Monet nuoret eivät tunne ansioturvan toimintaa - kuvituskuva

”Tuli yllätyksenä, että kesätöilläkin on merkitystä” – Ansiosidonnainen on nuorille vieras asia

Ansioturva on monelle alle 20-vuotiaalle outo käsite, mutta kassajäsenyyden puute voi aiheuttaa merkittäviä rahallisia menetyksiä. Jututimme niin nuoria, opettajia kuin virkamiehiäkin ja etsimme syitä tietopulaan.

”En tiedä, miten toimii. Varmaan saa jotain turvaa, jos jää työttömäksi. Luulen, että on ajankohtaista sitten, kun on valmistunut, oikea työ ja asuu yksin.” – Aada, 19

”Olen varmaan kuullut sanan joskus, mutta ei siitä tule oikein mitään mieleen.” – Oskari, 18

”Sitä voi saada, jos jää työttömäksi, mutta pitää kai tehdä jotain ennen sitä. On jäänyt olo, ettei vielä vaikuta omaan elämään, vaan vasta, kun on oikeasti aikuinen.” – Saara, 18


Kun juttelee hieman alle parikymppisten nuorten kanssa, tulee nopeasti selväksi, että ansiosidonnainen työttömyysturva on heille melko epäselvä ja vieras asia. Se on jotain sellaista, joka liittyy ”oikeaan aikuisuuteen sitten joskus”.

Todellisuudessa ansiosidonnaista päivärahaa voi saada jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka kuuluu työttömyyskassaan ja täyttää päivärahan saamisen ehdot, kuten työssäoloehdon.
Esimerkiksi jos:

  • ei jatka opiskeluja toisen asteen jälkeen, vaan siirtyy työelämään, mutta jääkin työttömäksi tai tulee lomautetuksi.
  • tekee opiskeluvuosien aikana kesätöitä, muttei työllistykään heti valmistumisen jälkeen.
  • tekee ennen armeijaa kesätöitä ja osa-aikaisia töitä, muttei armeijan jälkeen löydä työpaikkaa.

Mitä ansiosidonnaisen päivärahan saaminen käytännössä tarkoittaa?
Yksinkertaistetusti sitä, että työttömänä tai lomautettuna, saa enemmän rahaa kuin silloin, jos ei kuulu työttömyyskassaan. Miten paljon enemmän? Se riippuu palkasta, jota sai ennen työttömyyttä tai lomautusta.

”Näistä pitäisi puhua niin, että ymmärtäisi, että voi liittyä omaan elämään”

Jututimme tätä artikkelia varten useampaa nuorta, joilla kaikilla oli jo työkokemusta monelta kesältä ja osalla myös osa-aikaisesta työstä. Vaikka työelämän ovet ovat jo avautuneet, ei työttömyysturvaa ole tullut mietittyä.

En usko, että olen ainoa, joka ei tiedä. Ei näistä ole koskaan juteltu kavereiden kanssa. ” – Pete, 17

”Luulen, että aika samalla tasolla on muidenkin tietämys, eli vähäinen.” – Saara, 18.


Nuoret muistivat, että termit ansiosidonnainen päiväraha ja työttömyyskassa olivat vilahtaneet oppikirjan sivulla, mutta eivät ole tuntuneet liittyvän omaan elämään. Kun heille selvisi, että jo kesätöissä voi kerryttää työssäoloehtoa ja työttömyyskassaan voi liittyä, vaikkei ”oma ala” olisikaan vielä selvillä, alkoi aihe tuntua tärkeältä.

”Työttömyys on vakava asia. Olisihan se hyvä tietää, jos voisi saada jotain korvausta.” – Pete, 17

”Tuli yllätyksenä, että kesätöilläkin on merkitystä. Näistä pitäisi puhua enemmän, eikä termien kautta vaan niin, että ymmärtäisi, että se liittyy omaan elämään.” – Aada, 19


”Olisi hyvä olla pakollinen kurssi, jossa opetettaisiin konkreettisesti ’aikuisuuden taitoja’, kuten työttömyysturvaa ja verotusta” – Saara, 18.

”Itse käytän aiheeseen yleensä yhden oppitunnin”

Opetushallituksen ja yhteiskuntaopin opettajien mukaan aiheita kyllä käsitellään. Opetusneuvos Kristina Kaiharin mukaan työelämäasiat sisältyvät sekä perusopetuksen että lukion yhteiskuntaopin oppiaineen opetussuunnitelmiin sekä kaikkiin oppiaineisiin linkittyvään laaja-alaiseen osaamisen alueeseen Yhteiskunnallinen osaaminen, joka sisältää työelämävalmiudet.
Aiheeseen liittyvää sisältöä löytyy myös ammatillisen perustutkinnon perusteesta, esimerkiksi yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen sekä työelämässä toimimisen teemoista, ja tarjolla on myös valinnaisena talousosaamista, kertoo vuorostaan opetusneuvos Tuija Laukkanen.

Lauttasaaren kansainvälisen liiketoiminnan lukiossa vuosia työskennellyt yhteiskuntaopin kehittäjäopettaja Mari Hannola-Antikainen kertoo, että lukiossa työttömyysturva-asioita opetetaan osana taloustiedon kurssia.

”Itse olen käyttänyt aiheeseen yleensä yhden oppitunnin, jolloin käyn läpi ansiosidonnaisen terminä sekä siihen liittyvät plussat ja miinukset sekä yhteiskunnan, yksilön että yritysten kannalta. Aihetta sivutaan myös puhuttaessa julkisen talouden haasteista sekä yhteiskuntaopin ykköskurssilla käsiteltäessä tulonsiirtoja osana pohjoismaista hyvinvointivaltiota.”

Tänä syksynä Lauttasaaren lukiosta asiantuntijaksi Talous ja nuoret TAT:iin siirtynyt Hannolla-Antikaisen mielestä aihe on tärkeä ja sitä tulee tarkastella erityisesti hyöty- ja haittavaikutusten kautta.

”Olemme käyneet nuorten kanssa läpi sekä ansiosidonnaisen hyödyt että sen passivoivan vaikutuksen. Olemme puhuneet myös mm. yksilön vastuusta sekä paikallisesta sopimisesta. Olen käsitellyt aihetta esimerkkien kautta, tyyliin ’Paperimies Seppo, 55, jää työttömäksi. Mitkä ovat Sepon vaihtoehdot?’”
​​​​​​​
Kuten nuoret itse, myös Lauttasaaren yhteiskoulussa yhteiskuntaoppia opettava Max Mäkinen uskoo, että peruskoululaisille työttömyysturva on vielä kaukainen asia.

”Peruskoululaisia kiinnostavat enemmän mm. opiskelijoiden tuet. Työttömyysturvan eri muotoja käsitellään oppikirjassamme, mutta esimerkiksi ansiosidonnaista tai työttömyyskassoja ei ole mainittu lainkaan.”

”Työssäoloehdon vaatimaa 26 työviikkoa voi kerryttää jopa 9 vuotta”
​​​​​

Jututetut nuoret ovat sitä mieltä, että työttömyysturvan käsitteleminen on nimenomaan opettajien tehtävä – kunhan ajoitus ja tapa on oikea. He eivät usko esimerkiksi somevaikuttajien ja erillisten promokiertueiden voimaan.

”Ei sellaisia somevideoita kuitenkaan kukaan katso.” – Pete, 17.

18-vuotias Saara uskoi, että nuoret kyllä osaavat itsekin etsiä netistä tietoa, kunhan sille tulee tarve. ”Varmaan siinä vaiheessa, jos jäisin työttömäksi, ottaisin selvää.”

Tältä kantilta harmillista toki on, että työttömänä työttömyyskassaan ei voi enää liittyä. Se on tehtävä nimenomaan silloin, kun on palkkatöissä.
​​​​​​​
Onneksi moni nuori onkin havahtunut tähän viimeistään koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden ja lomautusten myötä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön mukaan vuonna 2020 kassoihin liittyi yli 80 000 alle 30-vuotiasta, mikä tarkoitti, että nuorten jäsenten määrä kasvoi 45 % edellisvuodesta. Eniten, eli yli 33 000, alle 30-vuotiasta jäsentä liittyi YTK:hon. Vuonna 2020 YTK:hon liittyi peräti 71 % enemmän alle 30-vuotiaita kuin vuotta aiemmin.

Tyypillisimmin YTK:hon liitytään 25-29-vuotiaana, mutta liittyminen voisi kannattaa jo paljon aiemminkin, koska kaikki palkkatyö – siis myös kesätyöt ja osa-aikaiset työt – kerryttävät työssäoloehtoa.

”On myös hyvä tietää, että opiskeluaika, armeija- ja siviilipalvelusaika ”hypätään yli” työssäoloehtoa tarkasteltaessa, eli tehdyt kesätyöt eivät mene hukkaan, vaikka välissä opiskelisi tai olisi intissä tai sivarissa – päinvastoin. Näissä tapauksissa työssäoloehdon vaatimaa 26 työviikkoa voi kerryttää jopa 9 vuoden ajan ja olla valmistumisen, armeijan tai sivarin jälkeen oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan – kunhan pitää kassajäsenyyden koko ajan voimassa”, muistuttaa erityisasiantuntija Petja Eklund YTK:sta.

Lue tästä, kuka voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi

Juttua muokattu 25.10.2021