Päivitämme verkkosivujamme pe 15.11. klo 8-11, jonka aikana sivut ovat pois käytöstä.

Työelämä muuttuu – muuttuuko työttömyysturva?

Työttömyysturva ei ole parhaalla mahdollisella tavalla yhteensopiva jatkuvasti kiihtyvän työelämän muutoksen kanssa. Työttömyysturvaa pitää uudistaa.   

Noin joka viides suomalainen palkansaaja kuuluu tällä hetkellä YTK:hon. Joka kuukausi vastaamme lähes 37 000 jäsenen ansioturvasta, mikä tarkoittaa päivärahassa yli 45 miljoonaa euroa. Pääsemmekin tarkasteleman aitiopaikalta työelämän muutoksia.

Jatkuva työelämän muutos haastaa vanhoja rakenteita. Työurat pirstaloituvat. Perinteinen palkkatyö ei enää ole ainoa, eikä tulevaisuudessa välttämättä myöskään tyypillisin työskentelytapa. Työelämän muovautumisen taustalla vaikuttavat isot asiat, kuten liiketoimintaympäristön muutos, teknologistuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, verkostomainen kansainvälistyminen sekä ilmastonmuutos.

Muutostahti ei ole kuitenkaan vielä ollut kovin radikaali, eikä työelämätilastoissa ole suuria muutoksia näkynyt. Toisaalta muutoksia on huono arvioida peruutuspeiliin katsomalla. Samalla on hyvä muistaa, että voimme itse vaikuttaa työelämän kehittymiseen sosiaaliturvan, verotuksen ja muiden lainsäädännöstä tulevien ehtojen kautta.

Tällä hetkellä näyttää joka tapauksessa siltä, että perinteiset työtehtävät ovat muuttumassa ja vähentymässä ja yhä useammat rutiinitehtävät ovat siirtymässä koneiden hoidettaviksi. Samaan aikaan työntekijät odottavat työn olevan merkityksellisempää ja yhä harvemmat pitävät enää vakituista työpaikkaa itseisarvona.

Kaikki työ ei ole samanarvoista työttömyysturvassa 

Nykyinen työttömyysturva on luotu kokoaikaisen palkkatyön tarpeisiin ja vahvasti työaikaan sidotuksi. Työttömyysturvalaki ei siis vastaa kehittyvän työelämän vaatimuksia, minkä vuoksi kaikki työ ei ole samanarvoista työttömyysturvan edessä.

Otetaan esimerkiksi kolme kaveria, jotka tekevät samaa työtä, mutta juridisesti hieman eri asemissa. Kolme kaveria siis pesee yhdessä ikkunoita. Ainut ero heidän välillään on työn juridinen muoto. Pekka tekee työn työsuhteessa olevana palkansaajana, Kaisu kevytyrittäjänä laskutuspalvelun kautta ja Oskari yrittäjänä. Talven tullessa työt loppuvat ja ystävykset hakevat tahoillaan työttömyysetuutta. Kuinka heidän käy?

Palkansaajana Pekka saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka suuruus on palkan mukaan esimerkiksi 73,94€/pvä. Kevytyrittäjänä Kaisu ei ole jäsenkelpoinen palkansaajien työttömyyskassaan, joten hänen työttömyysetuutensa maksaa Kela työmarkkinatukena. Kaisun asuessa vielä vanhempiensa luona, maksussa huomioidaan myös vanhempien tulot, eikä tukea näin ollen välttämättä jää ollenkaan maksettavaksi. Oskari on yrittäjien työttömyyskassan jäsen. Päivärahan saamiseksi hänen on osoitettava yritystoiminnan päättyneen. Oskari onnistuu tässä, mutta yritystoiminnan selvittämisen vuoksi etuuden maksaminen alkaa vasta kahden-kolmen kuukauden käsittelyajan jälkeen.

Esimerkissä parhaiten turvattu työntekijä on työsuhteinen palkansaaja. 

Työttömyysturvan on kehityttävä muutoksen mukana

Työelämän murros johtaa tulevaisuuteen, joka ei vielä ole varma. Kehitys voi yhä johtaa eri suuntiin. Valintojemme mukaan työn tulevaisuus voi ääripäissään olla utopia tai dystopia.

Utopiassa työ muuttuu nykyistä mielekkäämmäksi ja parantaa ihmisten elämän laatua. Työ perustuu luovuuteen, mielikuvitukseen, inhimillisyyteen ja etiikkaan. Koska töitä on tarjolla laajasti, toimeentulo on turvattu ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Myös ympäristöongelmat ja yhteiskunnalliset haasteet ovat ratkaistavissa.

Dystopiassa puolestaan työ ja toimeentulo polarisoituvat voimakkaasti. Teknologialla on korostunut asema. Inhimillisyys on toissijaista, jolloin osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemus vähenevät. Palkansaajien turvattomuus lisääntyy ja populismi sekä protektionismi vievät yhteiskuntia noidankehään. 

Työttömyysturva vaikuttaa osaltaan tulevaisuuden muutossuuntaan. Koska nykyinen malli ei tunnista tasa-arvoisesti erilaisia työnteon muotoja, saattaa työn murroksessa nykyisellä palkansaajamallilla jatkava työttömyysturva viedä vahvemmin kohti dystopiaa.

Hyvänä tavoitteena voisi pitää sitä, että tulevaisuuden työttömyysturvan tulisi olla riippumaton työnteon juridisesta muodosta, jolloin teknologinen kehitys ei sosiaaliturvan kautta aiheuttaisi eriarvoistumista.

Ratkaisevaa merkitystä työttömyysturvalla ei yksinään ole kehityksen suunnan muodostumisessa. Nykyisellään työttömyysturva ei kuitenkaan parhaalla mahdollisella tavalla ole yhteensopiva työelämän jatkuvasti kiihtyvän kehityksen kanssa.

Työttömyysturvaa pitää uudistaa.   

Sanna Alamäki, toimitusjohtaja

YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki on rohkea keskustelija, jolle muutos on mahdollisuus. Sannan mielestä työllistyminen on tärkeintä ja hän haastaa kaikki yhteistyöhön uusien toimintatapojen löytämiseksi. Työttömyysturvassa pitäisi Sannan mukaan keskittyä oleelliseen ja ottaa samalla olemassa olevasta ja tulevasta teknologiasta kaikki hyöty irti.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle

Linkki kyselyyn