Termipankki

  • Kun olet työtön, lomautettu tai teet osa-aikatyötä tai harjoitat sivutoimista yritystoimintaa seuraamme aktiivisuuttasi. Seuraamme aktiivisuuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuuden tarkastelujakso on siis 65 maksupäivää. Maksupäivät kuluvat aina, kun sinulle maksetaan ansiopäivärahaa riippumatta siitä, maksetaanko päiväraha täytenä, soviteltuna tai sosiaalieuudella vähennettynä.

  • Työttömyyskassan maksama työttömyyspäiväraha, joka perustuu työttömyyttä edeltäviin palkkatuloihin.

  • Päivärahanhakijoilla, joiden enimmäismaksuaika alkaa 1.1.2017 tai myöhemmin, enimmäismaksuaika on perustilanteessa 400 päivää, mutta hakijan tilanteesta riippuen se voi olla myös 300 tai 500 päivää.

    Ansiopäivärahaa maksetaan perustilanteessa enintään 400 päivää yhtä työssäoloehdon täyttymistä kohden. Enimmäismaksuaika on 400 päivää silloin, kun päivärahanhakija on ennen päivärahakauden alkamista kerryttänyt työhistoriaa yli 3 vuotta. Työhistoriaan voidaan huomioida vain 17–vuotiaana tai myöhemmin tehty työ.

    Enimmäismaksuaika on 300 päivää, mikäli päivärahanhakijalla on ennen päivärahakauden alkamista työhistoriaa tasan 3 vuotta tai vähemmän.

    Enimmäismaksuaika on 500 päivää, jos päivärahanhakija on täyttänyt työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään ja jos hänellä on työssäoloehdon täyttyessä työhistoriaa 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

    Jos enimmäismaksuaika on alkanut ennen 1.1.2017, ansiopäivärahaa maksetaan edelleen enintään 500 päivää. Jos työssäoloehto täyttyy, enimmäismaksuaika määräytyy uusien säännösten mukaisesti.

  • EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

    Eta-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Eta-maat soveltavat EU-lainsäädäntöä.

    Myös Sveitsi soveltaa samoja työttömyysturvaan liittyviä sääntöjä kuin EU- ja Eta-maat, vaikka ei olekaan EU- tai Eta-maa.

  • Se aika, jolta päivärahaa haetaan. Hakujakso on pääsääntöisesti neljä viikkoa, kuukausi tai kalenterikuukausi.

  • Ansiopäivärahan saaminen edellyttää jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttymistä. Jäsenyysehto täyttyy, kun olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa.

  • Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän on osakeyhtiössä, muussa yrityksessä tai yhteisössä vastaavassa asemassa. Hallituksen varajäsen on johtavassa asemassa, jos hän osallistuu hallituksen kokouksiin.

  • Kalenteriviikko alkaa maanantaista ja päättyy sunnuntaihin. Kalenteriviikko on eri asia kuin viikko, joka voi alkaa ja päättyä myös muina päivinä.

  • Kevytyrittäjä on käsitteenä alkanut vakiintumaan tarkoitettaessa ihmistä, joka työllistää itsensä omalla työllään ja hoitaa laskutuksen ja muut lakisääteiset velvollisuudet laskutuspalveluyrityksen kautta. Työttömyysturvalaki ei tunne kevytyrittäjä. Koska keyvtyrittäjällä ei pääsääntöisesti ole työnantajaa, on kevytyrittäjä yleensä yrittäjä työttömyysturvassa.

    Kun kevytyrittäjä on yrittäjä, ei hän voi liittyä YTK:hon, joka on palkansaajien työttömyyskassa. Kun kevytyrittäjyys on sivutoimista yritystoimintaa, ei se kuitenkaan ole este jäsenyyden säilyttämiselle. Palkansaajan työssäoloehtoa kevytrittäjänä ei voi kerätä.

    Olemme ohjeistaneet laskutuspalvelun kautta työskenteleviä verkkopalvelussamme ja olemme myös kirjoittaneet aiheeseen liittyvän erillisen oppaan.

  • Kokoaikatyössä työaika on enemmän kuin 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Päivärahaan ei ole oikeutta yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta. Päivärahaa maksetaan työn alkamiseen saakka ja taas sen päättymisen jälkeen. Jos kokoaikatyö kestää enintään 2 viikkoa, voi olla oikeus soviteltavaan päivärahaan.

  • Työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n mukaan päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa palkasta tai vuositulon työtulo-osuudesta vähennetään 60 prosenttia sairausvakuutuslain 18 luvun 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun sairausvakuutuksen päivärahamaksun, työntekijän eläkelain 153 §:ssä tarkoitetun työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä, josta on vähennetty 2,68 prosenttiyksikköä. 

  • Lakkoavustus on ammattiliittojen maksama korvaus. Sitä ei voi hakea työttömyyskassasta.

  • Ennen kuin päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, asetetaan sinulle 5 päivän omavastuuaika. Omavastuuajalta sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Omavastuuajan on täytyttävä 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti aina, kun täytät 26 viikon työssäoloehdon uudelleen ja päivärahasi enimmäismaksuaika alkaa alusta. Omavastuuaikaa ei aseteta, jos uusi enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkamisesta ja olet jo silloin täyttänyt omavastuuajan.

    Jos omavastuuaikasi alkaa ennen 1.1.2018, omavastuuaika on 7 päivää.

  • Osa-aikatyössä työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Soviteltavan päivärahan maksaminen edellyttää sitä, että työsopimuksessa on sovittu osa-aikatyöstä. Osa-aikatyön ajalta voi olla oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan, jos työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Työ katsotaan osa-aikaiseksi myös silloin, vaikka työaika joskus olisikin enemmän. Tällaiselta ajalta soviteltavan päivärahan hakemista jatketaan normaalin hakurytmin mukaisesti, mutta jos työaika hakujakson aikana ylittää 80 prosentin rajan, ei päivärahaa tältä jaksolta makseta.

  • Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltävien palkkatulojen mukaan. Palkkatuloihin huomioidaan palkat samalta ajalta, jolta työssäoloehto on täyttynyt. Päivärahan perusteena oleva palkka ei täysin vastaa työttömyyttä edeltänyttä palkkaa, sillä palkkaan tehdään lakisääteinen vähennys, joka vuonna 2019 on 4,24 %. Lisäksi palkkaan ei huomioida lomakorvausta tai lomarahaa.

  • Päiväraha maksetaan soviteltuna seuraavissa tilanteissa:

    1. Sinulla on tuloa osa-aikatyöstä. Työsopimuksessasi sovittu työaika on siis enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Oikeus soviteltuun päivärahaan edellyttää, että olet aloittanut osa-aikatyön ollessasi työtön tai olet aloittanut osa-aikatyön kokoaikatyön ohella, tai työnantajasi on yksipuolisesti muuttanut työn osa-aikaiseksi irtisanomisaikaa noudattaen. Osa-aikatyön tekeminen ei voi siis johtua omasta tahdostasi.
    2. Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta.
    3. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön.
    4. Työntekosi on estynyt sellaisen lakon tai työsulun takia, jolla ei ole vaikutusta sinun työehtoihisi tai työoloihisi.
    5. Sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

    Ansaitsemasi tulot vaikuttavat vähentävästi siihen ansiopäivärahaan, johon olisit oikeutettu kokonaan työttömänä. Vähennys tehdään sen hakujakson päivärahaan, jonka aikana tulo maksetaan.

  • Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan aiempien tulojesi perusteella. Päivärahan tasossa on taitekohta, jonka jälkeen päivärahan suuruus nousee hitaammin. Taitekohta on määritelty siten, että se on 95-kertainen perusosa. Ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia, kun se on 45 prosenttia ennen sitä.

  • 26 viikon työssäoloehdon on pääsääntöisesti täytyttävä 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Työn ei siis tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan se voi kertyä erillisistä työjaksoista tarkastelujakson aikana. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään 7 vuodella, jolloin työssäoloehtoa voi kerätä jopa yli 9 vuoden ajan. Perusteita tarkastelujakson pidentämiselle ovat esimerkiksi hakijan poissaolo työmarkkinoilta sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet kuitenkin työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muutoin olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esimerkiksi hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika pidennä tällöin tarkastelujaksoa.

  • Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina henkilö on ollut edellytykset täyttävässä työssä. Työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa työssä on kalenteriviikon aikana yhteensä vähintään 18 tuntia. Tästä viikoittaisesta työaikaedellytyksestä poikkeuksia työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla. Tällaisia voivat olla mm. opettajat, kotityöntekijät, urheilijat ja erilaiset taiteilijat.  

  • Jos olet ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, sinulle ei myönnetä ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen poissaolon jälkeen. 

    Sinun katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos olet ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, olet työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä tai olet ollut työllistymistä edistävässä palvelussa tai olet ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.

    Sinulla katsotaan olleen hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, apurahakauden, lapsen syntymän, enintään kolmivuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan syyn johdosta. 

  • Ansiopäivärahan saaminen edellyttää jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttymistä. Työssäoloehtoon vaaditaan jäsenyysaikana 26 sellaista kalenteriviikkoa, joiden aikana olet työskennellyt vähintään 18 tuntia/viikko ja palkkasi on ollut vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Tämä työaika voi täyttyä yhdestä tai useammasta työstä.

    Jos työskentelet yrittäjän perheenjäsenenä ilman omistusosuutta vaaditaan työssäoloehtoon  jäsenyysaikana 52 sellaista kalenteriviikkoa, joiden aikana olet työskennellyt vähintään 18 tuntia/viikko ja palkkasi on ollut vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Näitä viikkoja ei voi laskea yhteen muun työn kanssa.

    Palkkatuetussa työssä työssäoloehtoon luetaan 75 prosenttia niistä kalenteriviikoista, jotka olet siinä työssä ollut. Jos palkkatuettu työ on järjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen työllistymisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot.

  • Yhteinen nimitys Kelan maksamalle työmarkkinatuelle ja peruspäivärahalle sekä työttömyyskassan maksamalle ansiopäivärahalle.

  • Työttömyysetuuteen oikeutettuna pidetään henkilöä, joka tosiasiassa saa työttömyysetuutta ja henkilöä, jolle ei makseta työttömyysetuutta seuraavista syistä:

    1. korvaukseton määräaika
    2. alle 25-vuotiasta koskeva ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoite
    3. työssäolovelvoite
    4. ansiopäivärahan omavastuuaika
  • Työttömyyskassassa voit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalle. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sekä vuorottelukorvausta. Kaikki työttömyyskassat maksavat samansuuruista päivärahaa työttömyysturvalain ehtojen mukaisesti. Työttömyyskassa ei ole ammattiliitto. YTK on Suomen suurin työttömyyskassa, johon voivat liittyä kaikki palkansaajat.

  • Työttömyyskorvaus on yleisesti käytetty käsite, joka viittaa työttömyysetuuteen. Lue lisää käsitteestä työttömyyskorvaus.

  • TE-toimisto tutkii työnhakijan työvoimapoliittiset edellytykset työttömyyspäivärahaan ja antaa asiasta lausunnon työttömyyskassalle. TE-toimisto tutkii mm. opintoihin ja yrittäjyyteen liittyvät asiat. Esteetön lausunto on edellytys ansiopäivärahan maksamiselle. Lausuntoa ei voi saada voimaan takautuvasti, joten on tärkeää ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi aina viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä. Ilmoittautuminen tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti TE-palveluiden Oma asiointi -sivulla.

  • Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

    Puolisoiksi katsotaan kaksi henkilöä, jotka ovat avioliitossa sekä kaksi henkilöä, jotka elävät jatkuvasti avoliitossa eli yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jos avioliitossa olevat henkilöt asuvat jatkuvasti erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta välien rikkoutumisen vuoksi, heitä ei työttömyysturvassa pidetä puolisoina.

Linkki kyselyyn