Pelisäännöt nollatuntisopimuksiin

Laki ei tunne nollatuntisopimuksia, mutta käytännössä niitä kuitenkin tehdään. Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa työajan on sovittu vaihtelevan 0 ja 40 tunnin välillä. Sopimus ei siis varsinaisesti edellytä työnantajalta työn tarjoamista. Nollatuntisopimuksiin liittyy ongelmallisia piirteitä.

Nollatuntisopimukseen perustuvassa työsuhteessa eivät työnantajan ja työntekijän velvoitteet välttämättä ole tasapainossa. Toista osapuolta sopimus oikeuttaa, toista velvoittaa. Toisaalta työnantajan näkökulmasta tällaisille sopimuksille voi kuitenkin olla ymmärrettävä ja hyväksyttävä tarve. Työvoiman tarpeen jatkuvasti vaihdellessa ei kiinteää työaikaa kaikissa tapauksissa ole mahdollista sopia.

Miten nollatuntisopimus vaikuttaa työttömyysturvaan?

Nollatuntisopimuksen ajalta voi hakea soviteltua työttömyysetuutta, jos työtunnit jäävät vähäiseksi. Päivärahan hakijat ovat eläneet kuitenkin epävarmuudessa, sillä nollatuntisopimuksen irtisanomisen takia saatetaan asettaa korvaukseton määräaika eli karenssi. Tarjotun työn vähäisyyttä ei ainakaan lähtökohtaisesti ole pidetty pätevänä syynä työstä eroamiselle. Myös tällaisesta työstä kieltäytyminen saattaa johtaa karenssiin. Karenssi on kohtuuton, jos työtä ei ole ollut tarjolla. Työ ei myöskään kerää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa, jos työtä on ollut alle 18 tuntia viikossa.

Hallitus puuttui nollatuntisopimuksiin

Hallitus ehdottaa työttömyysturvalakia muutettavaksi niin, että nollatyösopimuksella työskentelevällä henkilöllä olisi pätevä syy erota työttömyysetuutta menettämättä, jos työtä ei ole noin kolmen kuukauden aikana ollut millään kalenteriviikolla tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea työssäoloehtoon.

Myös työsuhdeturvaan ehdotetaan parannuksia. Nollasta tunnista ei saisi sopia, jos työnantajalla olisi selkeä työvoimatarve. Jos toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaisi, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan olisi työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehto uusiksi. Jos viikoittainen työvoimatarve esimerkiksi vaihtelisi 20 ja 30 tunnin välillä, ei olisi sallittua sopia 0-30-tunnin sopimuksesta. Lisäksi muun muassa työntekijän oikeutta palkkaan sairausajalta ja irtisanomisajalta parannettaisiin nykyisestä. Hallituksen esitys lakimuutoksista annettiin 14.12 ja muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.6.2018.

Teija Hautera, päälakimies 2012-2019

Eettisyyteen ja lainmukaisuuteen liittyvät kysymykset liittyvät kaikkeen toimintaamme ja jokainen uusi päivä tuo mukanaan uusia valintoja. Teija otti tehtäväkseen auttaa YTK:laisia tekemään näitä valintoja. Teija vastasi YTK:n vastuullisuus-toiminnosta ja varmisti, että ylläpidämme eettisesti ja laillisesti vankkaa ja turmeltumatonta kulttuuria ja, että noudatamme toiminnassamme kattavasti hyvän hallinnon periaatteita.

​​​​​​​“On matters of style, swim with the current, on matters of principle, stand like a rock." – Thomas Jefferson

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle
n

Linkki kyselyyn