Työttömyyttä ei salailla, vaikka se aiheuttaa hankalia tunteita

Aiheet

• Jäsenpulssi
• Työttömyys

YTK:n jäsenistön tunnelma on tutkitusti hyvä ja luottoa omaan työtilanteeseen riittää. Työttömyyteen liittyy paljon negatiivisia kokemuksia, mutta ei salailua: työttömyydestä ollaan valmiita kertomaan muille, vaikka sitä joutuisi selittelemään.

Kartoitimme jälleen kesäkuun alussa jäsenistömme tunnelmia ja ajatuksia Jäsenpulssi-kyselytutkimuksella. Kyselykierros toteutettiin 2.–10.6. ja saimme siihen mahtavasti yli 20 000 vastausta. Kiitos kaikille!

Jäsenistömme yleisfiilis on uusimman Jäsenpulssin mukaan mainio. 74 % vastaajista nimeää oman tunnetilansa työtilanteensa suhteen erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Luottavainen (28 %) sekä hyödyllinen ja merkityksellinen (25 %) ovat yleisimpiä oman tilanteen herättämiä tunteita. Toisaalta 20 % vastaajista myös kertoo olevansa stressaantuneita omasta työtilanteestaan.

Joka toinen täysin avoin työttömyydestään

Pureuduimme kyselyssä myös työttömyyden kokemukseen. Jopa 69 %:lla vastaajista oli omakohtaista kokemusta työttömyydestä.

Työttömyys ei ole jäsenillemme salailun aihe. Vain 2 % työttömyyden kohdanneista vastaajista ei ole kertonut tai ei kertoisi tilanteestaan kenellekään. Joka toinen (52 %) olisi valmis kertomaan työttömyydestään kenelle tahansa. Tulokset kertovat, että aiheen tabuluonne on osaltaan murtumassa. Koronapandemia on arkipäiväistänyt työttömyyttä, ja kokemus siitä ollaan valmiita jakamaan melko avoimestikin.

Toisaalta työttömyyteen liittyy yhä voittopuolisesti negatiivisia tunteita. Vastauksissa korostuivat ahdistus (47 %), riittämättömyys (38 %) ja häpeä (30 %).
Positiivisiakin tunteita työttömyyskokemuksista löytyi. Yleisimmät niistä olivat vapaudentunne (19 %) ja toiveikkuus (19 %).

Alle 24-vuotiaissa eniten työtarjouksen odottajia

Kysyimme työttömyyden kokeneilta vastaajilta myös, mitä he olivat työttömyyden aikana tehneet.

Passiivinen joutenolo ei päässyt kärkikahinoihin. Vastausvaihto ”En mitään erityistä” oli itse asiassa listan hännillä: niin vastasi 9 % vastaajista.

Mitä työttömänä olleet jäsenemme sitten ovat tehneet?

• 61 % vastaajista kertoi hakeneensa aktiivisesti töitä
• 47 % panosti omaan hyvinvointiinsa esimerkiksi liikunnan avulla
• 27 % panosti sosiaaliseen elämään, esimerkiksi viettäen enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa
• 22 % opiskeli omaan ammattiinsa liittyen tai kehitti omaa osaamistaan muuten.

Näiden lisäksi 15 % kertoi opiskelleensa kokonaan uuden ammatin, 15 % tehneensä osa-aikatyötä ja 11 % käyttäneensä aikaa kuntoutumiseen. Valtaosa työttömistä on siis ollut hyvin aktiivisia. Vain 11 % vastaajista kertoi odottaneensa työtarjousta TE-toimistolta. 

Naiset ja alle 35-vuotiaat ovat olleet muita aktiivisempia työttömyysaikana. Naisista 64 % kertoi hakeneensa aktiivisesti töitä, miehistä vastaavasti 57 %. Osa-aikatyön tekeminen kasaantui puolestaan työuran alkupuolelle: 25–43-vuotiaista joka neljäs oli tehnyt työtä työttömyyden ohessa, kun taas yli 45-vuotiaista vain 13 %.

Siinä missä aktiivisuus ja itsensä kehittäminen korostuvat alle 35-vuotiailla, oli 18–24-vuotiaiden keskuudessa myös eniten niitä (24 %), jotka kertoivat odottaneensa työtarjousta TE-toimistolta. Kaikkien ikäryhmien vastaajista 11 % valitsi tämän vaihtoehdon.

Passiiviset työtarjouksen odottajat siis korostuivat nuorimmassa ikäluokassa. Alle 25-vuotiaat korostuivat myös niiden joukossa, jotka vastasivat, etteivät olleet tehneet mitään erityistä (12 %).