Erityisestä sovittelujaksosta ja siihen liittyvästä laskennallisesta työtulosta luovuttiin tilapäisesti koronaepidemian alkaessa. Tilapäisen uudistuksen oli tarkoitus nopeuttaa ja helpottaa ansiopäivärahahakemusten käsittelyä ruuhkatilanteessa.

Korona-ajan kokemusten perusteella ei ole nähty tarvetta enää palauttaa erityistä sovittelujaksoa käyttöön. Sovittelujaksoa ei siis jatkossakaan lyhennettäisi, vaikka jakson sisällä olisi päiviä, joilta hakijalla ei olisi ollenkaan oikeutta päivärahaan tai hänellä olisi oikeus täyteen päivärahaan. Sovittelussa huomioitaisiin edelleen kaikki jaksolla maksetut tulot, vaikka ne olisivat maksettu sellaisena päivänä, jolta henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan.

Soviteltua päivärahaa ei voida maksaa, jos työaika ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Lakiehdotuksen mukaan lyhennetylle työpäivälle lomautetun työaikaa verrattaisiin jatkossa nykyisen viikoittaisen enimmäistyöajan sijaan koko sovittelujakson enimmäistyöaikaan. Sovittelujakso on joko neljä viikkoa tai kuukausi ja se määräytyy työsuhteessa noudatettujen palkanmaksukausien perusteella.

Työaikavertailu tehtäisiin edelleen maksuperusteisesti eli työaikatarkastelu tehtäisiin siinä sovittelujaksossa, jossa työtuntien mukainen palkka on maksettu. Uudistuksen myötä työaikatarkastelu tehtäisiin siis samalla tavalla riippumatta siitä, onko sovitellun päivärahan maksamisen perusteena osa-aikainen työ vai lomautus lyhennetylle työpäivälle.

Tämä muutos korjaa merkittävän epäkohdan, josta olemme saaneet paljon palautetta jäseniltämme ja josta olemme paljon kirjoittaneet.

Työsopimuslain mukaan palkka tulisi maksaa pääasiassa kahden viikon tai kuukauden jaksoissa. Joskus työnantaja kuitenkin poikkeuksellisesti maksaa palkan pidemmältä kuin kuukauden ajalta. Tällöin työtulo jaetaan vaikuttamaan ansiopäivärahan sovitteluun yhtä monelle kuukaudelle kuin joilta se on ansaittu. Lakiehdotuksen on tarkoitus selventää lain soveltamiskäytäntöä.

Lakimuutoksen myötä työtulon jaksotus tehtäisiin vain silloin, kun työnantaja on poikennut tavanomaisesta palkanmaksujaksosta. Työtulon jakaminen tehtäisiin riippumatta siitä, onko jaettava palkka maksettu kerralla vai useampana maksupäivänä saman kuukauden aikana. Lisäksi lakiehdotuksessa selvennetään soveltamiskäytäntöä siten, että jaettavan työtulon perusteena olevat työtunnit tulisi myös jakaa vaikuttamaan yhtä monelle kuukaudelle kuin joilta työtulo on ansaittu. Työtuntien jakamisella voi siis olla vaikutusta esimerkiksi edellä mainittuun työajan tarkasteluun.

Työajan ylittäessä 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole. Joissain poikkeustilanteissa työajan ylitystä on vaikea arvioida, eikä työnantajakaan ole tarkkaan seurannut toteutunutta työaikaa. Tällöin 80 prosentin työaikarajan on lähtökohtaisesti katsottu ylittyneen.

Lakiehdotuksen mukaan työttömyysetuuden maksajalla olisi edellä mainituissa tilanteissa mahdollisuus käyttää enemmän harkintaa. Henkilöllä voisi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jos työn luonteen tai olosuhteiden perusteella olisi selvää, että työaika ei ylitä 80 prosentin rajaa. Oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen edellyttäisi kuitenkin edelleen työajan osittaisuutta eikä esimerkiksi pelkkä tulojen väheneminen olisi edelleenkään peruste sovitellun päivärahan maksamiselle.

Tekijänoikeuskorvaukset eivät vaikuta jatkossa sovitellun työttömyysetuuden määrään 1.1.2023 voimaantulevan asetusmuutoksen johdosta. Työttömyysturvassa soviteltavaa ansiotuloa ei ole enää tekijänoikeudella suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen oikeuksien luovuttamisesta tai teoksen käyttämisestä maksettava korvaus eikä tekijänoikeuden lähioikeuksien luovuttamisesta tai lähioikeuksien suojankohteen käyttämisen perusteella maksettu korvaus. Asetusta sovelletaan siten, että tekijänoikeuskorvaus ei vaikuta päivärahan määrään 1.1.2023 alkaen riippumatta siitä, koska korvaus on maksettu. Muut immateriaalioikeuksiin perustuvat korvaukset huomioidaan jatkossakin työttömyysetuuden sovittelussa ansiotuloina.

Aiemmin tekijänoikeuskorvaukset ovat voineet vaikuttaa päivärahan sovitteluun hyvin pitkän ajan. Yleensä korvauksia maksetaan noin kaksi kertaa vuodessa, jolloin ne on jaettu vaikuttamaan päivärahan sovitteluun yhtä monelle kuukaudelle kuin joilta niitä on maksettu. Muutoksen tavoitteena on parantaa tekijänoikeuskorvauksia saavien oikeutta työttömyysetuuteen. Uudistus voi myös hieman nopeuttaa ansiopäivärahahakemusten käsittelyä.

Edit. 30.12.2022: Lisätty tieto, että tekijänoikeuskorvausten sovittelusta luovutaan.
Edit: 4.1.2023: Tarkennettu tekijänoikeuskorvausasetuksen sovellettavuutta 1.1.2023 alkaen.