Hyppää sisältöön

YTK Työttömyyskassan säännöt

Vahvistettu 25.10.2022

1 §

Työttömyyskassan nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus

Työttömyyskassan nimi on YTK Työttömyyskassa (jäljempänä säännöissä YTK), ruotsiksi YTK Arbetslöshetskassa. YTK:n kotipaikka on Loimaan kaupunki.

YTK:n toiminta-alue on koko maa.

YTK on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan sekä muiden työttömyyskassojen toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

2 §

Jäsenyyden ehdot

YTK:n jäseniksi pääsee jokainen työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja täyttää muuten kassan säännöissä määritellyt edellytykset.

Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

YTK:n jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Hakemus YTK:n jäseneksi pääsemiseksi on tehtävä kirjallisesti työttömyyskassalle. Jäsenyyden hyväksyy kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama henkilö.

YTK:n jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut YTK:n jäsenyyttä.

3 §

YTK:sta eroaminen

Jos jäsen haluaa erota YTK:sta, hänen on tehtävä kirjallinen eroilmoitus kassalle. Jos jäsen haluaa hyvityksen loppuvuoden jäsenmaksusta, hänen on ilmoitettava tilinumero, jolle jäsenmaksuosuus palautetaan.

Jäsenmaksuosuutta ei palauteta, jos 1) palautettava summa olisi enintään 10 euroa, 2) jäsen ei ilmoita YTK:lle tilinumeroa, johon palautus tehdään tai 3) YTK:lla on jäseneltä lainvoimainen saatava, jonka suoritukseksi jäsenmaksuosuus kuitataan.

Jos jäsen on maksanut jäsenmaksua vähemmän kuin eropäivään mennessä on kertynyt, hänet tullaan eroilmoituksesta huolimatta erottamaan maksamattoman jäsenmaksun johdosta.

Työttömyyskassan jäsenyys päättyy kuitenkin viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta.

4 §

YTK:sta erottaminen

1. joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja

2. joka vilpillisesti on ilmoittanut väärin tai salannut jonkin päivärahan tai muun kassan maksaman etuuden saantiin tai niiden suuruuteen vaikuttavan seikan sekä

3. joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä

Jäsen, joka ei maksa jäsenmaksua viimeistään laskun eräpäivänä, voidaan erottaa YTK:n jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut ovat maksamatta. Erottamispäätöksen tekee kassanjohtaja.

Yrittäjäksi siirtynyt YTK:n jäsen voi säilyttää jäsenyytensä YTK:ssa korkeintaan 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien, minkä jälkeen hänet erotetaan YTK:n jäsenyydestä.

Erottamispäätöksen tekee kassanjohtaja.

5 §

Uudelleen liittyminen

Jos jäsen aikaisemmasta työttömyyskassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen työttömyyskassaan, jäsenen hyväksi lasketaan hänen työssäoloaikansa ja jäsenenä oloaikansa edellisessä työttömyyskassassa työttömyyskassalaissa ja työttömyysturvalaissa säädetyllä tavalla.

Jos työttömyyskassasta erotettu jäsen hyväksytään uudelleen jäseneksi, hänen hyväkseen ei lueta hänen aikaisempaa työssäoloaikaansa eikä jäsenenä oloaikaansa eikä aikaisemmin jäsenmaksuja.

6 §

Jäsenmaksut

Jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama euromäärä.

Sääntöjen 6 § 1 mom. määrättävän jäsenmaksun lisäksi ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa työskentelevä on velvollinen maksamaan työttömyyskassan hallituksen esittämän ja Finanssivalvonnan vahvistaman merialan lisävakuutusmaksun.

Jäsenmaksu on jäsenyysaikaan sidottu. Jäsenen jäsenmaksu on vuosijäsenmaksusta se osuus, jonka hän on ko. vuoden aikana ollut jäsenenä. Jäsenyyden alkaessa kesken vuoden jäsenmaksu on vuosijäsenmaksusta se osa, jonka jäsen on liittymishetkestä vuoden loppuun jäsenenä. Jäsenyyden päättyessä kesken vuoden jäsenelle hyvitetään se osa vuosijäsenmaksusta, jolloin hän ei enää ole YTK:n jäsen, mikäli 3 §:ssä mainitut rajoitukset eivät estä hyvityksen maksamista. Kun vuosijäsenmaksua jyvitetään jäsenyysajalle, käytetään todellisia kalenteripäiviä. Palautettavalle jäsenmaksulle ei makseta viivästyskorkoa.

Jäsenmaksu laskutetaan vuosittain YTK:n kassanjohtajan määräämänä aikana.

YTK:lla on oikeus periä erääntynyt edelleen maksamaton jäsenmaksu YTK:n maksamasta työttömyysetuudesta tai muusta sen maksamasta etuudesta. Jäsenen pyynnöstä YTK voi periä etuudesta myös jäsenmaksun, joka on jo laskutettu, mutta ei vielä erääntynyt.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin YTK:lle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.

7 §

Jäsenmaksuista vapautuminen

Jäsen ei voi vapautua jäsenmaksusta.

8 §

Etuudet

YTK myöntää työttömyysturvalaissa säädettyä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi YTK myöntää työttömyyskassan maksettavaksi säädettyjä muita etuuksia niihin oikeutetuille jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

9 §

Työttömyyskassan ylimmän päätösvallan käyttäminen

YTK:n ylintä päätäntävaltaa käyttää kassan jäsenistön kokous. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää YTK:n hallitus. Kassan jäsenistön kokous voi olla kassan varsinainen kokous tai kassan ylimääräinen kokous. Kassan jäsenistön kokouksessa kullakin läsnä olevalla kokousedustajalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

10 §

Kassan varsinainen kokous

Kassan varsinainen kokous on pidettävä vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Kassan varsinaisessa kokouksessa on

1. esitettävä edelliseltä toimintakaudelta hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto

2. vahvistettava edellisen vuoden tilinpäätös

3. päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta

4. päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

5. määrättävä hallintoelinten ja tilintarkastajien palkkiot

6. toimitettava hallituksen puheenjohtajan vaali, milloin puheenjohtaja on erovuorossa

7. toimitettava erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali

8. toimitettava tilintarkastajan vaali. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö taikka mainitun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu HTM-tilintarkastaja tai HTM-yhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu edellä mainittu yhteisö, ei tilintarkastajien varamiehiä tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes uusi vaali on toimitettu.

9. määrättävä jäsenmaksun perusteet

10. käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäväksi ilmoitetut asiat.

Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäväksi.

11 §

Kassan ylimääräinen kokous

Kassan ylimääräinen kokous on pidettävä

1. kun kassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi

2. kun Finanssivalvonta tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta tai he sitä vaativat tai

3. kun vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta kassan jäsenistön kokousta koolle, on Finanssivalvonnan toimitettava kutsu. Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei kokouksessa saa ottaa lopullisesti päätettäväksi.

Jos kassan jäsenluku on vähentynyt alle 8.000, on kassan ylimääräinen kokous viipymättä kutsuttava päättämään, jatketaanko kassan toimintaa vai ei, ja mihin toimenpiteisiin näissä tapauksissa on ryhdyttävä jäsenluvun lisäämiseksi tai kassan purkamiseksi.

12 §

YTK:n hallitus

YTK:n hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja neljä (4) jäsentä ja neljä (4) varajäsentä. Hallituksen jäsenistä tulee olla vähintään 2/3 YTK:n jäseniä kuitenkin siten, että YTK:n jäsenyysedellytykset täyttävä henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi vain, mikäli hän on YTK:n jäsen.  

 Hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Vuosittain hallituksen varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on erovuorossa vuorovuosina yksi tai kaksi jäsentä. Hallituksen varsinaisen jäsenen toimikausien enimmäismäärä on neljä (4) täyttä kautta. Puheenjohtajan toimikausien enimmäismäärä on kaksi (2) täyttä kautta.

Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallitus voi nimetä valiokuntia hallitustyöskentelyn avuksi. Hallitus määrää nimeämiensä valiokuntien tehtävistä erikseen.

13 §  

Hallituksen toiminta

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla tai osallistuu etäyhteyden välityksellä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa voittaa mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa ja se on tarkistettava viimeistään seuraavassa hallituksen kokouksessa.

14 §  

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

1. valvoa, että YTK:n asioita hoidetaan lain, YTK:n sääntöjen sekä kassan jäsenistön kokouksen päätösten ja sen vahvistamien toimintaohjeiden mukaisesti,

2.  vahvistaa jatkuvuussuunnitelma sekä kirjalliset toimintaperiaatteet kassan sisäisestä valvonnasta, riskienhallintajärjestelmästä, sisäisen tarkastuksen järjestämisestä, palkitsemisesta ja toimintojen ulkoistamisen järjestämisestä,

3. vahvistaa sijoitustoiminnan ohje, laatia vuosittainen sijoitussuunnitelma sekä päättää YTK:n  varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvaavasti,

4. määrätä etuuksien maksamisessa noudatettavista periaatteista

5. ottaa ja erottaa kassanjohtaja sekä kassanjohtajan esittelystä ottaa ja erottaa muut johtoryhmän jäsenet,

6. päättää kassanjohtajan työsuhteen ehdot ja tehtävät sekä kassanjohtajan esittelystä muiden johtoryhmän jäsenten työsuhteen ehdot ja tehtävät,

7. nimetä kassanjohtajalle varamies hänen esityksestään

8. kutsua koolle kassan jäsenistön kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat

9. antaa kassan jäsenistön kokoukselle kirjallinen lausunto ehdotuksista, jotka tilintarkastajat tai kassan jäsenet tahtovat saattaa kokouksen käsiteltäväksi

10. laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta on käsiteltävä

11. tehdä toimintakertomuksessa esitys kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi

12. laatia seuraavalle vuodelle toimintasuunnitelma ja talousarvio

13. tehdä vuosittain esitys Finanssivalvonnalle jäsenmaksun suuruudesta

14. toimittaa vuosittain Sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyyskassalain rahoitusosuuksia koskeva hakemus

15. antaa tarvittaessa valtuuksia kassan nimen kirjoittamiseen

16. edustaa kassaa ja käyttää sen puhevaltaa tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona, sekä

17. päättää sääntöjen 18 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta

18. päättää kaikista muista asioista, joiden osalta ei laissa, asetuksessa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty.

15 §  

Kassanjohtaja ja tehtävät

YTK:n vastuunalaisena toimihenkilönä on kassanjohtaja. Hänestä voidaan käyttää nimitystä toimitusjohtaja. Kassanjohtajan tehtävänä on

1. ohjata ja valvoa etuuksien maksamista sekä muuta työttömyyskassan käytännön toimintaa,

2. valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön hallituksen päätökset,

3. huolehtia hallituksen päätösten toteuttamisesta,

4. huolehtia taloushallintoon ja muuhun toimintaan kuuluvien asioiden hoitamisesta,

5. hyväksyä uudet jäsenet,

6. antaa huomautus tai varoitus jäsenelle taikka erottaa tämä sääntöjen 4 §:n tarkoittamissa tapauksissa,

7. erottaa jäsenet jäsenmaksun laiminlyönnin johdosta,

8. edustaa hallituksen ohella kassaa ja käyttää sen puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, mikäli hallitus on hänet tähän valtuuttanut

9. toimittaa kaikki muut tehtävät, jotka hallitus hänen suoritettavakseen antaa taikka säännöt määräävät.

16 §  

YTK:n nimen kirjoittaminen

YTK:n nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja tai kassanjohtaja tai muu hallituksen valtuuttama henkilö, kaksi yhdessä.

Sääntöjen 1 § 3 momentissa mainittujen etuuksien käsittelyyn ja annettaviin päätöksiin sekä poistohakemuksiin tarvittavista nimenkirjoitusoikeuksista päättää kassanjohtaja.

Työttömyyskassan päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti.

17 §  

Kokouskutsut ja tiedonannot jäsenille

Kokouskutsut sekä muut YTK:ta koskevat jäsenille tarkoitetut tiedonannot julkaistaan yhdessä tai useammassa jäsenien keskuuteen leviävässä lehdessä tai saatetaan hallituksen määräämällä muulla tavalla jäsenten tiedoksi vähintään kolme viikkoa ennen asianomaista määräpäivää.

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus lausuntoineen on vähintään kahden viikon ajan ennen kassan varsinaista kokousta pidettävä jäsenten nähtävinä YTK:n toimistossa.

18 §  

Lainojen ottaminen

YTK:n hallituksella on oikeus päättää lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten  lainojen ja rahoituslimiittien ottamisesta työttömyyskassan tehtävänä olevien etuuksien suorittamista varten. Hallitus voi myös päättää luotollisen tilin avaamisesta työttömyyskassan likviditeetin hallintaa varten sekä rahoitussopimusten tai leasingsopimusten käyttämisestä käyttöomaisuushankinnoissa.

19 §

Tilinpäätös

Työttömyyskassan tilikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen tulee laatia kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen.

20 §   

Sijoitustoiminta​​​​​​​

Sijoitustoiminnan varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti siten, että YTK:n maksuvalmius on turvattu. YTK:n sijoitustoiminnan ohjeet ja vuosisuunnitelman vahvistaa YTK:n hallitus.

YTK:n sijoitustoimintaa ohjaavat lainsäädäntö, valvovan viranomaisen määräykset ja ohjeet sekä YTK:n säännöt.

21 §

Työttömyyskassan valvonta

Työttömyyskassan valvontaviranomainen on Finanssivalvonta.

22 §

Kassan sääntöjen muuttaminen

Jos työttömyysturvalakia tai -asetusta tai työttömyyskassalakia tai -asetusta taikka muuta työttömyyskassan toimialaan kuuluvaa lainsäädäntöä muutetaan, YTK:n hallituksella on oikeus tehdä näihin sääntöihin vastaavat muutokset.

Näiden sääntöjen muuttamiseen muussa kuin 1 momentissa mainitussa tapauksessa, taikka kassan purkamiseen muussa kuin 14 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa vaaditaan, että asiasta on tehty päätös kassan jäsenistön kokouksessa vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.