Työttömyyskassoilla on jatkuva yhteys satoihin tuhansiin työnhakijoihin, mutta nykyisen lainsäädännön mukaan kassat eivät saa tukea jäsentensä työllisyyttä millään tavoin. 

Nykylain mukaan kassat eivät siis saa hyödyntää käytössään olevaa dataa ja osaavaa asiakaspalveluaan työllisyyden tukemiseen, kuten esimerkiksi Tanskassa jo tehdään.

Yksi viikko tuo säästöjä jopa 85 miljoonaa euroa 

YTK Työttömyyskassa tavoittelee mallia, jossa työttömyyskassoilla olisi mahdollisuus, mutta ei pakkoa jäsentensä työllisyyden edistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi valmennusten ja koulutusten kohdentamista työttömille sekä tiedottamista avoimista työpaikoista. Järjestelystä hyötyisivät kassan jäsenten lisäksi valtio, työnantajat ja työntekijät, joiden kaikkien kustannukset työttömyydestä pienenisivät.  

Jos työttömyyskassat saisivat olla mukana edistämässä työllisyyttä, voisi pelkästään YTK auttaa kuukausittain jopa 40 000 työnhakijaa. Jos työttömät pääsisivät töihin esimerkiksi viikon nykyistä aiemmin, julkista rahaa säästyisi jopa 85 miljoonaa euroa.

Emme halua työttömyyskassoja julkisten työvoimapalvelujen tontille.  

Työttömyyskassoilla on suora yhteys jäseniinsä ja paljon dataa, jota voitaisiin soveltaa esimerkiksi avoimien työpaikkojen kohdentamisessa. Tällä hetkellä nämä tiedot ja esimerkiksi YTK:n tehokkaat digitaaliset asiointikanavat eivät ole hyödynnettävissä työllisyyden tukemisessa, sillä laki ei salli työttömyyskassojen auttaa jäseniään työllistymään. Mielestämme tämä on olemassa olevien mahdollisuuksien hukkaamista.  

Esimerkiksi Tanskassa työttömyyskassoilla on vahva rooli jäsentensä työllisyyden tukemisessa, vaikka sielläkin on julkinen työvoimapalvelu. Tanskassa työttömyys on selvästi Suomea vähäisempää, joten malli selkeästi toimii.

Työttömyyden alussa ja sen aikana hakijat käyvät säännöllisesti YTK Työttömyyskassan sähköisessä asioinnissa. Voisimme kohdentaa asioinnissa jäsenelle sopivia työpaikkoja, koulutuksia tai muita työllistymistä edistäviä palveluja, jos se olisi laillista.

Kassa ei itse tuottaisi työnvälityspalveluita. Sen sijaan kassa voisi kohdentaa hakijoille yhteistyökumppaneiden keräämiä työpaikkailmoituksia.

• OmaYTK:ssa käy vuosittain satojatuhansia jäseniämme. Keskimäärin työtön jäsenemme käy sähköisessä asioinnissa neljä kertaa kuukaudessa. Tämä sähköinen alusta voisi koota kohdennetusti hakijan iän, asuinpaikan, ammatin tai työttömyysajan mukaan sopivia työpaikkoja tarjolle. Toki jäsenen suostumuksella. Alusta voisi ehdottaa myös dataan pohjautuen liikkuvuusavustusta tiettyihin työpaikkoihin, jotka sijaitsevat kauempana. 
• Voisimme kohdentaa työttömälle viestejä esimerkiksi työpaikkoja tarjoavilta työnantajilta.
• Voisimme kohdentaa työttömälle valmennus- tai koulutustoimijoiden viestejä, materiaaleja tai ohjeita. 
• Voisimme räätälöidä erilaisiin työttömyyden vaiheisiin soveltuvia ohjelmia (esim. pitkään työttömänä olleet, akuutisti työttömiksi jääneet).
• Voisimme luoda yhteisiä tapahtumia muiden toimijoiden kanssa ja verkostoitumismahdollisuuksia ja kutsua näihin työttömiä.
• Voisimme tuoda yhteen myös työnhakua auttavia mentoriverkostoja jäsenistä, jotka eivät ole työttöminä.

Ei.

Tavoitteena on, että palvelu maksaa itsensä etuusmenojen säästönä.

Palvelun tuottaminen olisi kassoille vapaaehtoista, jolloin niiden rahoittamiseen ei tarvittaisi julkista rahaa. Ehdotetun palvelun tuottaminen olisi alkuinvestointien jälkeen edullista. Kun palvelun avulla saataisiin työttömyysjaksoja lyhennettyä, myös etuusmenot olisivat pienemmät. Näillä säästöillä voitaisiin ehdotettu palvelu rahoittaa.

Vuodelta 1984 oleva hallituksen esitys toteaa asiasta seuraavasti: ”Työttömyyskassat toimivat yleensä ammattijärjestöjen yhteydessä vaikkakin näistä erillään olevina itsenäisinä yhteisöinä. Kassojen itsenäisyyden säilyttämiseksi ehdotetaan, että kassa ei saa harjoittaa muuta kuin työttömyysturvalaissa tarkoitettua toimintaa eikä se myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi. Säännös vastaa nykyisen lain vastaavaa säännöstä ja nykyistä käytäntöä.”

Voimassa oleva laki on hyvin vanha ja maailma on myös muuttunut sen ympäriltä. Nykyisin monet työttömyyskassat ovat entistä itsenäisempiä ja Suomen suurin kassa YTK Työttömyyskassa täysin itsenäinen toimija. Myös työttömyyden rakenne ja sen hoito ovat muuttuneet neljässä vuosikymmenessä merkittävästi. Nyt olisikin aika katsoa asiaa lakia myös työllisyyden näkökulmasta.