Jäsenpulssi: työajat valtiolla työskentelyn paras puoli, palkka lakialan

Aiheet

• Jäsenpulssi

Oman alan hyvänä puolena pidetään useimmiten työkavereita ja asiakkaita, huonona puolena palkkaa. Työajat ovat vetovoimatekijä melko yllättävilläkin aloilla.

YTK kysyi jäseniltään maaliskuussa heidän tyytyväisyydestään omaan toimialaansa. Eri alojen parhaita ja huonoimpia puolia tiedusteltiin osana Jäsenpulssi-kyselytutkimusta, johon vastasi lähes 20 000 YTK:n jäsentä.  

Useimmiten oman alan hyvänä puolena pidetään työkavereita ja asiakkaita. Valtaosalla toimialoista yli 50 % vastaajista arvostaa juuri työn tarjoamia sosiaalisia kontakteja. Työkaverit ja asiakkaat korostuvat työn hyvänä puolena etenkin matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla (69 % vastaajista) sekä yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla (63 %). Valtiolla työskentelevistä näin ajattelee vain 43 %.

Yleisimpänä työn huonona puolena nähdään palkkataso. 55 % kaikista vastaajista mainitsee sen oman alansa huonona puolena. Poikkeuksia ovat ICT-ala ja lakiala, joilla alle neljännes vastaajista kokee matalien palkkojen olevan ongelma.

Lakialalla palkkaus saa tutkimuksen parhaat arviot, mutta yhdessä suhteessa ala pitää perää. 11 % lakialan vastaajista kokee, että työkaverit ovat oman alan huono puoli. Luku ei ole suuri, mutta se on toimialoista selvästi eniten.

Kuljetusalalla rasittavat työajat, mainosalalla merkityksellisyyden puute 

Työajat miellyttävät etenkin valtiolla. 62 % valtion palveluksessa työskentelevistä vastaajista pitää työaikoja oman toimialansa hyvänä puolena. Työajat nousevat työn hyväksi puoleksi myös pankki-, vakuutus- ja rahoitusalalla (56 %), ICT-alalla (52 %) sekä koulutus- ja opetusalalla (52 %).  

Päinvastainen tilanne on kuljetus- liikenne- ja varastointialalla, jossa 32 % pitää työaikoja alansa huonona puolena.  

Työn vaativuus korostuu työn huonona puolena etenkin koulutus-, opetus- ja kasvatusalalla (31 % vastaajista) sekä ICT-alalla (30 %). Toisaalta työn vaativuus nousee ICT-alalla myös työn hyvänä puolena esiin: 35 % alan vastaajista pitää vaativuutta oman ammatin hyvänä puolena.  

”Työn vaativuus on tulostemme mukaan sekä rasitustekijä että voimavara. Esimerkiksi ICT-alalla noin kolmannes vastaajista pitää työn vaativuutta alan huonona puolena, mutta vielä suurempi joukko pitää sitä hyvänä asiana työssään. Sama on nähtävissä muillakin aloilla. Jäsenemme kaipaavat työltään haasteita ja onnistumisen kokemuksia, mutta liika on tietenkin aina liikaa”, sanoo YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen. 

Merkityksellisyyden puute korostuu etenkin mainos-, markkinointi- ja viestintäalalla. Myös kaupan alalla ja finanssisektorilla koetaan työn merkityksellisyyden jättävän toivomisen varaa.

ICT-alaa suositellaan muille, kulttuurialaa ei 

Kyselytutkimuksessa vastaajilta kysyttiin myös, voisivatko he suositella toimialaansa muille. Selvästi suositelluin oli ICT-ala: 75 % tietoteknisen toimialan vastaajista suosittelisi alaa muillekin.  

Seuraavaksi eniten alaansa suosittelevat energia- ja vesihuollon (68 %) sekä rakennusalan (66 %) ammattilaiset.  

Vähiten suositteluhalukkuutta löytyy kulttuurialalta. Kulttuurin, taiteen ja viihteen parissa työskentelevistä alaansa suosittelisi muille alle puolet, 45 % vastaajista. Myös mainos-, markkinointi- ja viestintäalaa suositellaan keskimääräistä vähemmän: 53 % alan vastaajista suosittelisi alaa.  

”Kulttuuriala on kärsinyt koronaepidemiasta ja rajoitustoimista valtavasti. Tällaisen kurimuksen jälkeen on ymmärrettävää, ettei alaa haluta suositella, sillä viimeisen kaksi vuotta ovat olleet erittäin hankalia”, Auli Hänninen sanoo.

Jäsenpulssi-kyselytutkimus lähetettiin kaikille YTK:n jäsenille. Vastauksia kertyi yhteensä 19 797 kappaletta. Kyselyn vastausaika oli 4.-13.3.2022.