Lapsi seisoo ja katsoo ilmastonmuutoksen kuivattamaa järvitasankoa.

Ansioturvaa ilmastonmuutoksessa

Myös työttömyyskassa päästää toiminnallaan huuruja ilmakehään. Mikään ei estä työttömyyskassaa huomioimaan tätä ja tekemään asialle jotain.

Ilmastonmuutoksen trendi vie tällä hetkellä kohti 3 asteen lämpenemistä. Tämä on kohtalokas kehityssuunta. Pariisin ilmastosopimus on asettanut ihmiskunnan yhteiseksi tavoitteeksi hidastaa lämpeneminen tällä vuosisadalla alle 2 asteeseen. Käytännössä tämä vaatii suuria muutoksia jokaisen yksittäisen toimijan käytökseen. Päästöjä on vähennettävä ja jo syntyneitä päästöjä on sidottava taivaalta alas kestävällä tavalla.

Kasvava huoli ja ymmärrys ilmastonmuutoksen riskeistä on käynnistänyt eri sektoreilla muutoskulkuja, jotka toivottavasti kertautuvat nopeasti ja alkavat saada aikaan muutosta. Esimerkiksi kansainvälisissä suuryrityksissä on havahduttu siihen, että ilmastonmuutos uhkaa niiden kykyä tuottaa taloudellista voittoa. Tämä ajatusmalli perustuu niihin riskeihin, joita muutos toiminnalle tuottaa. Se on kuitenkin vasta kolikon toinen puoli. Oleellisempaa olisi saada koko talousjärjestelmä sellaiseksi, että ilmaston kannalta hyvä toiminta olisi aina kannattavampaa kuin ilmastonmuutosta kiihdyttävät teot. Esimerkiksi hiilinielujen hoitaminen pitäisi olla aina kannattavampaa kuin metsän polttaminen laidunmaaksi.

YTK:lla on mahdollisuus vaikuttaa

Ansioturvan järjestämistä tulee harvoin ajateltua ilmastonmuutoksen kantilta. Vaikka pitäisi. Aika alkaa käydä vähiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisen panosta tarvitaan. 

Me YTK:lla voimme tehdä monia asioita ilmastonäkökohdista. Esimerkiksi YTK:n toimitilan lämmitystä ja ilmanvaihtoa on optimoitu ja siihen on asennettu automatiikkaa, joka vähentää energiankulutusta. Vastaavasti valaistus on toteutettu LEDvalaisimin, joita ohjaa läsnäoloantureihin perustuva automatiikka. Meillä on lisäksi käytössä laaja etätyöjärjestely, mikä on vähentänyt henkilökunnan liikkumista autoilla kodin ja työpaikan välillä.

Paljon on vielä tehtävää. Vaikka kehitämme koko ajan prosessejamme tehokkaammiksi siten, että saamme vähemmällä enemmän aikaan, on iso yksittäinen asia käyttämämme energia, jonka tuottamisessa pitäisi siirtyä kokonaan uusiutuviin. Tämän lisäksi meidän pitäisi sitoa syntyneet päästöt vähintään täysimääräisesti.

Toinen iso vaikuttamisen kanava on YTK:n sijoitusvarallisuus. Sen hoitoa ilmastonäkökulmasta voidaan vielä kehittää.

YTK on työttömyyskassa, jonka tehtävät ovat tarkkaan määritelty laissa. Lähtökohtaisesti YTK ei voi käyttää jäsentensä rahoja muuhun kuin ansioturvan järjestämiseen. Ansioturvan järjestämisen tulkinnassa on kuitenkin maalaisjärkeä mukana. Esimerkiksi kohtuulliset hallintokustannukset hyväksytään kassan menopuolella. Voiko kassa ilmastoperustein hankkia uusiutuvilla tuotettua energiaa fossiilisia kalliimmalla?

#ClimateStrike

20.-27.9. on julistettu ilmastolakkoviikoksi. Voimme antaa tukemme sille, mutta suoraan emme voi osallistua siihen. Hoidamme julkista tehtävää, emmekä voi jättää työttömien päivärahoja maksamatta. Sinänsä olisi kyllä voimakas viesti, koska ilmastonmuutos ei erottele kuka on työtön ja kuka ei. Lisäksi se antaisi esimakua siitä, millaiseen maailmaan olemme menossa, jos ilmastokatastrofi rikkoo järjestäytyneen yhteiskunnan palvelut.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, ei koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle

Linkki kyselyyn