Kolmasosa nuorista aikuisista ajattelee, ettei oman osaamisen brändääminen kosketa heitä
Uutinen
Aiheet
- Opiskelu
- Työnhaku
YTK:n jäsenkyselyn mukaan kolmasosa alle 24-vuotiaista uskoo, ettei oman osaamisen brändääminen liity omaan elämään. Nuorten aikuisten mukaan esimerkiksi piilotyöpaikkoja, verkostoitumista, asiantuntijaviestintää tai oman osaamisen esille tuomista olisi hyvä opettaa modernilla tavalla.
Mitä piilotyöpaikka tarkoittaa? kysyy 21-vuotias Emilia Ylitalo kesken haastattelun. Tämä on yksittäinen, pieni – mutta ehkäpä hyvin kuvaava – esimerkki siitä, miten nykytyöelämän ilmiöt eivät ole nuorille aikuisille mitenkään itsestään selviä.
Neljättä vuottaan Jyväskylän yliopistossa ruotsin kieltä opiskeleva Ylitalo on tehnyt kesäisin töitä ravintola-ja matkailualalla sekä valmennushommia opiskelujensa ohessa, joten työelämästä on jo kokemusta. Piilotyöpaikka on hänelle kuitenkin ihan uusi termi.
Sitran vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan piilotyöpaikat ovat kuitenkin valtavan merkittävä tekijä: jo tuolloin ainoastaan joka neljäs työllistyi avoimeen työpaikkaan. Joka neljännelle oli myös tarjottu työpaikkaa ja yhtä moni oli itse lähestynyt työnantajaa.
”Tuntuisi oudolta tuoda omaa osaamista esille, kun on ihan kesken”
Nykyään on siis tärkeää, että oma osaaminen, ammattitaito ja se, minkälainen olet työntekijänä, on esillä muuallakin kuin CV-tiedostossa. Kuten sosiaalisen myynnin ammattilainen ja konsultti Sani Leino sanoo, ”Jos kukaan ei tunne, pelkkä osaaminen harvoin ratkaisee. Nykymaailma on läpinäkyvä ja halutaan tietää, minkälainen tekijä on kyseessä.”
21-vuotiaalle Ylitalolle oman osaamisen markkinointi tuntuu kuitenkin hyvin kaukaiselta asialta. Eikä hän ole poikkeus: YTK:n jäsenkyselyyn vastanneista alle 24-vuotiaista joka kolmas uskoi, ettei oman osaamisen brändääminen kosketa heitä.
”Nykypäivänä on varmasti tärkeää, että osaaminen erottuu joukosta, mutta ei se silti tunnu itselle lainkaan ajankohtaiselta – vaikka toisaalta opiskeluaikanahan luodaan paljon suhteita saman alan ihmisiin”, Ylitalo pohtii.
23-vuotias Sanni Isojärvi on ikätoveriensa linjoilla: oman osaamisen esille tuominen ja työelämäbrändin rakentaminen ei tunnu kuuluvan itselle – vielä. ”Tuntuisi oudolta tuoda esiin omaa osaamista esimerkiksi somessa, kun on vielä ihan kesken, eikä osaa kaikkea.”
Asiantuntijabrändistä Suomen ensimmäistä väitöskirjaa tekevä Kati Koivunen lohduttaa, että ”valmistumista” ei kannata jäädä odottamaan. Meidän jokaisen asiantuntijabrändi on jatkuva prosessi.
”Se ei ole jotain, mikä ensin määritellään ja sitten yritetään rakentaa tietynlaiseksi. Brändi rakentuu ja muuttuu jatkuvasti omien tekojen kautta ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa”, Koivunen huomauttaa.
Sani Leino muistuttaa, että esimerkiksi LinkedInissä ei ole kyse siitä, kuka tietää ja osaa eniten – vaan se on paikka ajatusten vaihtamiselle ja myös neuvojen kysymiselle.
”Ei pelkkä faktojen latominen ole edes kiinnostavaa, eikä kukaan osta pelkkää osaamista. Ihmiset haluavat tuntea myös persoonaa.”
YTK:n jäsenkyselyn mukaan vain joka kymmenes pitää oman osaamisen brändäämisestä – lue lisää!
Opiskelijat kaipaavat nykyaikaisempia opetustapoja
Myös restonomiksi kolmatta vuottaan opiskeleva Teo Karvonen, 28, pohtii aika ajoin, onko hänellä mitään annettavaa työelämäkeskusteluihin.
”Välillä sitä aina pohtii, miksi olen LinkedInissä, kun olen ’vain opiskelija ja kesätyöntekijä pyörätaksifirmassa’. Mutta sitten kuitenkin uskon, että ehkäpä opiskelijoiden ajatukset voivat tuoda tuoreita näkökulmia ja kiinnostaa muitakin.”
Ja onhan Karvosella jo varsin monipuolinen kokemus työelämästä. Ennen kuin hän lähti opiskelemaan matkailu- ja palveluliiketoimintaa, hän pyöritti viisi vuotta omaa urheiluhierontayritystä toiminimellä.
”Silloin minulla oli nettisivut ja tein vähän asiakashankintaa esimerkiksi somessa. Näin jälkikäteen ajatellen esimerkiksi LinkedIniä ja verkostoja olisi voinut varmasti hyödyntää. ”
LinkedIniin Karvonen liittyi kuitenkin vasta opiskelujensa alkuvaiheessa opettajansa kehotuksesta.
”Verkostoitumisesta ja oman osaamisen esille tuomisesta on puhuttu opiskelujen aikana jonkin verran, mutta ei mielestäni ihan oikealla tavalla. Jos opettajalla itsellään ei oikeasti ole kokemusta LinkedInin aktiivisesta käytöstä ja pelisäännöistä, ei pelkän profiilin tekemisen opettaminen ole kovin hyödyllistä.”
Opettajaksi opiskeleville Sanni Isojärvelle ja Emilia Ylitalolle moderneista työelämätaidoista ei ole puhuttu senkään vertaa.
”Meillä on ollut vain yksi portfolio-kurssi, missä kehotettiin kokoamaan omia työnäytteitä yhteen. Mutta jos 50-vuotias opettaja kutsuu ATK-luokkaan tekemään doc-tiedostoista portfolio-kansion, se ei tunnu kovin hyödylliseltä”, Isojärvi sanoo.
”Olisi varmasti hyödyllisempää opettaa nykyaikaisia työnhakutapoja, verkostoitumista ja sosiaalisen median hyödyntämistä.”
”Asiantuntijoilla on velvollisuus viestiä alastaan”
Molemmat opettajaksi opiskelevat myöntävät, ettei oman osaamisen brändääminen tunnu kuuluvan heidän alalleen. Se koetaan liian kaupalliseksi.
”Koulumaailmaan ei istu ajatus myymisestä – vaikka kysehän on vain oman osaamisen nostamisesta: siitä, että luo muille mielikuvan siitä, mitä osaa ja minkälainen on työelämässä”, Sanni Isojärvi pohtii.
Asiantuntijabrändiä tutkiva Kati Koivunen onkin sitä mieltä, että oman ammattitaidon esille tuominen ja asiantuntemukseen perustuvien näkemysten jakaminen on jopa kaikkien asiantuntijoiden ja johtavassa asemassa työskentelevien velvollisuus.
”On niin paljon disinformaatiota liikkeellä, että mitä enemmän ammattilaiset osallistuvat keskusteluun ja kertovat omasta asiantuntemuksestaan, sitä vähemmän jää tilaa väärälle tiedolle”, Koivunen paaluttaa ja muistuttaa, että asiantuntijaviestintää on ollut iät ja ajat. Tekemisen tavat ja viestintäkanavat vain ovat muuttuneet.
”Ei se ainakaan haittaa, jos jengi oppii tuntemaan”
Sitran vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat yhä ’perinteisiin hyveisiin’, mitä tulee omiin vahvuuksiin työelämässä: kolmen kärjessä ovat luotettavuus (71 %), hyvä asenne (56 %) ja ahkeruus (51 %). Vuorovaikutustaitoihinsa uskoi vain joka kolmas (31 %) ja verkostoitumistaitoihin vain 6 %.
Luottamus ja ahkeruus ovatkin varmasti tärkeitä ominaisuuksia työelämässä. Mutta miten niitä pääsee näyttämään, jos kukaan ei tunne?
Nimenomaan tästä syystä Teo Karvonen sanoo käyttävänsä LinkedInia ja jakavansa Instagramissakin opiskelu- ja työelämää sivuavia juttuja.
”Ei siitä ole ainakaan haittaa, jos jengi oppii tuntemaan ja tutustuu ihmisiin. En yritä tehdä itsestäni julkkista tai saada somesta rahaa, mutta onhan se kiva, jos itsestä jää positiivinen muistijälki muille”, Teo Karvonen sanoo.
Lue tästä 5+1 syytä, miten oman osaamisen brändääminen voi auttaa työllistymään