Keskustelua työttömyysturvan kehittämisestä - Osa 1

Sosiaaliturvan uudistus on tämän vuoden puheenaihe. Vuoden mittaan YTK pohtii tässä blogisarjassa eri toimijoiden ehdotuksia ja niiden vaikutuksia työttömyysturvaan. Sarjan aloittaa SAK, joka on julkaissut ehdotuksensa työttömyysturvan uudistamiseksi. SAK on nimennyt mallinsa työllistymisturvaksi ja malli on ilahduttavan konkreettinen.

SAK:n keskeiset ehdotukset ovat seuraavat:

  •  Vain kaksi etuutta työttömyysturvassa: ansio- ja perusturva

  • Selkeyttä tuo myös byrokratian vähentäminen

  • Lyhytaikaisen työn tekeminen on aiempaa helpompaa soviteltua päivärahaa 
    uudistamalla

  • Palkansaajan ja yrittäjän välinen ero on aiempaa selkeämpi

  • Työttömyyden varalle palkansaaja- ja yrittäjätulojen yhdistelmävakuutus

  • Työssäoloehto on kuusi kuukautta ja se määräytyy tulojen mukaan

  • Työttömän on ilmoittauduttava työnhakijaksi ja haettava työtä

  • Omavastuupäivät poistuvat työttömyyden alusta

  • Työllistymisbonus kannustaa muuttamaan työn perässä

Paperin pyörittelylle stoppi

SAK:n mallissa on tervetulleita ehdotuksia byrokratian vähentämiseksi. Ajatukset työajan tarkastelun, omavastuupäivien ja aktiivimallin luopumisesta olisi syytä ottaa lähempään tarkasteluun. Näiden poistaminen helpottaisi työttömän elämää ja vähentäisi merkittävästi hallinnollista taakkaa. Tämä olisi aitoa byrokratian purkua.  

Työajan tarkastelu pitää nykyisellään sisällä vaatimuksen siitä, että työnantaja valvoo työaikaa. Käytännössä tämä sulkee osan suomalaisista palkansaajista kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle, mikä on väärin. Työajan tarkastelu on myös erittäin hankala yhdistää tulorekisteriin ja maksuperusteiseen sovitteluun, joten siitä luopuminen edistäisi myös digitalisaation mahdollisuuksia. 

Omavastuuaika on myös hankala, kun sovitetaan työttömyysturvaa tulorekisteriin. Omavastuuajalle ei muutenkaan ole enää aikoihin ollut sen alkuperäistä perustetta. Siitä luopuminen ei kuitenkaan ole ihan halpaa. Yksi omavastuupäivä on noin 10 MEUR, eli kokonaiskustannus olisi noin 50 MEUR vuodessa. 

Aktiivimallista ei ole juuri kukaan pitänyt ja siitä luopuminen olisi toivottavaa. 

Työttömyyden hoidosta työllistymisen tukemiseen

SAK:n esityksissä painotetaan työllistymisen tukea. Kun samalla myös karensseja kehitetään, on hyvä mahdollisuus karistaa työttömyysturvajärjestelmästä sitä historiallista asennetta, joka on tahattomasti mutta sitkeästi perustunut epäluottamukseen ja holhoukseen. Samalla voisi päästä eteenpäin työttömyyden stigman kumoamisessa. 

Toivomme, että työttömyysturvan kehittämisessä päästään lähemmäs asiakkaita ja heidän kokemuksiaan. Työttömyysturvalain teknisluonteiset viilaukset ovat vasta alkua. Työllistymisen tukeminen vaatii myös virkamieskoneistolta ja turvan toimeenpanijoilta rohkeutta ja halua auttaa.

Uusien työnteon muotojen huomioiminen

Kevytyrittäjyys ja erilaiset alustatyönmuodot ovat yleistyneet. Haaste on ollut se, että työttömyysturvassa näitä on vaikea tunnistaa. Nykymallissa nämä menevät yrittäjyydeksi, mikä vaikeuttaa merkittävästi ja hidastaa tai jopa estää työllistymistä. 

SAK:n esille nostama työntekijän tarkempi määrittely sekä yhdistelmävakuutus varmasti helpottaisivat tilannetta.  

Mekin olemme näistä vuosien saatossa kirjoittaneet. Uusissa työnteon muodoissa on piirteitä yrittäjyydestä ja palkkatyöstä. Muutos vaatii poliittista tahtoa, koska uudet työnteon muodot on määriteltävä ja kyse on loppujen lopuksi rajanvedosta sen suhteen, missä määrin työttömyysturvalla halutaan kattaa yrittäjyyden riskejä.

SAK:n kokonaisuus on selkeä ja turvallinen

SAK:n malli on selkeä ja siinä on kiitettävästi tunnistettu nykyjärjestelmän kehityskohteita. Eteenpäin vieminen vaatii vielä paljon työtä. Omavastuuajan poistaminen sekä avokätinen työllistymisbonus nostavat kustannuksia ja vastaavasti myös työllistymisen tukemiseen ehdotetut keinot vaativat rahaa. Mistä rahat otetaan ja missä määrin esitellyt keinot vievät työllistymistä eteenpäin? 

Kokonaisuutena arvioiden SAK:n esitys on käytännönläheinen. Se olisi vielä parempi, jos mukana olisi vahvempi ripaus kunnianhimoa. Monet esitetyistä asioista ovat jo valmistelussa ja tulossa voimaan. Mallissa on siten osiltaan kyse vain nykyjärjestelmän viilauksesta, jota ollaan jo tekemässä. Valmista ei vielä kuitenkaan ole ja siksi on hienoa huomata, että SAK on tällä esityksellään vahvasti tukemassa työttömyysturvan kehittämistä. 

Kunnianhimoinen tavoite tähtäisi työttömyysturvan automatisoimiseen. Sellaisen saavuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön ja samalla vähintään yhtä suuria muutoksia toimeenpanon järjestämisessä. Esimerkiksi myös työssäoloehto pitäisi irroittaa ansainta-ajasta, jotta automatisoimista voitaisiin viedä eteenpäin tulorekisterin avulla. Tavoite vaatisi myös työttömyyskassajärjestelmän tiivistämistä ja tehostamista.

YTK:n aloitteita vuodelta 2015

Keräsimme vuonna 2015 omat ehdotuksemme työttömyysturvan kehittämiseksi. Mukana olivat palkansaajan käsitteen laajentaminen, työajan valvonnasta luopuminen, työttömyysturvan sovittaminen tulorekisteriin, yhdistelmävakuutus, yritystoiminnan aloittamisen helpottaminen.

Yritystoiminnan aloittamista on helpotettu, yhdistelmävakuutusta selvitetty ja parhaillaan on menossa työ työttömyysturvan sovittamiseksi tulorekisteriin.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, ei koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle

Linkki kyselyyn