Puhelinpalvelumme (avoinna ma-to klo 10-14) on ruuhkautunut. Asiakaspalvelupisteemme Loimaalla on suljettu toistaiseksi. Ota yhteyttä OmaYTK:n kautta.

Tulokeristeri logo

Onko tulorekisterissä utopian rakennusainetta?

Tulorekisteri on tänä vuonna käyttöön otettu sähköinen tietokanta, johon tallennetaan tietoja ansiosta ja pian myös eläke- sekä etuustietoja. Ensi vuoden alusta myös työttömyyskassat alkavat käyttää tulorekisterin tietoja. Se puolestaan avaa mahdollisuuden joustavammalle ansiopäivärahan hakemiselle ja nopeammalle maksamiselle.

Tulorekisterin idea on siinä, että tiedon tuottajat eli palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien maksajat tallentavat tiedot yhteen paikkaan, josta sitten tiedon käyttäjät voivat käydä ne hakemassa. Kaikki käy sähköisesti ja automaagisesti.

Nykyisellään kansalainen on itse oma tulorekisterinsä. Kerää työnantajilta ja viranomaisilta tietoja, kopioi, skannaa, vääntää kääntää ja jakaa niitä toisille viranomaisille. Siinä ei oikeasti ole mitään järkeä. Tiedot ovat alunperin diginä, siinä välissä ne käy paperilla ja loppukäytössä ne taas naputellaan digiksi. Paitsi että se alleviivaa kansalaisen hallintoalamaisuutta, on se myös hallinnossa suoritettavana työnä yksitoikkoista ja yhteiskunnan näkökulmasta haaskausta.

Eli hurraa tulorekisterille. Se on aito digiloikka. Tieto tallennetaan rakenteisesti ja keskitetysti, jolloin se on vastaavasti myös rakenteisesti käytettävissä. Tämä avaa mahdollisuuden automatisoida hallinnon prosesseja. Jos siinä säästyviä resursseja siirretään ihmisten ymmärtävään kohtaamiseen, voi jatkossa asioiminen viranomaisessa olla omaa elämäntilannetta tukevaa ja jopa innostavaa. Sen sijaan, että kohtaat kerta toisensa jälkeen kasvottomia vaatimuksia käsittämättömistä liitteistä ja selvityksistä, saatkin ystävän, joka etsii kanssasi ratkaisuja.

Oi, mitä utopiaa, mutta miksikäs ei; mehän tätä maailmaa rakennamme.  

Mikäs meitä sitten estää?

Ei Loimaatakaan rakennettu päivässä, joten niin vaan tässäkin vielä kestää. Luotan kyllä siihen, että suhteessa vaikkapa ihmisikään tämä tulorekisterin avaama prosessi on nopea käänne. Haasteet voidaan jaotella teknisiin, lainsäädännöllisiin ja inhimillisiin tekijöihin, jotka kaikki kietoutuvat sopivasti yhteen.

Asioiden teknisellä puolella kyse on vain puurtamisesta. Määrittelyä, koodaamista, tietokantoja, rajapintoja ja kaikkea muuta sen sellaista. Ja onhan siinä. Erilaisten palkkahallinto-, eläke-, vero- ja etuusjärjestelmien pitäisi jutella sujuvasti keskenään. Mutta ei mitään uutta tähtien alla. Aikaa ja ahkeruutta, niin kaikki selviää.

Myös lainsäädännöllisesti joitain hankaluuksia on. Joillekin rekisteri ja siihen liittyvät velvollisuudet ovat ylimitoitettuja. Esimerkiksi ilmoitusvelvollisuus lyhyessä määräajassa jokaisen palkanmaksutapahtuman jälkeen on koettu työlääksi varsinkin jos toiminta on muutenkin pientä. Näihin on onneksi tulossa ratkaisuja (HE62/2019).

Oma lukunsa on se, että niin sanottu suppea ilmoitustapa ei ole tietosisällöltään sellainen, että pelkästään sen perusteella työttömyyskassa voisi ansiopäivärahaoikeuden ratkaista tai edes laskea ansiopäivärahan määrän. Onneksi jo noin 80 % työnantajista käyttää laajempaa ilmoitustapaa, mikä helpottaa tilannetta. Joka tapauksessa työttömyysturvalainsäädäntöä tulisi kehittää siihen suuntaan, että tulorekisterin tietosisältö riittäisi paremmin.

Tietojenkäsittelyyn liittyy vahvasti tietosuoja. Kun käytettävissä oleva tieto tulorekisterin myötä mahdollistaa automaation, on mielenkiintoisin kysymys ehkä se, missä määrin hallinnon prosesseja ja päätöksiä voidaan antaa automaattisten järjestelmien tehtäviksi. Tätä lainsäätäjä parhaillaan pohtii ja hyvä niin.

Inhmillinen puoli on toki kaikessa mukana. Tulorekisteri on massiivinen kokonaisuus, eikä kaikki ole sisäsyntyisesti itsestään selvää. Kysymysmerkki voi olla niin suuri tai sumea, että kokemus ei välttämättä ole ihanteellinen. Miten esimerkiksi työnantajana aiot käyttää "maksajan aliorganisaatio -tietoa, jos maksetaan suorituksia, jotka eivät ole eläkevakuutusmaksun alaisia ja maksaja on esimerkiksi kunta"? Mietippä sitä samalla, kun kello raksuttaa. Myös ansiopäivärahan hakeminen helpottuu, kun erillisiä liitteitä ei enää välttämättä tarvita mutta samalla se myös vaikeutuu, koska hakemukseen tulee lisää kysymyksiä vastattavaksi. Miten aiot siihen suhtautua?

Iso kysymys on myös se, miten tulorekisterin tietoa hyödyntävissä organisaatioissa asennoidutaan muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Mahdollisuus on olemassa, mutta millä innolla sitä lähdetään hyödyntämään? Tulorekisterin täysi hyödyntäminen muuttaa väistämättä työtehtäviä ja toimintatapoja. Rohkeutta tarvitaan.

Tulorekisterissä on aivan varmasti aineksia utopialle. Se vaati vielä paljon työtä ja omistautumista asialle, mutta sellaista se onneksi on; ei tässä muuten mitään hauskaa olisi. 

Kiitokset hankkeelle

Tulorekisteri on kaiken kaikkiaan iso kansallinen hanke. Vastuuviranomainen on verohallinnon Tulorekisteriyksikkö, jossa tehdään hyvää työtä. Kiitokset sinne! Käykää katsomassa tulorekisteri.fi.

Petja Eklund katsoo veikeästi kameraan

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, eivät koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle