Miltä loppuvuoden työtilanne näyttää? Miten jäsenillä menee? Tutustu Jäsenpulssiin!
Elokuun lopulla mittasimme jälleen Jäsenpulssi-kyselyllä jäsentemme työ- ja taloustilannetta, tunnelmia ja arvioita tulevaisuudesta. Lisäksi kysyimme näkemyksiä koronatilanteen kehittymisestä, kesällä virinneestä yleisestä ansioturvakeskustelusta sekä palautetta toiminnastamme. Katso, mitä jäsenet vastasivat!
Kyselyn 8190 vastaajasta enemmistö uskoo jatkavansa töissä kuten tähänkin asti, mutta yli kolmasosan tilanne on edelleen epävarma. Lomautusten, työttömyyden, epäsäännöllisten työsuhteiden tai työpaikan vaihtamisen kanssa kamppaillaan syksyn kynnykselläkin.
Epävarmuus vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin
Arviot oman työtilanteen kehittymisestä eivät ole edelleenkään kovin optimistisia. Erityisesti lomautettujen kohdalla epävarmuus ymmärrettävästi korostuu. Vastaajien taloustilanne sen sijaan on hieman parantunut alkukesästä, mikä saattaa kertoa sopeutumisesta koronatilanteeseen. Epävarmat näkymät ovat vaikuttaneet myös monen tulevaisuuden suunnitelmiin, sillä yhä useampi kertoo pohtineensa uutta työtä, alaa tai opiskelua. Viriääkö muutostilanteessa toivoa uusista mahdollisuuksista?
Jatkuvat muutokset pitävät monet varpaillaan
”Vaikea määrittää, tilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta maailman yleisen tilanteen huomioiden pitää koko ajan olla varuillaan.”
”Uskoo parempaan, mutta myös pahempaan varautunut.”
”Toistuvat lomautukset painavat ja mahdollinen työpaikan menettämisen uhka olemassa.”
”Pelko siitä, mitä tapahtuu viikon päästä, kun työsuhteeni päättyy, miten sen jälkeen?”
Työtilanne toisilla vakaa, toisilla vaihteleva:
- Vastaajista 66 prosenttia on töissä kokopäiväisesti ja 11 prosenttia osa-aikaisesti. 9 prosenttia on lomautettuna ja 13 prosenttia ilman työtä.
- Osa-aikatöissä on eniten naisia, nuoria 18–24-vuotiaita ja työntekijäroolissa työskenteleviä. Osa-aikatyöt painottuvat yksityiselle sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle, kaupan alalle, järjestöihin ja yhdistyksiin sekä kasvatus- sekä kulttuuri-, taide-, ja viihdealoille.
- Lomautettuja on eniten matkailu-, majoitus- ja ravitsemusalalla sekä mainos-, markkinointi- ja viestintäpalvelujen aloilla.
- Työttömiä on eniten 55–64-vuotiaissa ja matalimmin koulutetuissa. Toimialoista työttömyyttä on erityisesti järjestöt- ja yhdistyssektorilla sekä kulttuuri-, taide- ja viihdealoilla. Vähiten työttömiä on teollisuudessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä tutkimus-, kehittämis- ja konsultointipalveluissa.
- Kokopäivätöissä olevissa puolestaan korostuvat miehet, korkeammin koulutetut sekä ammattirooleista asiantuntijat ja esimiehet. Toimialoista kokopäivätyöt painottuvat ICT-alalle, valtiolle, finanssialalle, teollisuuteen, tutkimus-, kehitys- ja konsultointipalveluihin, julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä rakennustoimintaan.
Epävarmuus näkyy edelleen vastauksissa:
”Sekava. Suuria muutoksia tulossa, mutta minkälaisia?”
”Välillä luottavainen ja välillä mietityttää mitä tulevaisuus tuo.”
”Odottavin mielin tulevaisuuden suhteen oleva.”
”VVM:n virkamiesten kannanotot huolestuttavat.”
”Vuoristorata - yhtenä päivänä luottavainen ja toisena huolissaan.”
Näkymät tulevaisuuteen ovat osalla hyvät, osalla taas erittäin epävarmat
Kysyimme jäseniltä arvioita oman työtilanteensa kehittymisestä seuraavan 1–6 kk:n ajalta.
- Reilu puolet (61 %) uskoo työpaikkansa säilyvän kuten ennenkin.
- Kuitenkin yli 20 prosenttia vastaa olevansa hankalassa tilanteessa, jossa epävarmuus tai epäsäännöllisyys jatkuu tai työttömyys uhkaa.
Vastaajat arvioivat varoen työtilanteensa kehittymistä seuraavan 1–6 kuukauden ajalle. Suurin osa näkee tilanteensa pysyvän samana (koettiin se sitten hyväksi tai huonoksi).
- Kevääseen verrattuna luottamus tulevaan on hieman horjunut. Enää 15 prosenttia arvioi työtilanteensa paranevan ja 14 prosenttia katsoo sen huonenevan, kun vielä alkukesällä yli 20 prosenttia arvioi tilanteensa paranevan.
Erityisesti lomautettujen ja työttömien luottamus horjuu
- Vaikka lomautetut näkevät tilanteensa pitkälti pysyvän samana, tilanne on kuitenkin heikentynyt kevääseen verrattuna.
Osa-aikaisesti lomautetuista nyt enää vain 19 prosenttia näkee tilanteen paranevan, kun vielä keväällä näin koki 30 prosenttia. Kokonaan lomautetuista 30 prosenttia näkee tilanteen paranevan, kun keväällä näin koki vielä 39 prosenttia. - Työttömistä enemmistö arvioi pysyvänsä työttömänä, mutta noin kolmannes uskoo tilanteen kuitenkin paranevan.
Viriääkö muutoksessa uusia mahdollisuuksia?
Halusimme selvittää, miten korona-aika on mahdollisesti vaikuttanut jäsentemme tulevaisuuden suunnitelmiin uran ja työn suhteen.
- Epävarmuus on luonnollisesti vaikuttanut monen suunnitelmiin, vaikka noin puolet aikoo jatkaa kuten ennenkin.
- Lähes puolet (46 %) on vähintään pohtinut alanvaihtoa, kouluttautumista tai uuden työn hakemista.
Koronatilanteesta huolimatta oma taloustilanne ja tunnelmat ovat kohenemaan päin
Vaikka kyselyn vastaajista enemmistö (72 %) pelkää koronatilanteen Suomessa huononevan syksyn aikana, silti suurin osa kokee taloudellisen tilanteensa kohtuullisen hyväksi ja tilanne on hieman jopa parantunut keväältä.
- 77 prosenttia kertoo tulevansa taloudellisesti toimeen tällä hetkellä hyvin tai melko hyvin, kun alkukesästä näin arvioi 71 prosenttia vastaajista. Taloustilanteensa kokevat hyväksi erityisesti korkeakoulututkinnon suorittaneet, kokopäiväisessä työssä olevat, hyvässä työasemassa olevat sekä vastaajat paremmin koronasta selvinneiltä toimialoilta.
- Kuitenkin lähes neljäsosa (23 %) kertoo pärjäävänsä taloudellisesti melko tai erittäin huonosti. Vielä touko-kesäkuussa näin arvioi lähes kolmannes (29 %) vastaajista. Huonoimmin tulevat toimeen matalammin koulutetut, työttömät, lomautetut, opiskelijat ja vastaajat koronan vaikeuttamilla aloilla.
Työtilanne määrittelee työfiilistä
Suurin osa kyselyyn osallistuneista on hyvillä mielin omasta työtilanteestaan ja tunnelmat ovat paranemaan päin. Työtilanne on luonnollisesti eniten työfiilistä määrittelevä tekijä: kokopäivätöissä olevilla ja opiskelijoilla on keskimääräistä paremmat tunnelmat, kun taas lomautetuilla ja työttömillä on enemmän huonoja kuin hyviä fiiliksiä.
- Enemmistöllä (72 %) on hyvä tai melko hyvä fiilis omasta työtilanteesta. Touko-kesäkuussa näin vastasi 69 prosenttia. Hyviin fiiliksiin vaikuttavat samat tekijät kuin taloustilanteeseenkin: vakaampi toimiala, kokopäivätyö, korkeakoulututkinto ja asiantuntijarooli.
- Jäsenistössä keskimäärin paremmat tunnelmat ovat finanssisektorilla, rakennusalalla, ICT-alalla ja valtion palveluksessa työskentelevillä.
- Positiiviset tunteet liittyvät pitkälti luottavaisuuteen, rauhallisuuteen, kiitollisuuteen ja hyödyllisyyteen.
- Noin kolmannes (28 %) on kuitenkin edelleen melko huonoilla tai huonoilla fiiliksillä, kuten alkukesästäkin (31 %). Näin kokevat ymmärrettävästi lomautetut, työttömät ja vastaajat koronan vaikeuttamilla aloilla.
- Keskimääräistä huonommat fiilikset puolestaan ovat kulttuuri-, taide- ja viihdealoilla, mainos-, markkinointi- ja viestintäpalveluissa sekä matkailu-, majoitus- ja ravitsemusalalla työskentelevillä.
- Lomautettujen ja työttömien tunteet oman työtilanteen suhteen ovat keskiarvoon verrattuna negatiivisempia. Työtilanteesta ollaan eniten epävarmoja, huolestuneita ja stressaantuneita (koronan vaikutus).
- Työttömien ja lomautettujen tunnelmat ovat hyvin lähellä toisiaan. Kevääseen verrattuna lomautetut olivat vielä toiveikkaita, mutta syksyä kohti mennessä lomautettujenkin fiilikset muuttuivat negatiivisemmiksi, kuten työttömillä.
Miten yleiseen ansioturvaan suhtaudutaan?
Keskustelu yleisen ansioturvan ulottamisesta kaikille kävi jälleen vilkkaana julkisuudessa kesällä. Halusimme selvittää, mitä mieltä jäsenemme ovat ansioturvan järjestämisestä.
- Vastaajien enemmistö (62 %) kokee nykyisen järjestelmän hyväksi. Myös yleinen ansioturva saa kannatusta. Edellytyksenä vastaajat näkevät kuitenkin, että palkansaajilla tulee säilyä vapaus valita oma vakuuttajansa.
- Noin kolmannes (32 %) oli sitä mieltä, että ansioturvan tulisi kuulua kaikille palkansaajille. Näistä enemmistö (63 %) kannatti työttömyyskassan pakollista jäsenyyttä siten, että jokainen saisi itse valita oman kassansa.
- Vain 10 prosenttia kaikista vastaajista ja noin kolmasosa (32 %) yleisen ansioturvan kannattajista näki, että yleinen ansioturva tulisi hakea Kelasta.
Miten onnistuimme palvelemaan jäseniämme koronatilanteessa?
Kysyimme Jäsenpulssissa jälleen myös palautetta toiminnastamme. Jäsenemme arvioivat meidän onnistuneen hyvin ja ovat pääosin tyytyväisiä palveluihimme.
Jäsenpulssi-kyselystä
Jäsenpulssi-kyselyn toinen kierros toteutettiin 14.–21.8.2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 8190 jäsentä.
Jäsenkyselyt ovat osa normaalia asiakaspalvelua, huolenpitoa ja välittämistä jäsenistämme. Jäsenkyselyiden ja palautteen avulla pystymme ennakoimaan jäsentemme tarpeita, vastaamaan niihin paremmin ja kehittämään toimintaamme edelleen.
