Hullu vuosi 2020 – mitä me YTK:lla teimme ja mitä todella tapahtui?

Viime vuosi – mitä siitä edes voi sanoa? Vuosi, jolloin rajat suljettiin, läppärit kiikutettiin kotitoimistoille ja päiväkoti-ikäiset lapsetkin oppivat sanan ”maski”. Vuosi, jolloin koronavirus muuntautui hyvin nopeasti myös lomautusaalloksi, työttömyyssumaksi ja päiväraharuuhkaksi.

Ansioturvan parissa ahertaville YTK:n työntekijöille vuosi oli monin tavoin työläs ja vaikeakin, mutta samalla oppimisen, kasvun ja kehityksen vuosi. Ennennäkemätön hakemusvyöry sai meidät innovoimaan ja parantamaan prosesseja lennosta. Samalla toimivan ansioturvan tärkeys nousi yhä useamman tietoisuuteen. YTK:n jäsenmäärä kasvoi viime vuonna rutkasti – tätä kirjoittaessa meitä on lähes puoli miljoonaa, ja jäsenemme ovat meihin tutkitusti tyytyväisiä. Mitä muuta YTK:ssa viime vuonna oikein tapahtui? 


1.  Vastasimme 106 083 puheluun  

Todella moni halusi olla meihin yhteydessä. Asiakaspalvelijamme vastasivat yli sataan tuhanteen puheluun, mikä tarkoittaa keskimäärin 419 puhelua vuoden jokaisena arkipäivänä. Kevään ja alkukesän ruuhkassa puheluita saapui kuitenkin paljon tätä keskiarvoa enemmän. Verkkopalvelumme kautta saimme jäseniltämme 213 293 viestiä ja lähetimme 322 860 takaisin. Paino oli sähköisessä asioinnissa – asioinnin digitalisoituminen siis eteni kuin juna.  


 2.  Käsittelimme 783 995 hakemusta 
 
Koronavuosi toi lomautuksineen meille ennennäkemättömän hakemusruuhkan. Päivärahahakemusten määrä pomppasi edellisvuodesta 45 %, mikä tarkoitti kiireisiä päiviä käsittelijäkunnallemme. Hakemuksista 109 869 oli ensihakemuksia, eli siis sellaisia, joilla työttömyyspäivärahaa haettiin alkaneeseen työttömyys- tai lomautusjaksoon. Uusia päivärahanhakijoita oli viime vuonna siis aivan valtavasti.  

 
3.  Maksoimme yli 856 miljoonaa euroa etuisuuksia  

Ennätyksellisen suuret hakemusmäärät tarkoittivat myös valtaisia rahamääriä. Vaikka hakemusten käsittely ruuhkautui paikoin pahasti, saatiin jokainen euro maksettua ja niitähän kertyi: tarkalleen ottaen 856 279 230 €. Vertailun vuoksi tällä kokonaissummalla voisi ostaa vaikkapa kolmekymmentätuhatta uudenkarheaa Toyota Corollaa tai noin viisikymmentäkahdeksan miljoonaa yhdensuuntaista junalippua Loimaalta Helsinkiin. Vuonna 2019 maksoimme etuuksia 504 miljoonaa euroa –  maksujemme kokonaissumma pomppasi siis koronan vuoksi huimat 352 miljoonaa euroa.  

4.  Reagoimme 22 lakimuutokseen ja päivitimme palveluitamme jatkuvasti 

Koronakevät toi 22 lakimuutosta, jotka vaikuttavat työttömyysturvaan. Lakimuutokset toteutettiin määräaikaisina ja sittemmin määräaikoja jatkettiin. Alati muuttuva tilanne aiheutti monille asiakkaillemme hämmentäviä tilanteita. Annoimme neuvontaa lakiasioissa ja pyrimme muutenkin auttamaan jäsenistömme muuttuvan työttömyysturvan hetteikössä. Toimme verkkosivuillemme koontisivun lakimuutoksista ja päivitämme sitä aina tilanteen muuttuessa.  


5.  Saimme 87092 uutta jäsentä ja huippuarvosanan jäseniltämme 
 
Poikkeusvuosi toi meille huiman jäsenkasvun, kun yhä useampi havahtui toimivan ansioturvan merkitykseen. Suurin osa uusista jäsenistämme on alle 34-vuotiaita. YTK:n palvelut vetoavat siis etenkin nuoriin, joista moni liittyi ensimmäistä kertaa työttömyyskassaan. Toisaalta myös työelämässä pidempään olleet jäsenemme antoivat meille erittäin hyviä arvioita.  

Jäsentyytyväisyytemme olikin vuonna 2020 huippuluokkaa. Jäsenistömme NPS*-luku oli 66, jota voidaan pitää kansallisessa vertailussa poikkeuksellisena huippusuorituksena. Tyytyväisyyslukumme on myös huimasti suurempi kuin Taloustutkimuksen vertailukeskiarvo, joka oli 6. Yhä harvempi jäsenistämme myöskään harkitsee työttömyyskassan vaihtamista.

*NPS eli Net Promoter Score tarkoittaa suositteluindeksiä eli sitä, kuinka todennäköisesti asiakkaat suosittelisivat palvelua ystävilleen tai kollegoilleen.

6.  Tuplasimme henkilöstömme ja pidimme osaajamme tyytyväisinä 

Palvelutuotantoomme palkattiin vuonna 2020 yhteensä 148 henkilöä. Uusista työntekijöistä 18 oli vakinaisia ja 130 määräaikaisia koronapandemian aikana voimakkaasti kasvaneen työmäärän vuoksi. Lisäksi palkkasimme hallintoon ja asiantuntijatehtäviin kuusi uutta osaajaa. Moni meille rekrytoitu oli korkeakouluopiskelija, mutta myös lomautettuja, työttömiä ja vastavalmistuneita palkattiin.

Vaativasta vuodesta huolimatta henkilöstömme henki pysyi hyvänä, minkä varmistimme huolellisesti. Suomen Innostavimmat työpaikat -tutkimuksen mukaan olemme yksi maan parhaita työnantajia, sillä ylsimme korkeimpaan AAA-luokkaan. People Power -indeksimme oli 77,5 – erinomainen luku sekin. 


7.  Rakensimme robotteja ihmistemme avuksi  

Koronakevät oli meille suuri koitos: työttömyyshakemusten määrä räjähti lyhyessä ajassa ja kymmenet tuhannet joutuivat odottamaan hakemuksensa käsittelyä. Uusien käsittelijöiden palkkaamisen lisäksi valjastimme robotiikan käyttöömme hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi. Robottien kehitystyö aloitettiin maalis-huhtikuussa ripeästi ja niistä saatiin heti hyviä kokemuksia.  

Tällä hetkellä YTK:ssa työskentelee kuusi robottia erilaisten hakemusten parissa. Robotteja kutsutaan leikkisästi Karhuryhmäksi. Roboteillamme olisi valmiudet tehdä käsittelytyö päätöksen antamista vailla valmiiksi, mutta työttömyysturvalaki ei vielä anna tähän mahdollisuutta. Tutkimme kuitenkin ohjelmistoautomatiikan mahdollisuuksia jatkuvasti ja pyrimme sen avulla parantamaan avulla palveluamme entistä sujuvammaksi. 


Kohti uutta poikkeusvuoden opit takataskussa

Vuosi 2021 alkaa epävarmoissa tunnelmissa. Koronakriisiä ei ole vielä läheskään selätetty ja työttömyys näyttäisi pysyvän alkuvuodesta korkealla. Samalla me YTK:lla olemme kuitenkin hyvällä tiellä entistä sujuvamman ja luotettavamman ansioturvan kehittämisessä. Viime vuoden koitoksista saadut opit antavat tälle erinomaisen pohjan, mistä lähes puoli miljoonaa tyytyväistä jäsentämme ovat tärkein todiste. Tervetuloa mukaan! 

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle