Apua – tunteita työpaikalla

Maritta Joki, Mentoritas Oy

Ihmisillä on kyky tuntea lukemattomia erilaisia tunteita. Tunteet kuuluvat elämään samalla tavalla kuin hengittäminen tai sydämen lyönnit. Tunteita tunnetaan ja näytetään niin kotona, kaveripiireissä kuin harrastuksissakin. Tunteet ovat läsnä torin laidalla olevien huikkaringissä yhtä lailla kuin pursiseuran kesäkokouksessa. Tunteita on. Paitsi, että töissä yritetään olla, niin kuin niitä ei juurikaan olisi.

Töissä kuuluu olla tehokkaan näköinen, järkevän oloinen ja ennen kaikkea hyvin kiireinen. Asiat ovat asioita ja ainoastaan asiat riitelevät. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Aikuiset osaavat olla hillittyjä. Ja mitä näitä nyt onkaan.

Aina joku loukkaantuu

Kuitenkin yksi loukkaantuu toiselle palaverissa, kun ei saa omasta mielestään riittävästi vastakaikua ja pistää kädet puuskaan ja päättää, että tuon tolvanan kuullen en sano enää ikinä mitään. Joku jättää aina kahvikupin tiskipöydän reunalle ja sitten toinen kokee velvollisuudekseen siivota sen tiskikoneeseen ja sitä siivotessa ketuttaa joka kerta. Niin paljon, ettei viitsi enää huomenta sanoa. Esimies antoi aivan aiheetonta rakentavaa palautetta ja sen jälkeen palautteen saajan kirjoissa esimies on ikävä ihminen. Yksi onnistuu projektissaan loistavasti ja kaikki iloitsevat hänen puolestaan ja kanssaan paitsi yksi, joka olisi omasta mielestä kuulunut vähintäänkin yhtä paljon valokeilaan.

Kuinka paljon työyhteisön potentiaalia jääkään käyttämättä, koska avoimen, vapaan, turvallisen ja luovan vuorovaikutuksen välissä on niin paljon jännitteitä. Koska ei kerrota, kun joku tuntuu pahalta tai loukkaa. Koska niin ei kuulu tehdä eikä tunteet sovi töihin. Koska joku voi suuttua siitä, että sanotaan eikä missään nimessä haluta aiheuttaa hämminkiä. Mieluummin hylätään itsensä ja annetaan hampaankolojen täyttyä.

Tilanne muuttuu kahta hankalammaksi, jos kokee ikävää tai epäreilua kohtelua esimiehen taholta. Silloin helposti käännytään kaikkien muiden paitsi oman ongelman alkulähteen puoleen. Siis, itsensä ja esimiehensä. Voisiko kertoa esimiehelle, että hänen kohtelunsa tuntuu pahalta, että haluaa ja kaipaa erilaista johtamista. Voisiko kertoa esimiehelle, mikä motivoi ja mikä innostaa?

Esimieskin haluaa onnistua

Uskon, että jokainen esimies haluaa olla hyvä esimies. Ja uskon, että työntekijän tullessa kertomaan tuntemuksistaan tai ikävästä kokemuksestaan esimiehelle, esimies ottaa sen tosissaan. Ja silloin kun esimies ei niin tee, on tarpeen hankkia ulkopuolista apua ja tukea ongelman ratkaisemiseksi (huonojakin esimiehiä valitettavasti on). Ja jos esimies lopulta osoittautuu ihan tölttänäksi, niin jossain vaiheessa on ihan aiheellista harkita esimiehen vaihtoa, vaikka se samalla tarkoittaisikin työpaikan tai -tehtävien vaihtoa.

Hyvä esimies kuuntelee, ei loukkaannu ja ottaa huomioon, mitä hänelle on kerrottu. Olipa sitten kyseessä esimieheen itseensä liittyvä palaute tai johonkin toiseen työyhteisössä. Hyvä esimies ottaa aina vakavasti, jos kuulee jonkun kokeneen epäasiallista kohtelua. Avoin keskustelu, jossa osapuolet arvioivat omaa osuuttaan ja vastuutaan, johtaa parempaan lopputulokseen kuin, että syytetään vaan toista. Ja esimies, joka saa korjaavaa palautetta johtamisestaan tai tuntee muuten halua kehittyä edelleen, on viisas hankkiessaan itselleen tukea. Esimiehenä toimiminen kun on ammatti, jossa voi ja kannattaa kehittyä.

Aikuinen sanoittaa

Olisiko jo korkea aika alkaa olla itsensä puolella ja edistää näin omaa työhyvinvointia ja hyvinvointia ja opetella sanoittamaan tunteensa aikuisesti ja rakentavasti? Tunteet kuuluvat työpaikalle. Mutta aina aikuisesti.

Tunteiden tunnistamiseen, omalla puolella olemiseen ja aikuisen, rakentavan vuorovaikutuksen opetteluun kannattaa panostaa. Töissä vietetään paljon aikaa.  Ei ole sama, miten siellä voi. Työelämä asettaa niin ulkoisia kuin sisäisiäkin vaatimuksia aika tavalla. Se, ettei saisi tuntea, on jo liikaa.

Maritta Joki
Mentoritas Oy
​​​​​​​p. 040-531 4637 / www.mentoritas.fi

Kuka hän on?

Maritta Joki on kokenut esimiesten ja työyhteisöjen valmentaja, mentori, urasuunnittelija ja työelämätaitojen valmentaja.  Hän on kouluttanut, mentoroinut ja valmentanut esimiehiä parempaan johtamiseen ja tiimityöhön, työyhteisöjä rakentavampaan ja tuloksellisempaan vuorovaikutukseen, yksilöitä ammatilliseen kehittymiseen, työnsaantimahdollisuuksien parantamiseen, itsensä johtamisen lisäämiseen sekä parempaan työssä jaksamiseen.

Maritta työskentelee tällä hetkellä perustamassaan yrityksessä, Mentoritas Oy:ssä. Hän on toiminut aiemmalla työurallaan mm henkilöstöjohtajana, henkilöstöpäällikkönä, koulutusyksikön johtajana ja asiantuntijatehtävissä. 

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle
n

Linkki kyselyyn