Onko aktiivimalli sen arvoinen?

Aktiivimalli on vastatuulessa. Sen toimeenpanon kustannukset ja vaikutukset työttömiin ovat nousemassa niin suuriksi, että on aiheellista kysyä: Onko aktiivimalli niiden arvoinen?

Sosiaali- ja terveysvaliokunta antanee tällä viikolla mietintönsä aktiivimallista. Tässä kohtaa siis ratkeaa, vedetäänkö esitys aktiivimallista pois vai jatkaako se vielä eduskuntaan käsiteltäväksi.

YTK:n näkemys on, että esitys pitäisi vetää pois. Se ei vastaa tavoitteisiinsa ja luo tehottomuutta järjestelmään. Lomautetun tai työttömäksi jääneen näkökulmasta malli on hyvin monimutkainen, vaikka ihmisillä pitäisi olla oikeus selkeyteen ansioturvan maksamisen perusteissa. Tätä aihetta olemme sivunneet blogissamme aiemminkin: https://ytk.fi/pulssi/blogi/aktiivimalli-vai-aktiivimalli-.

Hallinnollisesti raskas
Lain valmistelussa monet lausunnon antaneet ovat kritisoineet mallia voimakkaasti. Myös perustuslakivaliokunta antoi varauksensa: ”Koska työttömillä ei […] erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana”.  Samaan hengenvetoon työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyVL) pyysi huomioon otettavaksi, että aktiivisuuden määritelmää tulee tarkentaa. TyVL painotti erityisesti, että aktiivimallin toimeenpano ja toteuttaminen ovat hallinnollisesti raskaita.

Toteutus lisää merkittävästi etuudenmaksajien eli työttömyyskassojen ja Kelan työmäärää. YTK hoitaa kuukausittain yli 40 000 ihmisen toimeentulon. Aktiivimallin myötä joutuisimme jatkossa seuraamaan käsityönä näiden kaikkien aktiivisuutta. Aina 65 maksupäivän jälkeen meidän pitäisi arvioida, tarvitaanko henkilön aktiivisuuden vaikutuksesta päätös. Useimmiten tarvitaan. Päätöksiä ei voi automatisoida, joten kaikkein yksinkertaisinkin päätös täytyy antaa käsin. Tämä kasvattaa hakemusten käsittelytyön määrää merkittävästi, mikä puolestaan tarkoittaa pidentyneitä käsittelyaikoja. Siinä tilanteessa etuusmaksut uhkaavat viivästyä kaikilla työttömillä, niin aktiivisilla kuin vähemmän aktiivisilla. Päätösmäärien myötä myös neuvonnan tarve kasvaa, mikä taas voi johtaa asiakaspalveluiden ruuhkautumiseen.

Koska laki on valmis?
Aktiivimallin toteuttamisesta tekee raskaan myös se, että lain valmistelun ja voimaantulon väliin jää erittäin lyhyt aika. Hallituksen esitys on annettu syyskuussa ja valiokuntien kannanotot nyt marraskuun aikana. Jos laki vahvistetaan, se tapahtuu todennäköisesti 29.12.2017 ja laki tulee voimaan 1.1.2018. Lopullisen vahvistamisen ja voimaantulon väliin jää siis vain kaksi viikonlopun päivää.

Mitä työttömäksi jääneet toivovat järjestelmältä?
Kysyimme työttömäksi jääneiltä, mitä he haluaisivat. Viesti oli selkeä. Työttömät kaipaavat "tukea, tsemppiä ja itseluottamuksen buustausta", "omien taitojen uudelleen kaivelua esiin naftaliinista ja uusien raikkaiden näköalojen antamista" sekä sitä, että "saa tuntea itsensä taas ihmiseksi isolla I:llä". On selvää, että aktiivisesti monimutkainen sanktiomalli epäonnistuu tässä.

Kirjoitimme jo viime keväänä aktiivimallista https://ytk.fi/pulssi/blogi/saavatko-muutokset-aikaan-muutoksia-.  Kirjoitus päättyi kysymykseen, ohjaavatko aktiivimallin muutokset työttömiä paremmin töihin tai koulutukseen. Tähän ei ole lain valmistelussa saatu selkeää vastausta. Se on kuitenkin selvinnyt, että toimeenpanon kustannukset ja vaikutukset työttömiin ovat nousemassa niin suuriksi, että on aiheellista kysyä onko aktiivimalli niiden arvoinen?

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund on YTK:n sanansäilä, joka harvoin jättää lukijaansa kylmäksi. 

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle