Työskentely EU/ETA-maassa tai Sveitsissä

Työttömyysturvaoikeutesi määräytyy EU:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Työttömyysturvaoikeutesi kannalta tärkeimmät EU-asetukset ovat:

• sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeva perusasetus (883/2004)
• sekä sitä tarkentava täytäntöönpanoasetus (987/2009).

EU-maiden lisäksi näitä asetuksia noudattavat myös Sveitsi sekä ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Työskentelymaan periaate

Pääsääntöisesti työskentelysi vakuutetaan työttömyyden varalta aina siinä maassa, jossa työskentelet. Useimmissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin olet jo työskentelysi perusteella automaattisesti työttömyysvakuutettu kyseisessä maassa. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsisi ansioturvan piiriin. Huomioithan, että sinun kannattaa liittyä ruotsalaiseen tai tanskalaiseen työttömyyskassaan heti työn alkaessa.

Poikkeukset työskentelymaan periaatteeseen

Tietyissä poikkeustilanteissa työskentelyä ei kuitenkaan vakuuteta työskentelymaassa. Seuraavissa tilanteissa työttömyysvakuutuksesi ei siirrykään mukanasi työskentelymaahan:

1. Jos toimit virkamiehenä suomalaisen hallinnon alaisuudessa, pysyt suomalaisen työttömyysturvan piirissä myös ulkomailla työskennellessäsi. Tämä johtuu sitä, että virkamiehiin sovelletaan aina sen valtion lainsäädäntöä, jonka alaisuudessa he toimivat.
   
   
2. Jos lähdet EU:n palvelukseen, voit työsopimuksesi tekohetkellä valita sen, siirrytkö uuden työskentelymaasi työttömyysturvan piiriin vai et. Tätä valintaoikeutta voi käyttää vain yhden kerran. Tällaisen sopimuksen tekemisestä on ilmoitettava Eläketurvakeskukselle. Valintaoikeutta Suomen hyväksi käyttänyt henkilö on suomalaisen työttömyysturvan piirissä myös työskentelynsä aikana.
   
   
3. Jos olet Suomesta lähetetty työntekijä, kuulut edelleen suomalaisen työttömyysturvan piiriin ja suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi.
   
   
4. Jos työskentelet jonkin EU/ETA-maan tai Sveitsin lipun alla purjehtivalla aluksella ja asut itse siinä maassa, jossa työnantajallasi on kotipaikka ja josta palkkasi maksetaan, kuulut asuinmaasi työttömyysturvan piiriin.
   
   
5. Jos asut jossain toisessa maassa kuin viimeisimmässä työskentelymaassasi, kuulut työskentelymaasi työttömyysturvan piiriin vain siinä tapauksessa, että olet vain osittain tai ajoittain työtön (esimerkiksi osa-aikainen työntekijä tai lomautettu). Jäädessäsi kokonaan työttömäksi työsuhteesi päätyttyä, kuulut asuinmaasityöttömyysturvan piiriin. Tällaisessa tapauksessa voit ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi myös työskentelymaassasi, mutta työttömyyspäivärahan maksamisesta vastaa joka tapauksessa asuinmaa. Jos et kuitenkaan enää palaa asuinmaahasi, voit hakea työttömyyspäivärahaa viimeisimmästä työskentelymaastasi. Asuinmaaksesi katsotaan se valtio, jonka alueella asut vakinaisesti.
   
   
6. Jos asut Suomessa ja teet työtä kahden tai useamman maan alueella, pysyt edelleen suomalaisen työttömyysturvan piirissä, mikäli huomattava osa työskentelystä (25 prosenttia tai enemmän) tapahtuu Suomessa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta (lentohenkilökunta ja rekka-autonkuljettajat).
   
   
7. Vaikka et harjoittaisikaan huomattavaa osaa toiminnastasi asuinmaassasi Suomessa, kuulut suomalaisen työttömyysturvan piiriin, jos työskentelet useamman työnantajan palveluksessa, joista ainakin kahden työnantajan koti- tai liiketoimipaikka sijaitsee eri jäsenvaltiossa eikä yhdenkään työnantajan koti- tai liiketoimipaikka sijaitse asuinmaassasi Suomessa.
   
   
8. Asuinmaa Suomen työttömyysturvan piiriin kuulut myös silloin, jos harjoitat palkkatyötä kahdessa tai useammassa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä sellaisen työnantajan lukuun, joka on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle. Tällöinkään ei edellytetä, että harjoittaisit huomattavaa osaa toiminnastasi asuinmaassasi Suomessa.
   
   
9. Lentohenkilökunta kuuluu sen maan työttömyysturvan piiriin, jossa heidän kotiasemansa sijaitseen.

Omavastuuaika on voinut kulua jo jossain toisessa maassa. Tästä syystä toisessa maassa mahdollisesti maksetun päivärahan ja omavastuuajan on oltava suomalaisen työttömyyskassan tiedossa.

Toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ taas voi kerryttää lisäpäiväoikeuden ja korotetun ansio-osan työhistoriaedellytyksiä.

Toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tapahtuneen työskentelyn vaikutus työssäoloehdon täyttymiseen

Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, toisessa EU/ ETA -maassa tai Sveitsissä hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea tietyin edellytyksin työssäoloehtoosi Suomessa. Jotta voimme katsoa työskentelyn kerryttäneen työssäoloehtoa Suomessa:

1. Työn hyväksi lukeminen Suomen ansioturvajärjestelmässä edellyttää ensinnäkin sitä, että olet myös toisessa maassa kuulunut työttömyyskassaan, jos kyseisessä maassa on vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä. Ruotsissa ja Tanskassa on vastaava vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä kuin Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa työskentely voidaan siis pääsääntöisesti huomioida vain siinä tapauksessa, että olet työskentelysi aikana ollut paikallisen vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsen ja maksanut vapaaehtoista työttömyyskassan jäsenmaksua.
   
   
2. Työskentelyn hyväksyminen edellyttää neljän viikon työskentelyä Suomessa työssäoloehdon täyttävässä työssä välittömästi ennen työttömyyttäsi (työssäolovaatimus). Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työssäoloehtoon luettavan työskentelyn sekä neljän viikon työssäolovaatimuksen on kuitenkin mahduttava 28 kuukauden tarkastelujakson sisälle.
   
   
3. Työskentelykausien hyväksi lukeminen edellyttää myös sitä, että olet liittynyt suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi työskentelymaassa on päättynyt (työttömyysvakuutuksen siirrolle asetettu määräaika). Pohjoismaisten paluumuuttajien kohdalla tämä määräaika on kahdeksan viikkoa.
   
   
4. Lisäksi edellytetään sitä, että toimitat suomalaiselle työttömyyskassalle PD U1 -lomakkeen. Sinun tulee pyytää lomake mukaasi työskentelymaan viranomaiselta. Emme valitettavasti voi pitää muunlaista työskentelystä esitettyä selvitystä (työtodistus/palkkatodistus) riittävänä.

Neljän viikon työssäoloa ei kuitenkaan edellytetä, jos olet

1. Kokonaan työtön työntekijä, joka ei ole asunut viimeisimmässä työskentelymaassaan
   
   
2. Pohjoismainen paluumuuttaja ja paluuoikeuden piirissä
   
   
3. Lähetetty työntekijä

Pohjoismainen paluumuuttaja

Pohjoismaista Suomeen palatessasi olet paluuoikeuden piirissä, mikäli olet paluutasi edeltävän viiden vuoden kuluessa kuulunut suomalaisen työttömyysturvalainsäädännön piiriin (työskennellyt Suomessa tai saanut Suomesta työttömyysetuuksia). Pohjoismaisen paluumuuttajan kohdalla työskentely voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työssäolovaatimusta. Pohjoismaisiin paluumuuttajiin sovelletaan myös pidempää, kahdeksan viikon määräaikaa, työttömyysvakuutusta maasta toiseen siirrettäessä.

Päivärahan perusteena oleva palkka

Pääsääntöisesti palkanmääritys tehdään aina Suomesta saaduista työtuloista riippumatta siitä, että työssäoloehtoon on mahdollisesti tuotu työskentelykausia jostain toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä.

Jos olet asunut jossain muussa maassa kuin viimeisimmässä työskentelymaassasi, tehdään palkanmäärityksesi poikkeuksellisesti tuossa viimeisimmässä työskentelymaassa ansaitusta työtulosta. Jos olet kuitenkin viimeksi työskennellyt Suomessa, tehdään palkanmäärittelysi näistä Suomessa ansaituista työtuloista.

Toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksettujen sosiaalietuuksien vaikutus

Toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksettavilla etuuksilla tai tuloilla on lähtökohtaisesti samat vaikutukset kuin vastaavilla etuuksilla ja tuloilla olisi silloin, kun ne maksetaan Suomessa. Pääsääntöisesti sosiaaliturvaetuudet rinnastetaan vastaaviin etuuksiin Suomessa päivärahan maksamisen estävänä tai päivärahan määrää vähentävänä etuutena.

Tästä pääsäännöstä on poikkeus, eli toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke on aina päivärahan määrästä vähennettävä etuus. Suomesta maksettaessa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettu eläke olisi ansiopäivärahan maksamisen este.