Pirullinen kysymys

Aktiivimallista on riittänyt viime aikoina puhetta. Malli on tuonut erityisen hyvin esiin nykyjärjestelmämme puutteet ja kompastuskivet. Viranomaiset käyttävät kohtuullisen suurta harkintavaltaa työttömyysturvalain säännöksiä tulkitessaan. Tämä toimeenpanon ”villi kortti” on johtanut siihen, etteivät työnhakijan aktiivisuuden seuraukset ole kohtuudella ennakoitavissa.

Mitä monimutkaisempi työttömyysturva harkinnanvaraisine pykäline ja seuraamusjärjestelmineen on, sitä hankalammin se on työnhakijan hahmotettavissa. Harkinnanvaraisuus voi toki joskus tuottaa myös työnhakijan kannalta toivottavia ratkaisuja. Mutta kuinka paljon viranomaisen harkintavaltaa pitäisi rajoittaa? Kysymystä hallinnollisen harkintavallan rajoista kuvataan tieteessä quaestio diabolicaksi, pirulliseksi kysymykseksi.

Valitettavan tavallisia ovat tilanteet, joissa työnhakija aloittaa oman käsityksensä mukaan vähäisen opiskelun, osa-aikaisen työskentelyn tai yritystoiminnan ja näiden valintojen seurauksena menettää työttömyysturvansa. Syy löytyy työttömyysturvalain monimutkaisista sanamuodoista, joiden sisälle jää paljon ilmaa ja tilaa erilaisille tulkinnoille. Opiskelun ja yritystoiminnan osalta ongelmia tuottavat lain vaikeat määritelmät päätoimisesta opiskelijasta ja yrittäjästä. Osa-aikatyön kohdalla ongelmia tuottaa työ, jossa työaikaa ei valvota. Tällainen työ on koko ajan yleistynyt, mutta nykylainsäädäntömme ei sitä suostu tunnistamaan. Lain mukaan työttömyysturva kuuluu vain niille osa-aikatyöntekijöille, joiden työaikaa valvotaan.

Toimeentulon epävarmuus pelottaa ja lannistaa. Opiskelijan, yrittäjän ja osa-aikatyöntekijän määritelmät voisi kirjoittaa uusiksi sillä tavoin, että ne vastaavat arkipäivän todellisuutta. Lainsäätäjän on toki mahdotonta säädellä kaikkia niitä yksittäistilanteita, jotka tulevat meille ratkaistavaksi. Joustavaa ongelmanratkaisua tarvitaan jatkossakin. Lain säännökset voisivat kuitenkin olla paljon yksiselitteisempiä, jolloin tarvittaisiin paljon vähemmän byrokraattista kontrollia ja harkintaa. Työttömällä työnhakijalla tulisi olla vapaus tehdä itselleen merkityksellisiä valintoja. Väitän, että tämä vapaus vaikuttaisi hänen valintoihinsa. Työnhakija tekisi valintoja, joita hän ei tällä uskalla tehdä. Hän kokeilisi rohkeammin osa-aikatyötä, opiskelisi tai harjoittaisi yritystoimintaa.

Myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet kannattaisi hyödyntää. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019. Rekisteri tulee sisältämään reaaliaikaiset palkka-, eläke- ja etuustiedot. Tulorekisterin myötä meille tarjoutuu tilaisuus purkaa työttömyysetuuden hakemiseen liittyvä byrokratia. Tilaisuuteen tarttuminen edellyttäisi kuitenkin mittavia etuuslainsäädännön muutoksia, täydellistä remonttia. Työttömyysturvalakia voisi muuttaa siten, että ratkaisujen tekeminen on mahdollista pelkästään tulorekisterin tietojen pohjalta. Hakemusten täyttämisen ja liitteiden toimittamisen sijaan työnhakija saisi keskittyä tärkeimpään eli työn hakemiseen. Läpinäkyvä ja ennakoitava työttömyysturvajärjestelmä olisi paras mahdollinen aktiivimalli. Tällainen järjestelmä vastaisi parhaiten kansalaisten perusteltuihin odotuksiin.

Teija Hautera, päälakimies

YTK:n päälakimies Teija Hautera on sitä mieltä, ettei työttömyysturva vastaa muuttuvan työelämän todellisuutta. Hän ei ole toistaiseksi pystynyt muuttamaan lainsäädäntöä pelkällä tahdonvoimallaan, mutta pyrkii viestinnän kautta tuomaan esille lainsäädännön sisältämät sudenkuopat.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle