluoikeuden laajentamisessa. YTK:ssa olemme jo pitkään kyseenalaistaneet työttömyysturvalain vanhanaikaisuutta. Olemme kaikki samassa veneessä, jota uusi teknologisoituva maailma heiluttaa. Nyt jos koskaan voisi olla kysyntää ketteryydelle myös valtionhallinnossa.

 

*Opinnot ovat mahdollisia, kun niistä on sovittu TE-toimiston kanssa tehtävässä työllistymissuunnitelmassa. Taksikurssin osalta mentiin metsään, kun työtön henkilö oli ollut liian omatoiminen, liika aktiivisuus on pahasta. ”Hennan” tapauksessa on kysymys todennäköisesti omaehtoisesta opiskelusta, johon työttömällä myös voi olla oikeus, jos työvoimaviranomainen katsoo, että se parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan. Kysymys on tarveharkinnasta, jolloin työttömällä ei ole subjektiivista oikeutta päästä koulutukseen.

Kommentit
3
Jätä kommentti

Kirjoita kenttään yllä olevassa kuvassa näkyvät merkit. Etkö saa selvää? Muuta tekstiä.
Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija20.03.201714:54

Hei Ihminen Positiivinen-Negatiivinen, kiitos kommentistasi!

TE-toimistot toteuttavat työvoimapolitiikkaa, joten kyse on siitä, mitä eduskunta haluaa. Viime kädessä siis siitä, mitä kansa haluaa. Kokonaisuus kehittyy hitaasti, mikä on haaste, koska työelämä muuttuu kiihtyvää vauhtia. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa lainsäädäntö ja sen soveltaminen eivät välttämättä vastaa muuttuvan työelämän tarpeita.

Peli on suunniteltu niin, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Byrokratia takaa tämän tasapuolisuuden. On totta, että muutoksenhakuasteissa hakijoiden valitukset usein kumotaan, mutta tämä johtuu siitä, että vain oikein tehdyt oikeat päätökset lähetetään sinne. Suuri osa valituksenalaisista päätöksistä voidaan oikaista jo heti työttömyyskassassa. Hakijan kannalta ongelmallista on se, että muutoksenhakuprosessi kestää kauan.

Meidän näkemyksen mukaan työnteon pitäisi aina olla työttömyyttä kannattavampi vaihtoehto. Työ pitäisi aina uskaltaa ottaa vastaan. Jos on epävarma, voi ottaa yhteyttä meihin. Voimme yhdessä selvittää, miten työttömyysturvalaki missäkin tilanteessa vaikuttaa.

Asiakas17.03.201712:51

TE-toimistojen toiminta antaa ymmärtää, että asiakas on heidän omaisuuttaan.

Ihminen Positiivinen-Negatiivinen17.03.201710:52

Eikö kysymys ole käytännössä siitä, miten TE-toimiston byrokraatti HALUAA kyseisessä tapauksessa LAKIA TULKITA, ei välttämättä siitä, miten lainsäätäjä on lain kirjoittanut ? TE-toimiston kanssa asioidessaan, ja välttääkseen karenssit tms. rangaistukset lakipykäläviidakossa, tulisi työttömän osata kirjoittaa ja puhua TE-toimistolle niin selkeää lakitekstiä, ettei se EI JÄTÄ MITÄÄN TULKINNAN VARAA. Siis osata tuottaa parempaa lakitekstiä kuin lainsäätäjän ! Milloin ja missä työttömälle annetaan sellaiseen valmiudet ja koulutusta ?
Lukea ja tulkita, - siihen kykenee kuka vaan. Mutta jos TE-toimiston byrokraatti tekeekin laintulkinnassaan tulkinnanvaraisen ratkaisun tai virheen, se ei kanna siitä vastuuta. Asia ja vastuu siirtyy esim. Muutosturvalautakuntaan. Onko peli suunniteltu niin, että työtön on aina yksin ja pelin häviäjä, ja byrokraattien joukkue selviytyjiä ?
Ja mitä enää uskaltaa ?

 
Viimeisimmät kommentit
Aiheet

Byrokratia Muutoksenhaku Yrittäjyys asiakaspalvelu jäsenyys opiskelu perustulo te-palvelut ulkomaat vuorottelu

Arkisto
> Katso kaikki