Avoin kassa

Yleinen työttömyyskassa YTK on kaikille avoin työttömyyskassa. Pinnalta se tarkoittaa avoimuutta jäsenrajauksessa sekä myös läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa. Pinnan alta se on vielä paljon enemmän. Se on avoimuutta ajatuksille ja tunteille.

  • Työttömyyskassalaki on kirjoitettu siten, että työttömyyskassat voivat valita jäseniään ammatin perusteella. YTK:n perustamisen yksi kantavista ajatuksista oli, että kaikilla palkansaajilla tulisi olla mahdollisuus vakuuttaa ansionsa työttömyyden varalle. Siksi YTK:n alkuperäisiin sääntöihin kirjoitettiin mahdollisimman lavea jäsenrajaus. 2000-luvulla huomattiin tulkita lakia kuitenkin niin, että vaikka se sallii alakohtaisen työttömyyskassan, laki ei edellytä, että kassat olisivat alakohtaisia. Silloin YTK:n sääntöjä muutettiin siten, että jäsenyyden ehtona ei enää ollut mitään ammattirajauksia.

    Nykyään YTK:hon voi liittyä kuka tahansa työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva henkilö. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen täysi-ikäinen palkansaaja voi YTK:hon liittyä.

    Valittu linja on ollut jatkuvasti ajankohtainen, sillä työelämän muuttuessa yhä useampi vaihtaa ammattia työuran aikana. Vastaavasti ammatteja syntyy jatkuvasti vakiintuneiden ammattinimikkeiden rinnalle. Yleinen ja kaikille avoin työttömyyskassa huomioi tämän muutostrendin jo suoraan ja silloin jäsenyys ja sen ylläpitäminen on helppoa ja suoraviivaista.

    Ristiriitaiselta vaikuttava yksityiskohta on, että työttömänä kassaan ei voi liittyä, mutta työttömänä voi jäsenyytensä säilyttää. Eli heti ensimmäisenä työpäivänä voi ja kannattaakin liittyä. Sen sijaan jos liittymisen jälkeen jää työttömäksi tai joutuu lomautetuksi, voi pitää jäsenyyden voimassa. Se tietysti kannattakin, koska voimme maksaa ansiopäivärahaa vain jäsenelle.

    Kaikesta huolimatta yksi rajaus YTK:n jäsenyydessä vielä on. YTK on palkansaajien työttömyyskassa. Se tarkoittaa, että yrittäjä ei voi liittyä. Tai itse asiassa voi, jos samaan aikaan on myös palkansaaja. Yrittäjien ansioturva rahoitetaan eri tavoin kuin palkansaajien ansioturva ja siksi yrittäjien ansioturvan järjestetään yrittäjien työttömyyskassassa. 

    Sen sijaan myös osa-aikatyöntekijät voivat liittyä. Yksityiskohta on se, että osa-aikatyössä olleessan voi liittyä vain työpäivänä.

    Kaiken kaikkiaan Yleinen työttömyyskassa YTK on todella yleinen ja kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Kiitos kaikille nykyisille ja menneille jäsenille sekä tervetuloa kaikki uudet jäsenet!

  • YTK on avoin työttömyyskassa. Avoimuus ei kuitenkaan ole pelkästään tekninen määrittely siitä, että jäsenrajauksia ei ole. Meidän mielestä avoimuus tarkoittaa myös toiminnan läpinäkyvyyttä.

    YTK:lla on pitkät perinteet toiminnan avoimuudesta. Hyvänä esimerkkinä toimii kattava tilastosivumme, jota päivitetään joka arkipäivä. Mielestämme on tärkeä kertoa, kuinka moneen puheluun vastaamme ja samalla on mielestämme myös tärkeä kertoa, kuinka moneen puheluun emme ehdi vastaamaan. Vastaavasti julkaisemme säännöllisesti tietoa myös jäsenistömme työttömyysasteesta.

    Julkaisemme tällä sivulla myös muita toiminnastamme kertovia dokumentteja. Tärkeimpiä näistä ovat toimintakertomuksemme sekä tilinpäätöksemme.

    Meille avoimuus on myös ennakointia. Esimerkiksi koronaepidemian puhjetessa vuonna 2020 kerroimme heti avoimesti, että tilanne tulee olemaan meille ja asiakkaillemme vaikea. Arvioimme, että emme pysty kohtuullisessa ajassa suoriutumaan massalomautusten hakemuspiikistä. Tässä esimerkissä avoimuus oli myös hyvää asiakaspalvelua, koska asiakkaamme saivat mahdollisuuden varautua ja toisaalta heidän ei tarvinnut elää epävarmuudessa. Avoimuus oli myös osa ratkaisua, sillä sen myötä meille avautui monia väyliä järjestää työmme niin, että pääsimme vaikeimman ylitse.

  • Erityisesti YTK:sta tekee mielestämme avoimen kassan se, että olemme avoimia uusille ajatuksille ja tunteille. Tämä näkyy monin eri tavoin niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

    Tutkimme menneisyyttä, ennakoimme tulevaa ja rakennamme tulevaisuutta. Kestävä ja innostava organisaatiokulttuurimme on tulosta rohkeudesta kokeilla uusia tapoja ja ajatuksia. Tämä vie meitä eteenpäin mutta myös antaa resilienssiä eli iskunkestävyyttä. Esimerkiksi koronaepidemiasta johtuva siirtyminen totaalisen etätyöhön ei ollut meille vaikea, koska etätyö on jo pitkään ollut osa tapaamme tehdä työtä. Myös erilaiset etätyön työkalut ja viestintäkanavat olivat jo käytössämme. Näin ei olisi ollut, jos emme olisi jo vuosia sitten suhtautuneet avoimesti hiljaisiin muutoksiin, jotka eivät silloin olleet millään tavalla välttämättömiä.

    Emme myöskään ole suostuneet hyväksymään vallitsevaa asennetta työttömyyttä ja työttömiä kohtaan. Näiden aiheiden käsittely on meidän asiamme, ja sen kautta altistamme itsemme kritiikille ja uusille mahdollisuuksille.

    Suurinta avoimuutta on kuitenkin avoimuus tunteille. Ydintehtävämme on huolehtia jäsenistämme ja se ei onnistu, ellemme pysty tunnetasolla kohtaamaan asiakkaitamme. Tämä tarkoittaa luontevaa ja saavutettavaa vuorovaikutusta, välittämistä, empatiaa ja rohkeutta. Tätä me teemme joka päivä ja sitä avoimuus merkitsee meille. Avoimuus siis lähtee jäsenrajausten puuttumisesta, mutta se saa merkityksensä vasta avoimessa vuorovaikutuksessa.