Kuka maksaa ansiopäivärahat?

Työttömyyskassat maksavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömille jäsenilleen. Viime vuonna kassat maksoivat ansiopäivärahoja yhteensä noin 2,3 miljardia euroa. Samalla työttömyyskassat keräsivät jäsenmaksuina hieman vajaa 230 miljoonaa euroa. Ero selittyy sillä, että työttömyyskassojen tehtävä on järjestää ansioturva mutta ei rahoittaa sitä. Mistä rahat tulevat?

Työttömyysetuuksien rahoituksesta on säädetty oma laki (555/1998). Lain mukaan valtio rahoittaa palkansaajan ansiopäivärahasta perusosan, työttömyyskassat 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto (TVR) loput. Lomautusajalta ja lisäpäiviltä maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen valtio ei osallistu. Näissä tilanteissa työttömyysvakuutusrahaston osuus on valtion osuuden verran suurempi.

Perusosa vastaa peruspäivärahaa, jonka suuruus on määritelty työttömyysturvalaissa ja se on sidottu kansaneläkeindeksiin. Vaikka laissa puhutaan etuuksien korotuksista, voi perusosa indeksillä tarkistettaessa myös laskea tai pysyä samana. Viime vuonna perusosa oli 32,40 € ja tänä vuonna se on ollut sama.

Työttömyysvakuutusrahasto kerää rahat omaan osuuteensa työntekijöiltä ja työnantajilta. Työttömyysvakuutusmaksuina kerättävät rahat riippuvat palkkasummasta. Tänä vuonna työnantajan maksuprosentti on ollut 0,65 % ja palkkasummarajan (2 083 500 €) ylittävältä osalta 2,60 %. Palkansaajan maksuprosentti on 1,90 %.

Työttömyyskassan osuus on 5,5 %. Kassan vastuulla oleva euromäärä riippuu etuusmenoista. Menoihin vaikuttaa kassan jäsenistön työttömyysaste. Käytännössä menoihin vaikuttaa maksettujen päivien määrä ja ansiopäivärahojen suuruus. Kassan pitää asettaa jäsenmaksunsa sellaiseksi, että sillä voidaan kassan osuus päivärahoista hoitaa. Jäsenmaksun suuruus riippuu siis jäsenistön työttömyysasteesta. Jos kassa on tehnyt jäsenyydelle ammattirajauksia, heijastaa jäsenmaksu sen alan työttömyysriskiä. Palkansaajien työttömyyskassojen jäsenmaksut vaihtelivat viime vuonna 22 eurosta 336 euroon.

Valtion osuus riippuu kansaneläkeindeksistä sekä maksettujen päivien määrästä. Ansiopäivärahojen suuruudet eivät sen sijaan vaikuta valtion menoihin.

Työttömyysvakuutusrahaston osuus riippuu pitkälti valtion osuudesta. Kun kansaneläkeindeksi nostaa perusosaa, pienenee työttömyysvakuutusrahaston osuus. Myös päivärahojen suuruus vaikuttaa työttömyysvakuutusrahaston suhteelliseen osuuteen. Suuremmat päivärahat kasvattavat rahaston osuutta. Tämä on luontevaa, koska suurempia palkkoja ansaitsevat maksavat prosenttiperusteisella vakuutusmaksulla enemmän rahastolle.

Palkansaajat rahoittavat ansiopäivärahaa työttömyysvakuutusmaksuillaan. Kassoihin kuulumattomien vakuutusmaksut TVR siirtää Kelalle perusturvan rahoitukseen. Kassoihin kuulumattomien palkansaajien työnantajien maksuja ei siirretä, mutta TVR tilittää Kelalle ylimääräisen 50 miljoonan euron vuosittaisen kertaerän. Kassoihin kuulumattomien palkansaajien maksujen siirtäminen ei riipu työttömyysasteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion osuus peruspäivärahojen rahoituksesta elää. Alhaisessa työttömyydessä valtion osuus peruspäivärahasta pienenee suhteessa.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, ei koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle
n

Linkki kyselyyn