Painetta kahdesta suunnasta

Tekijää tarvitaan aina. Tarve säilyy, vaikka työn tavat ja muodot muuttuvat. Tässä blogisarjassa YTK:n asiantuntijat pohtivat, miksi uusi työelämä voi jättää tekijänsä vanhojen rakenteiden ulkopuolelle.  

Julkinen sektori kantaa suurimman osuuden työttömyyden kustannuksista, jotka ovat vuosi vuodelta nousseet. Lasku lankeaa käytännössä palkansaajien maksettavaksi. Vakituisesta ja muutenkin vakaasta kokoaikatyöstä katsottuna työttömyys onkin lähinnä epämiellyttävä kustannus. Poliittisessa päätöksenteossa työttömällä on vähän valtaa ja siksi onkin epäilty, että vahvasti suojattu työelämä johtaa heikkoon turvaan ja päinvastoin.

Sinänsä suomalainen työttömyysturva kestää kansainvälisen vertailun. Kun verrataan työttömyysmenojen osuutta BKT:sta työttömyysasteeseen, saadaan melko kattava arvio työttömyyden hoitoon osoitettujen resurssien määrästä suhteessa tuen tarvitsijoihin. Näin arvioituna Suomi on muun Pohjois- ja Länsi-Euroopan mukana tarjoamassa kattavinta tukea. Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa sekä Etelä- ja Keski-Euroopassa tuki on huomattavasti vähäisempää.

Samaan aikaan ansiopäivärahan rahoitusta on Suomessa turvattu suurella puskurilla, mikä merkitsee sitä, että laskusuhdanteessa korjausliikettä ei ole tarvinnut tehdä työehtoihin, koska olemme voineet joustaa työttömyyteen. Nyt puskuri on käytetty ja jousto jatkuu velkarahalla. Työssäkäyvien suojaksi muotoutunut mekanismi lyö sormille.

Työelämän muuttuessa yhä useampi tulee työllistymään pienyrittäjänä, osa-aikaisena palkansaajana tai laskutusyrityksen tai nettisovelluksen kautta. Nykyisellään nämä työnteon tavat tunnistetaan huonosti työttömyysturvassa eli työttömyydestä aiheutuvia ansionmenetyksiä ei useinkaan voida korvata. Kun työelämä muuttuu työntekijän kannalta turvattomaksi koettuun suuntaan, on selvää, että vaateet työttömyysturvan uudistamiseksi kasvavat koko ajan.

Huonojen aikojen pitkittyessä työttömyysturva kohtaa voimistuvaa painetta kahdelta suunnalta; siihen ei ole varaa ja se jättää uuden työelämän tarpeet huomioimatta.

Mitä mieltä sinä olet? Osallistu keskusteluun kanssamme Twitterissä #ansioturva

Blogissa esitettävät kirjoitukset sekä kommentit ovat näkemyksiä ja ajatuksia työttömyysturvaan liittyvistä asioista. Niitä ei ole tarkoitettu työttömyyspäiväraha-asiaa koskevaksi neuvonnaksi ja ne myös vanhenevat. Ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta löydät nettisivuiltamme kohdasta ”ansioturvan ABC”. Myös asiakaspalvelumme auttaa sinua, kun tarvitset neuvontaa.

 

Petja Eklund katsoo veikeästi kameraan

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, ei koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle

Linkki kyselyyn