Hyppää sisältöön

Etusivu ”On hyvä pohtia, olisiko taloudellisia sopimuksia syytä muuttaa” –Psykologi kertoo, miten työttömyys voi vaikuttaa parisuhteeseen

”On hyvä pohtia, olisiko taloudellisia sopimuksia syytä muuttaa” –Psykologi kertoo, miten työttömyys voi vaikuttaa parisuhteeseen

Aiheet

  • Työttömyys

Talous, arjen rytmi ja mahdollinen häpeä: työttömyys vaikuttaa aina myös parisuhteeseen. Työelämäpsykologi kertoo, miten asiaa voidaan kumppanin kanssa käsitellä sekä minkälaisia vaikutuksia työttömyydellä on, jos kumppania ei ole.

Työttömäksi joutuminen tarkoittaa aina muutosta, ja muutoksella on aina vaikutusta ihmisen mieleen. Täten se vaikuttaa aina jollain tavalla myös läheisiin ihmissuhteisiin, sanoo Mieli ry:n työelämän mielenterveysyksikön päällikkö, psykologi Sari Nuikki.

”Siihen voi onneksi vaikuttaa, miten asia käsitellään ja miten siitä selvitään. Parisuhde voi kriisiytyä, jos toinen osapuoli kriisiytyy – mutta ei välttämättä. Parisuhde voi olla myös älyttömän hyvä tuki ja apu kriisin keskellä”, Nuikki sanoo.

Parisuhteita on kuitenkin monenlaisia, eikä ole itsestään selvää, että kumppanilta saa tukea työttömyyden keskellä.

”Epävarmuus tulevasta voi iskeä kovaa paitsi työttömään, myös tämän kumppaniin, joka voi kokea esimerkiksi taloudellista painetta niskassaan.”

Talous onkin yksi konkreettisimmista asioista, josta tulisi työttömyyden myötä keskustella kumppanin kanssa uudestaan.

”Parisuhteissa on erilaisia taloudellisia sopimuksia; olisiko niitä syytä muuttaa, jos toinen jää työttömäksi? Ainakin niistä pitäisi pystyä puhumaan avoimesti ja luottamuksella”, Nuikki huomauttaa.

​​​​​​​Jos toisen tulot putoavat merkittävästi, se vaikuttaa myös yhteisiin tekemisiin: miten paljon voidaan syödä ulkona tai mitä harrastetaan?

”Olisi hyvä pohtia, miten voitaisiin luoda tasaveroisuutta joustavasti uudessa tilanteessa.”

Onko työttömän hoidettava kaikki kotityöt?

Talouden lisäksi työttömyys muuttaa usein huomattavasti myös arjen rytmiä. Yhtäkkiä entiset rutiinit rikkoutuvat ja toisella onkin paljon tyhjää aikaa. Nuikki kertoo työssään usein törmänneensä siihen, että työssä käyvä kumppani olettaa automaattisesti, että työtön ottaa päävastuun kotihommista.

”Jos näin ei tapahdukaan, hänen voi olla hankala ymmärtää. Työttömyys voi olla toiselle traumaattinen asia, joka vie energiaa ja vaikuttaa toimintakykyyn. Hyppy kodinhengeksi ei siis välttämättä ole helppo”, Nuikki sanoo.

Toki koti- ja perhe-elämä tuovat myös tarpeellista sisältöä ja merkityksellisyyttä työttömän arkeen.

”Yhtäkkiä sitä ehtiikin olemaan lasten kanssa kaikessa rauhassa. Tästä kannattaa nauttia, vaikka työttömyys itsessään ei nautintoa tuokaan.”

Merkityksellisyyden kokemus – tai sen puute – onkin yksi niistä tekijöistä, joihin Nuikki kannustaa kiinnittämään huomiota työttömyyden osuessa omalle tai kumppanin kohdalle.

”Jokaisella on tarve onnistua, kehittyä ja kokea hyväksyntää. Olisi tärkeää, että näitä kokemuksia saisi myös muualta kuin työelämästä, eikä oma identiteetti olisi vain töissä kiinni.”

Mitä jos työttömyys hävettää?

Valitettavan usein työttömyyteen liittyy myös häpeää omasta – tai kumppanin – tilanteesta. Vaikka tämä on tietysti täysin tarpeetonta, olisi siitä tärkeä keskustella yhdessä.

”Olisi hyvä miettiä, miten ja kenelle asiasta puhutaan. Tuntuuko luontevalta puhua ihan vain työttömyydestä vai haluaako käyttää jotain muita ilmaisuja, kuten ’uusia haasteita etsimässä’.”

Nuikki korostaa, ettei kyse ole vain sanoista, vaan siitä, minkälaisen identiteetin työtön ottaa. Tunteiden sanoittaminen ja luottamuksellinen keskustelu on kaiken lähtökohta, kun työttömyys osuu parisuhteeseen.

”Eikä vain niin, että työtöntä kuunnellaan ja tuetaan. Myös kumppani kaipaa ymmärrystä ja tukea”, Nuikki huomauttaa.

Miten työttömyys vaikuttaa sinkun elämään?

Entäs jos kumppania ei ole? Kun sinkku jää työttömäksi, on tilanne usein vieläkin epävarmempi, myöntää Nuikki. Taloudelliset vaikutukset ovat suuremmat, kun kaikki on omilla hartioilla. Myöskään henkistä tukea ja keskustelukaveria ei kotoa löydy.

”Työttömyys voi tuoda ihan uudenlaisen yksinäisyyden tunteen, kun työyhteisökin katoaa. Olisi äärettömän tärkeää, että olisi muu sosiaalinen verkosto: ystäviä, vanhemmat tai sisarukset tukena”, Nuikki sanoo ja muistuttaa myös arjen rytmittämisestä.

”Se voi olla paljon haastavampaa, jos ei ole kumppania tai lapsia. Olisi hyvä kuitenkin luoda jotain asioita, jotka kiinnittävät arkeen ja rakentavat päivärytmiä.”

Oli sitten parisuhdetta tai ei, Nuikki kehottaa hyödyntämään työterveyshuollon palveluita, kun tieto työttömyydestä tulee. Työttömäksi joutuminen on useimmille traumaattinen kokemus, jonka käsittely esimerkiksi työterveyspsykologin kanssa on hyödyksi ja auttaa ymmärtämään omia ja muiden reaktioita.

”Kannattaa ehdottomasti käydä juttelemassa omista tunteistaan. Myös tiedon hankkiminen esimerkiksi lukemalla siitä, minkälaiset kriisin vaiheet ovat tyypillisiä, kannattaa niin työttömälle kuin tämän kumppanillekin”, Nuikki sanoo ja suosittelee Soili Poijulan Miten selviytyä työpaikan menetyksestä? -kirjaa kaikille.