Vahingonkorvaus ja yhteensovitus

Jos työnantaja on lainvastaisesti päättänyt työntekijän työsuhteen, voidaan tuomioistuimessa työnantaja  määrätä maksamaan vahingonkorvausta. Jos työntekijälle on työriidan aikana maksettu työttömyysetuutta, voidaan vahingonkorvaukseen tehdä niin sanottu yhteensovitus. Tämä tarkoittaa sitä, että vahingonkorvauksesta vähennetään osa työriidan aikana maksetuista työttömyysetuuksista.

Asiakasnäkökulma ja irrallinen seikka
Näissä tilanteissa saamme silloin tällöin kyselyjä asiakkailtamme. Korvausta saaneen työntekijän näkökulmastahan kuvio näyttää siltä, että hänen vahingonkorvauksestaan on peritty aiemmin maksettuja ansiopäivärahoja. Asiakas ajattelee, että olisi luonnollisesti täysi oikeus ja kohtuus, jos tämän vuoksi enimmäisajan kertymästä vähennettäisiin takaisin perityt ansiopäivärahat.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että ansiopäivärahoja perittäisiin takaisin. Päinvastoin; työntekijällä on oikeus pitää työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin saamansa työttömyyspäivärahat. Työnantajan korvausvelvollisuus on irrallinen seikka suhteessa työntekijän etuuspäätöksiin. Eikä jo maksettuihin päivärahoihin muutenkaan kovin kevyesti jälkikäteen puututa.

Kuka korvaa ja kuka rikastuu?
Kyse on ennen kaikkea siitä, että työnantajalla on täysi korvausvastuu. Työnantajan on siten korvattava myös työttömyysturvajärjestelmälle aiheuttamansa vahinko. Ei olisi oikein, jos yhteiskunta joutuisi maksamaan kustannuksia työttömyydestä, joka johtuu työnantajan lainvastaisesta toiminnasta. Siksi osa vahingonkorvauksesta maksetaan työttömyysetuuden rahoittaneelle taholle, mikä ansiopäivärahan tapauksessa on työttömyysvakuutusrahasto.

Asiaa voi katsoa myös työntekijän puolelta siitä näkökulmasta, että ilman yhteensovitusta tilanne rikkoisi vahingonkorvausoikeudellista rikastumiskielto -periaatetta. Ilman yhteensovitusta työntekijä saisi samalta ajalta työttömyysetuuden ja vahingonkorvauksen kokonaisuudessaan. Hän saisi työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä siis käytännössä kaksinkertaisen korvauksen.

Sisäisen ohjauslogiikan kulmakivet ja mitä siitä seuraa
Puheena olevan vahingonkorvauksen ja työttömyysetuuden yhteensovituksen peruslähtökohdat ovat siis ne periaatteet, joiden mukaan työnantajalla on täysi vahingonkorvausvelvollisuus, korvausten suhteen on rikastumiskielto ja lisäksi sosiaalietuus on lähtökohtaisesti suojassa jälkikäteiseltä viilaamiselta.

Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että määrätystä vahingonkorvauksesta saatetaan tehdä vähennys, mutta tämä vähennys ei vaikuta jo maksettuihin ansiopäivärahoihin millään tavalla. Siten esimerkiksi kirjoituksen alussa mainittuun enimmäisajan kertymään ei tule korjauksia.

Itse asiassa aika simppeli juttu
​​​​​​​
Kuviota on hankala ymmärtää, jos mieltää yhteensovituksen ansiopäivärahojen takaisinperinnäksi. Tilannekuva on toinen, kun huomioi vähennyksen todellisen luonteen ja sen taustalla olevat oikeudelliset periaatteet.

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, ei koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle

Linkki kyselyyn