Puhelinpalvelumme on avoinna ma-to klo 10-14. Asiakaspalvelupisteemme Loimaalla on suljettu toistaiseksi.

Koronakevät sai aikaan piikin paitsi ansiopäivärahahakemuksissa, myös YTK:n jäsenten määrässä. Tammi-toukokuussa 2020 liittyi noin 50 000 jäsentä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan liittyneitä oli noin 25 000.

Erityisesti nuoret heräsivät työttömyysturvan tarpeeseen koronan aikana

Koronakevät sai aikaan piikin paitsi ansiopäivärahahakemuksissa, myös YTK:n jäsenten määrässä. Tammi-toukokuussa 2020 liittyi noin 50 000 jäsentä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan liittyneitä oli noin 25 000.

Tulevaisuutensa turvaamiseen ansioturvalla havahtuivat erityisesti nuoret. Alkuvuonna YTK:hon liittyneistä yli puolet, eli lähes 27 000 oli alle 35-vuotiaita. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Naisten ja 25–34-vuotiaiden määrä liittyneissä kasvoi eniten suhteessa vuoteen 2019.

Työelämän muutos ja epävarmuus suurin syy liittyä tai vaihtaa YTK:hon 

Teimme YTK:n jäseneksi tammi–huhtikuussa 2020 liittyneille kyselyn, johon vastasi 2 230 uutta jäsentä. Yksi merkittävimmistä syistä liittymiselle oli koronan aiheuttama epävarmuus työmarkkinoilla. 

“Maailma ja työmarkkinat ovat myllerryksessä, mikä näkyy odotetusti myös jäsentemme kokemassa epävarmuudessa ja siinä, että näin monet havahtuivat kriisin myötä vakuuttamaan toimentulonsa. YTK on monelle synonyymi ansioturvalle, joten kun hätä on suurin mekin olemme ensimmäisenä mielessä”, kertoo YTK:n asiakkuus- ja viestintäjohtaja Ilona Kangas. 

Jäsenet kuvasivat tuntemuksiaan ja syitä liittymiselle esimerkiksi näin:​​​​​​​ 

  • Yleinen maailmantilanne. Epävarmuus ja epätietoisuus. Koronatilanteen aiheuttama yleinen epävarmuus työmarkkinoilla havahdutti.
  • Lomautus. Vaikka tiesin, etten ehdi tämän lomautuksen aikana saamaan rahaa, kassan jäsenyydestä voi olla hyötyä tulevaisuudessa.  
  • Korona avasi silmät, että vakavarainenkin yritys voi joutua lomauttamaan.

Muita keskeisiä syitä liittyä YTK:hon olivat kyselyn mukaan hyväksi koettu hintalaatu-suhde, sujuva ja asiantunteva palvelu, asioinnin helppous, YTK:n riippumattomuus, tuttavilta saadut suositukset, YTK:n hyvä maine sekä muutokset työtilanteessa. Vaikka YTK ei työttömyyskassana ole vaihtoehto ammattiliitolle, yli kolmannes vastaajista ilmoitti liittymisen syyksi sen, ettei kokenut hyötyvänsä oman ammattiliiton palveluista.

Uudet tulijat ensimmäistä kertaa kassan jäseniä

Liittyneiden joukossa on aiempaa enemmän aivan uusia kassajäseniä. Tänä vuonna jopa 85 prosenttia YTK:hon liittyneistä tuli jäseneksi ilman aiempaa kassajäsenyyttä, vuonna 2019 vastaava osuus oli noin 70 prosenttia. “Oletus on, että nuorten suuri osuus uusissa jäsenissämme kertoo siitä, että he ovat työmarkkinoille hiljattain tulleita ja havahtuivat nyt hoitamaan myös ansioturvansa kuntoon”, Kangas sanoo.

Monelle syy liittyä jäseneksi on tullut kaverilta tai perheenjäseneltä kautta. “Edullista, ihmisläheistä ja toisaalta kenelle tahansa palkansaajalle sopivaa palveluamme on helppo suositella.”

“Korona osoitti karulla tavalla, että työelämässä voi tapahtua paljon sellaista, johon ei itse voi vaikuttaa. Suomessa on upea järjestelmä, jota jokaisen kannattaa hyödyntää ansioidensa turvaamiseksi myös työelämän käänteissä”, Kangas kannustaa.

Koronan vaikutukset näkyivät kyselyssä myös siten, että nuorten lisäksi YTK:hon liittyi aikaisempaa enemmän naisia ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Myös majoitus- ja ravintola-ala, palveluala ja teollisuuden alat korostuvat uusissa jäsenissä. Jäsenkyselyn mukaan YTK koetaan itselle sopivaksi työttömyysturvaksi ja kassaksi, johon on helppo liittyä ammattialasta riippumatta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle