Miten korona vaikutti töihisi? Entä miten tästä eteenpäin? Katso, mitä jäsenemme vastasivat!
Kysyimme teidän kuulumisianne Jäsenpulssi-kyselyllä* alkukesästä. Saimme kuulla yli 21 000 jäsenemme työtilanteesta, taloudesta, tunnelmista ja tulevaisuuden arvioista. Huikea vastaajamäärä, kiitos siitä!
Pyysimme myös palautetta toiminnastamme ja palveluistamme – olemme nöyränä ottaneet vastaan tuhannet kiitokset ja hyödylliset kritiikit. Jokainen vastaus ja palaute on meille arvokas ja auttaa meitä tukemaan teitä kaikissa työelämän käänteissä, myös korona-aikana.
Mittaamme jäsentemme pulssia säännöllisesti. Viimeisin kysely toteutettiin 14.-21.8. ja pureskelemme tuloksia parhaillaan, pysy siis kuulolla!
Keväällä tuli korona ja yllätti meidät kaikki. Tutut rutiinit ja arkikuviot muuttuivat kertaheitolla. Turvallisuuden tunteemme ja luottamuksemme tulevaan myös töiden suhteen on ollut koetuksella. Nyt olemme eläneet jo tovin tilanteessa, jonka käänteisiin on jatkuvasti sopeuduttava. Paljon puhuttu uusi normaali ymmärrettävästi mietityttää meitä kaikkia ja luo edelleen epävarmuutta. Myös jäsenkyselymme vastauksissa nousivat esille epävarmuus ja epätietoisuus tulevaisuuden suhteen. Mutta näkyykö jo toivoa paremmasta?
Tilanne huolestuttaa, mutta avaa uusiakin mahdollisuuksia
”Korona aiheuttaa epävarmuutta, joten en voi olla varma, jatkuuko työni syksyllä. Ilman sitä jatkuisi.”
”Keikkatyötä ehkä kesällä, syksy on kysymysmerkki.”
”Uskon, että pääsen töihin ja aloitan toiset hommat kevytyrittäjänä.”
”Työpaikkani säilyy osittain, eli tuntimäärä pienentyy.”
”Vakituinen työpaikka tiedossa kesän lopulla aivan eri alalta.”
Jäsenten vastaukset ja kyselyn tulokset osoittavat, että monen työtilanne oli alkukesällä melko huolestuttava:
Jopa 40 prosenttia kamppaili lomautusten, epäsäännöllisten työsuhteiden ja työttömyyden kanssa.
35 prosenttia koki olevansa hankalassa tilanteessa ja arvioi lomautuksen tai työttömyyden jatkuvan tai olevan hyvin mahdollinen.
Kokopäivätöissä kävi vain 54 prosenttia.
Lähes neljännes (24 %) oli lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti.
Noin 13 prosenttia oli ilman työtä.
Tulevaisuudessa oli loppuvuoden osalta paljon epätietoisuutta, mutta myös hienoista optimismia:
Noin 60–65 prosentilla vastaajista on melko vakaa työtilanne.
55 prosenttia arvioi työpaikkansa säilyvän kuten tähänkin asti (myös osa-aika- ja kausitöiden osalta).
Suurempi osa (21 %) arvioi työtilanteensa paranevan, kun 12 % arvioi sen huonenevan.
Suurin osa näki tilanteensa pysyvän samana, koettiin se sitten hyväksi tai huonoksi.
Vaikka toivoa on ilmassa, tilanteen ei odotettu radikaalisti paranevan loppuvuoden aikana
”7kk määräaikaista jäljellä ja sen jälkeen ei taas mitään tietoa mitä työtä on/saa.”
”Työt jatkuvat kahden viikon kuluttua ja jatkuvat marraskuulle, sitten ehkä lomautuksia.”
”Työllistyn pätkätyösuhteeseen, joka ei kuitenkaan ole pitkäaikainen ja ratkaise haasteitani.”
- Vakaimmassa asemassa ovat koko- tai osa-aikatöissä käyvät, joista 77 prosenttia arvioi työtilanteensa pysyvän samana.
- Lomautetuista miltei puolet arvioi työtilanteensa pysyvän samana eli lomautusten jatkuvan ainakin osin. Lomautetuista kuitenkin yli kolmannes (35 %) arvioi tilanteensa paranevan.
- Lomautettujen tilanne on silti haastava: Osa-aikaisesti lomautetuista vain noin kolmasosa näki tilanteen paranevan. Kokonaan lomautetuista hieman useampi (39 %) arvioi tilanteen paranevan.
- Työttömistä yli puolet (54 %) vastasi tilanteensa pysyvän samana. Työttömistä reilu kolmannes (37 %) arvioi tilanteen paranevan.
Työttömyys ja lomautukset koskivat tiettyjä aloja ja ryhmiä
- Työttömyydestä kärsivät pahiten yli 55-vuotiaat jäsenet, mainos- ja markkinointiala sekä palveluala.
- Keskiarvoa useammin työttöminä olivat peruskoulun käyneet ja yhden hengen taloudet.
- Lomautukset koskettivat erityisesti naisvaltaisia matkailu- ja ravitsemusalaa, mainontaa, markkinointia ja kaupan alaa.
- Erityisesti nuoret alle 35-vuotiaat ja työntekijäasemassa olevat joutuivat useimmin lomautetuiksi.
- Vakain työtilanne puolestaan oli valtion palveluksessa, pankki- ja vakuutusalalla, julkisella sektorilla sekä infrastruktuurin parissa työskentelevillä.
Monen jäsenen tilanne on epävarma
”Kesän työtön, työt jatkuvat koulujen pysyessä auki syksyllä.”
”Haen lisää osa-aikatöitä.”
”Uskon että työllistyn jälleen syksyllä edelliseen työpaikkaani kuten muinakin vuosina seuraavaksi talvisesongiksi.”
Enemmistö vastaajista koki taloutensa vielä kohtuullisen hyväksi
Erityisesti koronan vaikeuttamilla aloilla työskentelevät, lomautetut, työttömät, osa-aikatyötä tekevät ja opiskelijat kokivat taloudellisen tilanteensa kuitenkin huonoksi:
- 29 prosenttia vastaajista kertoi pärjäävänsä taloudellisesti heikosti.
- Taloudelliseen tilanteeseen vaikuttivat myös koulutus, oma työasema ja toimiala.
- Silti enemmistö (71 %) koki vielä alkukesästä taloudellisen tilanteensa hyväksi. Yli puolet (58 %) kertoi tulevansa toimeen kohtuullisen hyvin tasaisella taloudenpidolla.
- Hyvin toimeentulevissa korostuivat korkeakoulututkinnon suorittaneet, hyvässä työasemassa olevat, kokopäivätyössä käyvät sekä toimialat, jotka ovat olleet paremmin suojassa koronalta.
työ- ja taloustilanne näkyi tunnelmissa
Kaiken kaikkiaan erilaisista tunteista kysyttäessä vastauksissa korostuivat positiivisista tunteista kiitollisuus, merkityksellisyys, hyödyllisyys, rauhallisuus ja luottavaisuus, joita koki yli 20 prosenttia vastanneista. Negatiivisista tunteista pinnalla olivat eniten huolestuneisuus, epävarmuus, stressi ja turhautuminen, joita koki noin 15–20 prosenttia vastaajista.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista jäsenistä oli kaikesta huolimatta hyvillä fiiliksillä omasta työtilanteestaan:
- Jopa 69 prosentilla fiilis oli melko hyvä tai hyvä. Merkittävää oli, että hyviä fiiliksiä koki suurempi osuus vastaajista kuin työssäkäyvien osuus yhteensä (62 % kokopäivä- tai osa-aikatöissä).
- 31 prosenttia kertoi olevansa huonoilla fiiliksillä sen hetkisestä tilanteestaan.
Fiilis omasta työtilanteesta
Työtilanne oli luonnollisesti keskeinen työfiilistä määrittelevä tekijä:
- Kokopäivätöissä käyvistä 82 prosentilla oli hyvät tai melko hyvät tunnelmat, kun taas lomautetuista ja erityisesti työttömistä vain 43 prosenttia sanoi samaa.
- Paremmin koulutetuilla ja hyvässä työasemassa olevilla oli parempi fiilis kuin vastaajilla keskimäärin. Töissä käyvät ja opiskelijat liittivät omaan työtilanteeseen keskiarvoa enemmän positiivisia tunteita.
- Tietyillä toimialoilla näytti olevan selvästi parempi fiilis kuin keskimäärin. Nämä alat olivat keskimäärin sellaisia vakaampia aloja, joita korona ei puraissut niin ankarasti. Rakennusalan, teknisen palvelun, kunnan/kuntayhtymän, teollisuuden ja ICT-alan työntekijät liittivät keskimääräistä positiivisempia tunteita omaan työtilanteeseensa.
- Huonoilla fiiliksillä olivat erityisesti nuoret 18–24-vuotiaat, lomautetut, työttömät sekä vastaajat koronan vaikeuttamilla aloilla kuten mainonnan-, markkinoinnin- ja viestinnän aloilla, henkilökohtaisissa palvelutehtävissä, majoitus- ja ravintola-alalla, kauppa ja kuljetus- sekä varastointialalla.
- Lomautetuilla ja työttömillä tunteet olivat keskiarvoon verrattuna negatiivisempia.
Fiilis omasta työtilanteesta – arviot taustoittain
Nuoret kokivat tilanteen vahvimmin:
- 18–24-vuotiaiden, ja joissain määrin myös 25–34-vuotiaiden, nuorten kohdalla erottuivat epävarmuus, huolestuneisuus, ahdistus ja stressi kaikkien vastaajien keskiarvoon nähden. Toisaalta myös helpottuneisuus, kiitollisuus, hyväntuulisuus ja iloisuus olivat nuorten kohdalla yli keskiarvon.
- Vastaajien sukupuoli ei vaikuttanut tunteisiin merkittävästi. Naiset olivat hieman kiitollisempia, mutta toisaalta hieman huolestuneempia ja stressaantuneempia oman työtilanteen suhteen kuin miehet.
Olemme onnistuneet palautteen mukaan hyvin kriisin keskelläkin
Pyysimme vastaajia arvioimaan myös YTK:n toimintaa ja palveluita ja saimme pääosin erittäin positiivista ja kannustavaa palautetta – kiitos siitä! Se motivoi meitä kehittämään YTK:ta entistäkin paremmin jäsentemme tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi ja palvelemaan koko ajan kasvavaa jäsenistöä.
Saimme palveluistamme positiivisia arvioita:
- 96 prosenttia piti asiakaspalveluamme ystävällisenä
- 93 prosenttia koki, että välitämme
- 93 prosenttia piti viestintäämme hyvänä
- 93 prosenttia aikoi pysyä jäsenenämme
- 89 prosenttia koki, että meiltä saa rahoilleen vastinetta
- 75 prosenttia koki, että palvelumme on nopeaa
Saimme toiminnastamme tasaisen hyviä kouluarvosanoja:
- Jäsenviestintämme ja OmaYTK-asiointipalvelumme saivat korkeimmat kiitettävät arvosanat.
- Jäsenviestintää arvioitiin erityisen positiivisesti: 64 prosenttia vastaajista antoi arvosanan 9–10!
- OmaYTK:lle kiitettävän arvosanan antoi 57 prosenttia.
- Toiminnan sujuvuus (päivärahojen hakeminen ja saaminen) sai alhaisimman keskiarvon, vaikka sekin on 8.0. (15 % vastaajista antoi arvosanan 4–6, 43 % antoi arvosanan 9–10).
- Mikään toiminnan osa-alue ei siis ”sakkaa”, vaan saimme suhteellisen tasaisesti hyviä arvosanoja.
Kouluarvosanojen keskiarvot YTK:n toiminnasta
Kehittämisen tarvetta on edelleen:
- Koronatilanteen vaikutukset näkyivät ymmärrettävästi kritiikkinä alle 35-vuotiaiden, lomautettujen ja koronan vaikeuttamilla toimialoilla työskentelevien jäsentemme taholta.
- Nuoret kokivat palvelumme hitaampana kuin vanhemmat ikäryhmät.
- Toimialoilla, joilla koronan aiheuttamien ruuhkien takia on jouduttu odottamaan hakemuksen käsittelyä, pidettiin palveluamme hitaampana kuin toimialoilla keskimäärin.
- Myös lomautetuilta saamamme keskiarvoa heikommat arvosanat kertoivat koronatilanteen haasteista. Työttömillä puolestaan kokemukset ovat huomattavasti positiivisempia.
- Jäsenmaksusta koetaan yleisesti saatavan hyvää vastinetta rahoille. Tämän alle 35-vuotiaat jäsenet kokevat toteutuvan hieman heikommin kuin muut.
YTK:n palvelu on nopeaa – arviot taustoittain
Miten jatkamme?
Jäseniltä saamamme palautteen avulla kehitämme palveluitamme jatkuvasti, jotta voisimme palvella kaikkia jäseniämme paremmin.
Jatkossakin pyrimme:
- parantamaan palvelun nopeutta, toiminnan sujuvuutta ja asiakaspalvelun tavoitettavuutta
- jatkamaan erinomaiseksi koettua jäsenviestintää
- viestimään jäsenyyden hyödyistä ja arvoista entistäkin paremmin
*Jäsenpulssi-kyselystä
Jäsenpulssi-kyselyn ensimmäinen kierros toteutettiin 26.5.–31.5.2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 21 715 jäsentä.
Jäsenkyselyt ovat osa normaalia asiakaspalvelua, huolenpitoa ja välittämistä jäsenistämme, vaikka erityisesti koronan aikana tuen ja turvan merkitys onkin korostunut. Jäsenkyselyiden ja palautteen avulla pystymme ennakoimaan jäsentemme tarpeita, vastaamaan niihin paremmin ja kehittämään toimintaamme edelleen.
