YTK:n jäsenistön työttömyysaste helmikuussa oli 11,5 %. Tammikuuhun verrattuna muutosta ei juurikaan ollut. Vuoden takaiseen nähden työttömyystilanne on edelleen vaikea. Viime vuoden helmikuussa ennen koronapoikkeustilan alkua jäsenistön työttömyysaste oli 37 % matalampi kuin nyt. 

Alkuvuoden työttömyyskehitys on tammikuun jälkeen ollut maltillista, mutta odotettavissa on, että työttömyysaste nousee pitkittyvien rajoitustoimien ja niiden heijastusvaikutuksien vuoksi huhtikuun aikana. Muun muassa laajenevat ravintolasulut hiljentävät taloutta ja liikkumisrajoitusten mahdollisuus on edelleen olemassa.  

“Koko alkuvuoden ajan olemme olleet työttömyydessä yli vuoden 2020 keskiarvon. Työttömyys on siis jäänyt korkealle tasolle, eikä helpotusta lukuihin ole nykyisellä koronatilanteella näkyvissä kuukausiin. Vaikka on vihjeitä siitä, että elpyminen voisi olla nopeaa, varaudumme siihen, että vuodesta 2021 tulee pahin työttömyysvuosi sitten 1990-luvun laman. Arvioimme maksavamme tänä vuonna työttömyysetuuksia jopa miljardi euroa”, sanoo YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki.  

Helmikuussa YTK:lle tuli hakemuksia jonkin verran tammikuuta vähemmän. Tammikuussa saapui 81 000 hakemusta ja helmikuussa 70 000. Maaliskuussa hakemuksia on tullut helmikuun tahtiin, mutta vasta kuun viimeinen päivä ja huhtikuun alkupuoli näyttävät, missä määrin sulkutoimenpiteet ovat johtaneet lomautuksiin ja irtisanomisiin. 

Työttömyystilanne vaikein alueilla, joilla koronatilanne suhteellisen hyvä 

Maakunnista työttömyys on koholla YTK:n jäsenistössä etenkin Lapissa (21,1 %), Kainuussa (20,5 %) ja Pohjois-Karjalassa (19,2 %), joissa kaikissa työttömyysaste on lähes kaksinkertainen suhteessa koko maan keskiarvoon. Myös Keski-Suomessa (18,4 %) ollaan reilusti maan keskiarvon yläpuolella.  

Korkeimman työttömyyden maakuntia yhdistää se, että niissä koronaepidemian tilanne on parempi kuin Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa taas työttömyystilanne on helpompi. Esimerkiksi Uudenmaan työttömyysaste oli helmikuussa 9,8 % ja Varsinais-Suomen 11,5 %. 

“Koronatartunnat ja työttömyysaste eivät suoraan korreloi YTK:n jäsenistössä, vaan alueellisia eroja selittävät etenkin työttömyyteen liittyvät pitkän aikavälin ilmiöt tai koronarajoitusten kerrannaisvaikutukset esimerkiksi matkailussa. Monilla harvaan asutuilla alueilla koronatilanne on helpompi, mutta työttömyysluvut silti korkeat”, Sanna Alamäki pohtii.  

Tästä on kyse

-  YTKbarometri on kuukausittain julkaistava tilastokatsaus YTK:n jäsenistön tunnusluvuista. YTK:lla on jäseniä yli 498 000. Määrä vastaa noin neljäsosaa suomalaisista palkansaajista.  

- YTKbarometri pohjautuu YTK:n jäsendataan.  
  
- Ansiosidonnainen päiväraha muodostuu perusosasta sekä ansio-osasta, jonka suuruus lasketaan palkan perusteella laissa määriteltyjen sääntöjen avulla. 
 
- Ansioturvan rahoitus jaetaan valtion, työllisyysrahaston ja työttömyyskassan jäsenten kesken. Valtio rahoittaa ansiopäivärahasta perusosan, työttömyyskassat 5,5 % ja Työllisyysrahasto loput työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla.