Huonosti ennakoitava työttömyysturva lannistaa

Kirjoittajavieras: Maria Kaisa Aula, valtiot.lis, YTT (H.C.)

Työttömyysturva on liian antelias eikä siksi kannusta työllistymiseen”, tällaisilla arvioilla perustellaan usein työttömyysturvan uudistamista ”aktivoivaksi”.  Löysin toisen näkökulman, kun viime kevään selvitin työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströmin toimeksiannosta työllistymisen esteitä. Käyttäjäkokemus kertoikin työttömyysturvan lannistavuudesta.  

Sain selvitykseni kyselyyn noin 600 vastausta, joista puolessa tuotiin esille työttömyysturvajärjestelmän kankeuksia. Työnhakijalle, joka on motivoitunut parantamaan oma tilannettaan, työttömyysturva voikin näyttäytyä työllistymisen esteenä. Työttömyysturvan ei koettu aina kannustavan sen paremmin osa-aikatyöhön, pätkätyöhön, yrittäjyyteen, itsensä työllistämiseen, opiskeluun kuin aina kokoaikaiseenkaan työhön.

Kyse oli erilaisista epävarmuuksista, lopputuloksen ennakoimattomuudesta ja paperisodan aiheuttamista viiveistä.  Lain tulkinta TE-toimistoissa koettiin vaihtelevan virkailijan ja paikkakunnan mukaan.  Henkilökohtaiseen palveluun oli vaikea päästä.  TE-toimistollekin työttömyysturva aiheuttaa paljon työtä, joka ei varsinaisesti edistä työnhakua. 

Käyttäjäkokemus kertoo muutoksesta ja haasteista

Käyttäjäkokemus kertoi siitä, että työttömyysturvajärjestelmä ei ole pysynyt muuttuvan työelämän perässä. Perinteisen palkkatyön rinnalle on tullut monia uusia työnteon tapoja. On etätyötä, itsensä työllistämistä kokoaikaisesti, osa-aikaista yrittämistä, osuuskunnassa tehtävää työtä, toimeksiantosuhteita sekä siirtymiä palkkatyön ja yrittäjänä tehtävän työn välillä.  Monet kertoivat mm. vaikeuksista aloittaa sivutoiminen yritystoiminta työttömänä ilman, että menettää heti työttömyysturvansa.

Uusissa työnteon muodoissa ja niiden yhdistelmissä työnhakija voi menettää työttömyysturvansa kokonaan tai joutua pitkällisiin selvitysprosesseihin.  Usein työnhakija elää ”kädestä suuhun” eikä uskalla riskeerata niukkaa toimeentuloaan. Lopputulos voi olla se, että työnhakija arvioi paremmaksi tosiaan jäädä kotiin, eikä ottaa uusia mahdollisuuksia vastaan.  Byrokraattinen ja huonosti ennakoitava työttömyysturva voi olla työllistymisen este.

Käyttäjäkokemus kertoi myös toimintakulttuurin ongelmista. Yksityiskohtaisella työttömyysturvalainsäädännöllä on haettu yhdenvertaista kohtelua.  Työnhakija ei itse kuitenkaan pykälävyyhtiä pysty tulkitsemaan tai ennakoimaan lopputulosta.  TE-toimiston aktivointipyrkimykset ja työnhakijan omat suunnitelmat eivät aina kohtaa toisiaan.  Sinänsä lainmukainen lopputulos voikin tuntua työnhakijasta mielivaltaiselta. Työnhakija tai itsensä työllistäjä kokee, että häneen ei luoteta vaan periaatteessa jokainen tuen hakija on ”potentiaalinen väärinkäyttäjä”.  Toimintakulttuuri on pykälävetoinen eikä asiakaslähtöinen.

Lopputulos on nurinkurinen. Viranomaiset koettavat aktivoida, mutta työnhakijan kannalta tulos voikin olla passivoiva, lannistava.  Palvelu ja tukijärjestelmät eivät toimi työnhakijan omia voimavaroja vahvistavasti sekä työmarkkinoille pääsyä mahdollistavasti.

Ratkaisuehdotuksia

Mitä olisi tehtävä? Moni kyselyyni vastaaja odotti perustulosta ratkaisua etuuksien tilkkutäkkiin sekä itsensä työllistämisen ja työttömyysturvan yhteensovituksen ongelmiin.  Perustulo onkin yksi mahdollisuus. Kokeilu alkaa ensi vuoden alussa.

Suositukseni perusteella TEM käynnisti kesällä jatkovalmistelun itsensä työllistäjän työttömyysturvasta.

Joulukuun puolivälissä odotetaan selvityshenkilöiden näkemyksiä järjestelmän uudistamiseksi. Valmistelun tavoite on kannustaa itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti, ottaa nykyistä paremmin huomioon erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistaa joustavat siirtymät yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Yksi keino tässä on ns. yhdistelmävakuutus, jossa työnhakija voi samaan aikaan vakuuttaa itsensä sekä yrittäjänä että palkansaajana. Toivottavasti ehdotukset johtavat nopeasti lainsäädännön korjaamiseen.

Hallituksen piirissä pohditaan työttömyysetuuksiin ja palveluihin parhaillaan uusia aktivoivia osasia.  Työttömyysturva toki voi olla joissakin tilanteissa liiankin antelias, mutta samalla se voi olla myös omatoimisuutta lannistava.

Vaihtoehtona kokonaisuudistus

Mietin pienten uusien ”säätöjen” toimivuutta. Entä jos hallitus käynnistäisikin työttömyysturvan kokonaisuudistuksen? Innovatiivisesti ja käyttäjäkokemusta hyödyntäen pitäisi etsiä uudenlaista, mahdollistavan työttömyysturvan mallia.  Entä, jos uudistus tehtäisiinkin ottamalla työnhakijoiden asiakaslähtöinen näkökulma mukaan valmisteluun alusta asti?  Kokonaisuudessa pitäisi sovittaa yhteen sekä etuudet että erilaiset työllistymisen palvelut.

Suomessa lainsäädännön vaikutusten ennakointi on vielä lapsenkengissä. Virkamiehet ja etujärjestöt ovat osaavia, mutta eivät kuitenkaan aina ole ihan kartalla siitä, mitä arjessa tapahtuu.  Työttömyysturvan uudistamisessa jos missä tarvittaisiin ihmisvaikutusten arvioinnin ja ennakoinnin vahvaa osaamista.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle

Linkki kyselyyn