Susanna Arponen pitää työstään kauppapuutarhalla. Kuvituskuva.

Jäsentarina: Kädet mullassa ja Zoom-luentoja mökiltä

Susanna Arposen arkeen mahtuu niin työtä puutarhalla, yliopisto-opintoja kuin perhe-elämääkin. YTK:n pitkäaikainen jäsen haluaa kehittää osaamistaan kasvialalla, joka on ennennäkemättömien muutosten edessä.

Susanna Arponen vastaa puhelimeen työpaikaltaan pihakasvien keskeltä. Helsinkiläisen kauppapuutarhan kevätkausi on juuri alkanut. 

YTK:n jäsenenä jo yli vuosikymmenen olleen Susannan arjessa piisaa vauhtia. Työt puutarhalla lomittuvat zoom-luentoihin, tentteihin ja harjoitustöihin. Susanna opiskelee neljättä vuotta Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa. Suurin osa opiskeluajasta on mennyt koronarajoitusten tahdissa. Se ei ole Susannaa lannistanut.  

”Opiskeleminen on ollut sekä mielekästä että haastavaa. Luentojen kuuntelu Zoomin välityksellä on ollut helppoa, eikä ole tarvinnut miettiä automatkoja. Toisaalta luentojen kuuntelu kotona voi olla raskasta, jos yläkerran asunnon lapset ovat äänekkäällä päällä. Onneksi olen voinut opiskella myös perheemme mökillä.”  

Yliopisto-opinnot ovat työssäkäyvällä aikuisopiskelijalle sopivan joustavia, ja korona-aikana tämä on jopa lisääntynyt. Välillä aikatauluissa on kuitenkin ollut omat haasteensa.  

”Viime syksynä osa kursseista järjestettiin paikan päällä ja osa etänä, joka aiheutti päällekkäisyyksiä ja haasteita. Onneksi moni opettaja on nauhoittanut luentoja, jolloin ne on voinut katsoa jälkikäteen.” 

Ilmastonmuutos haastaa koko kasvialan

Susanna Arponen opiskelee kunnianhimoisesti, mutta varsinaista alanvaihtoa hän ei tavoittele. Suuntana on saada lisää osaamista ja päästä alalla eteenpäin.  

”Opiskelin puutarhuriksi lukion jälkeen. Tykästyin työpaikkaani kauppapuutarhalla ja jatkoin näissä töissä. Vuonna 2018 päätin kokeilla vielä kerran yliopistoon ja pääsin sisään. Aloitin opinnot samana syksynä, ja kolmessa vuodessa sain kandin tutkinnon tehtyä.”  

Susanna on työskennellyt koko opiskeluaikansa ja aloittanut kevätkaudet puutarhalla samaan aikaan kuin muutkin työtekijät. Syksyisin hän on lopettanut muita aiemmin voidakseen keskittyä opintoihinsa.  

”Oli hyvä, että pystyin hieman vähentämään työntekoa. Alkuun se oli sellaista, että työpäivän jälkeen nukuin koneella kirjojen äärellä. Kunnialla pääsi kuitenkin eteenpäin”, Susanna Arponen toteaa.  

Tulevaisuudensuunnitelmiaan maisteriksi tähtäävä puutarhuri ei ole vielä lyönyt lukkoon. Hän kertoo opiskelevansa kehittääkseen itseään alalla, joka on isossa muutoksessa.  

”Eniten minua kiinnostavat kasvipatologia, puutarha-ala ja viherala. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei vielä kunnolla tunneta. Se vaatii tällä alalla laajaa osaamista ja kykyä soveltaa.”

Konkreettinen työ antaa puhtia ja iloa

Akateemiset opinnot ovat olleet Susanna Arposelle hyvä ratkaisu. Hän ei silti tähtää siisteihin sisätöihin, ainakaan kokonaan.  

”Puutarhalle pääseminen ja konkreettisen työn tekeminen ovat henkireikä. Saan tehdä työtä ulkona ja nähdä iloisia ihmisiä, jotka puuhaavat kasvien kanssa. Olen ulkoilmaihminen, ja tällainen sopii minulle puhtaita sisätöitä paremmin.”  

Vaikka oma ala tuntuu mieluiselta, Susanna ajattelee, että valmistumisen jälkeen työn muoto saattaa myös muuttua.  

”Tiedän pääseväni joka vuosi takaisin puutarhurin ja myyjän työhöni, mutta toisaalta työn kausiluonteisuus mietityttää. Rahallisesti olisi varmaankin parempi vaihtaa ympärivuotiseen työpaikkaan.” 

YTK:n palvelut ovat tulleet Susanna Arposelle tutuksi niin etuudensaajana kuin neuvonnan ja viestinnän suhteen.  

Pitkäaikaisena jäsenenä hän arvostaa mutkatonta palvelua ja lukee esimerkiksi sähköpostiin kilahtavaa kuukausittaista uutiskirjettä.  

”Liityin jäseneksi 2010-luvun vaihteessa, eli olen ollut pitkään jäsen, ja myös tyytyväinen sellainen. Alkuun tarvitsin pätkätöiden välissä ansiosidonnaista päivärahaa, mutta viime aikoina tilanteeni on ollut erilainen, sillä opiskelijana en ole oikeutettu päivärahaan. Muistan kyllä saaneeni hyviä ohjeita ja neuvoja silloin, kun niitä tarvitsin.”