YTK SuomiAreenalla - ”Byrokratia ei pysy mukana muuttuvan työelämän flow’ssa”

Satavuotias Suomi ansaitsee toimivat työmarkkinat. Tästä ei jäänyt epäselvyyttä YTK:n järjestämässä SuomiAreenan paneelikeskustelussa heinäkuussa. Keskustelijoiden mukaan työmarkkinoiden toimivuus tarkoittaa ainakin luottamusta, joustavuutta, yksilön huomioimista ja turhasta kyttäämiskulttuurista luopumista.

”Työelämä tehdään työpaikoilla. Monella työpaikalla kommunikaatio on vielä puutteellista. Johtajien on tehtävä päätös, että aletaan keskustella yhdessä”, korosti YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen.

”Työelämää ei voi kehittää heikoimman lenkin mukaan”
Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n johtaja Antti Palola nosti esiin työntekijöiden liiallisen valvonnan ja etätöiden edut.
”Meitä vaivaa selkärankaan upotettu ajatus siitä, että työntekijä tarvitsee valvovan silmän selkänsä taakse. Moni työ voitaisiin tehdä vähemmällä ilmaston kuormittamisella, vähemmällä ajankäytöllä matkustamiseen sekä paremmalla perheen ja työn yhteensovittamisella. Jos ei mitattaisikaan työaikaa työpaikalla, vaan onko asetetut tavoitteet saavutettu.”

Palola tiedosti toki, ettei kaikkia töitä ole mahdollista tehdä missä ja milloin tahansa. Työelämää ei kuitenkaan hänen mielestään voi kehittää ”heikoimman lenkin mukaan”.
”Usein ajatellaan, että jos joku asia ei käy kaikille, niin se ei käy kenellekään. Tästä meidän pitää pystyä kasvamaan eroon”, sanoi Palola ja muistutti, ettei työelämä ole mustavalkoista.
”Suomessa aina ajatellaan kaiken olevan joko tai, on tai off: ihminen on joko työtön tai työntekijä, hän tekee töitä työpaikalla tai etänä. Oikeasti asioita voi tehdä yhdistämällä. Kutsuisin sitä hybridimalliksi, mutta se on meille vaikeaa.”

”On kauheaa, jos joutuu pakkoyrittämään”
Suomen suurinta työttömyyskassaa johtava Auli Hänninen muistutti, että mustavalkoinen ajattelumalli hankaloittaa huomattavasti myös ansioturvalainsäädäntöä. Byrokratia nilkuttaa, eikä pääse mukaan muuttuvan työelämän flow’hun.
”Lainsäädäntö toimii hirvittävän hyvin, jos jäät työttömäksi pitkästä työsuhteesta ja työllistyt uuteen työsuhteeseen. Mutta jos työllistyykin itsensä työllistäjänä, yrittäjänä tai tekee vähän molempia, järjestelmä on ihan sekaisin. Se ei millään tavalla tue sitä, että ihminen vastaanottaa uuden työn. Ansioturvalainsäädäntö olisi saatava pikaisesti kuntoon.”

Perheyritystenliiton toimitusjohtajana vielä heinäkuussa toiminut Leena Mörttinenkin myönsi haasteeksi sen, että ihmiset siirtyvät palkan ansaitsemisesta tulon muodostukseen, joka saattaa pitää sisällään sekä työntekemistä että jonkinlaista yrittämistä. 
”Sosiaaliturvajärjestelmän pitää ilman muuta muuttua, mutta sekin pitää jotenkin maksaa. Siitä voi tulla hyvin kallis järjestelmä, jos se tarjotaan kaikille. Sen tähden kaikki kokeilut, kuten perusturva ja kansalaistili, ovat äärimmäisen arvokkaita, kun yritetään hahmottaa, miten tämä voitaisiin organisoida uudelleen. Muutos on ilman muuta välttämätön”, sanoi Mörttinen, joka aloitti elokuussa uudessa työssään valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä.

Mörttinen myös painotti, ettei yhteiskunta saa ajaa ihmistä yrittäjäksi vasten tahtoaan.
”Kaikki eivät halua olla yrittäjiä. On kauheaa, jos joutuu pakkoyrittämään. Yrittäjän pitäisi rakastaa riskinottoa eikä ahdistua epäonnistumisista.”

”Mielestäni ei ole työnantajapuolta ja työntekijäpuolta”
Euroopan parhaana työpaikkana viime vuonna palkitun ohjelmistoyritys Vincitin Mikko Kuitunen toi keskusteluun jo pitkään työmarkkinaosapuolia puhuttaneen paikallisen sopimisen.
"Minun maailmassani olisi mahdollisimman vähän sopimusosapuolia. Mieluiten sopisin henkilöstöni kanssa kaikista asioista. Mielestäni ei ole työnantajapuolta ja työntekijäpuolta, minkä takia heitä ei tarvitse edustaakaan. On vain yrityksiä, yhtiöitä ja organisaatioita, joissa on yhteinen tavoite ja kaikki katsovat samaan suuntaan. Enemminkin pitäisikin olla koutseja, jotka valmentaisivat näitä yhteisöjä.

STTK:n Antti Palolan mielestä Kuitusen ”utopia oli loistava”, mutta hän kyseenalaisti, miten tämä saisi työrauhan säilymään laajemmassa mittakaavassa.
Palola ei usko, että tulevaisuudessa jokainen työntekijä olisi ikään kuin oma firmansa ja neuvottelut työnantajan kanssa hoidettaisiin BtoB-hengessä.
”Maailma toki muuttuu, mutta täytyy muistaa, että meillä on 2,5 miljoonaa palkansaajaa, joista merkittävä osa jää perinteisiksi palkansaajiksi. Muutoksia tulee tapahtumaan, mutta mikään ei tapahdu hokkus-pokkus”, Palola sanoi ja uskoi rinnakkaiskauteen, jossa uutta teknologiaa tulee, mutta perinteinen malli pysyy vielä pitkään rinnalla.
”Uskon, että tämä on se meidän tiemme.”

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle

Linkki kyselyyn