Keväällä 2020 Suomi pistettiin kiinni ja tuhansia työpaikkoja katosi palvelualoilta kirjaimellisesti yhdessä yössä. Mitään vastaavaa ei ole tapahtunut YTK:n 30-vuotisessa historiassa. On ollut lamaa ja finanssikriisiä, mutta yhdessä yössä syntyvää työpaikkojen katoa ei. Se pisti meidät ja erityisesti asiakkaamme todella tiukille. Lopputulos kuitenkin yllätti.
Työelämällä on mielenkiintoinen voima. Omia suunnitelmia ja siirtoja kannattaa aktiivisesti tehdä. Työt kuljettavat eteenpäin ja antavat yllättäviäkin mahdollisuuksia. Välillä vastaan saattaa kuitenkin tulla käänteitä, joita et ole osannut ennakoida. Miten voit parhaiten varautua siihen, että sinulla on valinnanvapautta ja turvaa silloinkin, kun työkuviot eivät menekään niin kuin toivoisit?
Miksi lomautuksella lyhennetty työpäivä siirtää lomautetun sovittelun piiriin? Miksi työaikaa tarkastellaan viikon jaksoissa? Miksi lomautuksen pykälät eivät ole sovussa muiden pykälien kanssa?
Osa koronapoikkeuksista on päättymässä vuoden vaihteeseen. Yksi näistä on omavastuuaikaan tehty poikkeus. Miten tämä vaikuttaa tilanteessa, jossa työrupeaman jälkeen lomautus alkaa uudelleen?
Joulun lähestyessä voi mieleen hiipiä kikka, jolla voisi vaikuttaa siihen, että saisi meiltä päivärahat nopeammin. Sukka ja pamaus! Houkutukseen ei kannata langeta, sillä vaikutus on päinvastainen; päivärahat viivästyvät.
Kun sinulla on tuloa osa-aikatyöstä, voimme maksaa soviteltua päivärahaa. Jos työtunteja on liikaa, emme voi maksaa soviteltua päivärahaa. Joskus työtuntien tarkastelu vaikuttaa aivan pöhköltä. Mikä ei ole ihme, koska sitä se joskus on.
Toimitusjohtajat ovat aika eläimiä. Työttömyysturvassa heidän omalaatuisuuttaan kuvaa se, että tarkalleen ottaen he eivät oikein tahdo mahtua määritelmiin.
Työsuhteen päättyessä työnantaja voi tarjota sopimusta erorahasta. Eroraha vaikuttaa ansioturvassa. Se on hyvä jo ennalta ymmärtää. Tärkeintä on muistaa ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
Kesän ja syksyn aikana yhä useampi on työskennellyt lomautuksen aikana. Työskentely ja siitä ansaittu palkka vaikuttavat ansiopäivärahaan. Vaikutuksia on kuitenkin ollut hankala ennakoida, sillä mistään ei tunnu löytyvän riittävää tai osuvaa tietoa. Meille nämä neuvonnan tarpeesta syntyvät huolet kuuluvat erityisesti puhelinneuvonnassa, jossa lomautukseen ja työskentelyyn liittyvistä asioista keskustellaan asiakkaiden kanssa päivittäin.
Yleinen työttömyyskassa YTK on yleisen ansioturvan puolella. Työttömyysturvan toimeenpanon näkökulmasta yleinen ansioturva ei kuitenkaan ratkaise työttömyysturvan suurimpia haasteita.
Moni on ottanut meihin yhteyttä ja ihmetellyt, miksi päivät eivät kulu. Aamu ja ilta tulevat kuten aina ennenkin, mutta ansiopäivärahan enimmäismaksuaika ei tällä hetkellä poikkeuksellisesti vähene lainkaan. Päivät eivät siis kulu.
Työttömyysturvan puolella on monia pykäliä, jotka suojaavat ja tukevat ikääntyneitä. Käytännössä pykälät venyttävät eläkejärjestelmää työttömyysturvan puolelle. Mallin huono puoli on se, että se heikentää työllisyyttä katkomalla työuria liian aikaisin.
Kevään ja kesän ruuhkista huolimatta jäsenemme ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tämä selviää laajoista jäsenkyselyistä. Touko-kesäkuussa tekemämme kysely sai 21 715 vastaaja ja elokuussa tehty kysely sai 8190 vastaajaa.
Huoli jäsentemme tilanteesta on vaihtunut ylpeyteen siitä, mitä me olemme jäsentemme kanssa saaneet aikaan. Tämäkään kriisi ei lannistanut meitä, vaan teki meistä entistä vahvempia. Innostus ja usko tulevaisuuteen ovat vahvasti läsnä.
Turvaa taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä. Se on helppoa. Liityt vain jäseneksi työttömyyskassaan.
Saamme runsaasti asiakaspalautetta monia eri kanavia pitkin. Pääosin palautteet tulevat tyytyväisiltä jäseniltä, jotka haluavat erikseen kiittää saamastaan hyvästä palvelusta, selkeästä verkkopalvelusta tai ymmärrettävästä viestinnästä. Aina palaute ei tietenkään ole vain positiivista. Eikä pidäkään, sillä liika kehu tappaa kehityksen!
Meiltä on kysytty, miksei koko henkilöstö siirry ruuhkan vuoksi käsittelemään hakemuksia ja maksamaan etuuksia. Siksi avaamme tässä hieman lisää sitä, mitä kaikkea me YTKlaiset teemme. Me hoidamme julkista tehtävää, eli vastaamme jäsentemme ansioturvasta. Valtaosa henkilöstöstämme työskentelee päivärahahakemusten käsittelyn ja työttömyysturvaneuvonnan parissa. Meillä on toki muitakin työntekijöitä näitä ydintoimintoja tukevissa tehtävissä, joilla takaamme vastuidemme hoitamisen ja palvelumme sujuvan kokonaisuuden.
Työttömyysturva-asiantuntijamme Petja Eklund vastasi hiljattain kattavasti blogitekstissään asiakkaamme esittämään kysymykseen: ”Miksi kone ei hoida YTK:n hakemusrumbaa?” Oikeustieteen opintojeni lopputyö käsittelee automaattista päätöksentekoa, joten kerron nyt hieman lisää siitä, miten voisimme mahdollisesti tulevaisuudessa automatisoida YTK:n päätöksentekoa ja hakemuskäsittelyä.
Koronakevään myötä massiivisiksi kasvaneet hakemusmäärät ovat alleviivanneet nykyjärjestelmän heikkouden. Ratkaisu on automaation kehittäminen, jossa ohjelmistorobotit ovat välivaihe.
YTK:lla on jo lähes puoli miljoonaa jäsentä. Käytännössä siis joka viides Suomen palkansaajista on YTK:n jäsen. On selvää, että tähän määrään mahtuu kirjava joukko erilaisia ihmisiä. Ja meidän tahtomme on auttaa heitä jokaista onnistumaan työelämän käänteissä – yksilöinä.
Vuoden neljännessä lisäbudjetissa on luvattu työttömyyskassoille 40 miljoonaa euroa tukea. Rahat tulevat tarpeeseen. Maaliskuussa työmarkkinajärjestöt sopivat laajasta yritysten ja työpaikkojen pelastuspaketista. Paketissa lyhennettiin YT-neuvottelu- sekä lomautusilmoitusaikaa. Lisäksi lomautettujen työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen pysäytettiin ja työssäoloehtoa lyhennettiin. Näillä toimilla on suora vaikutus myös YTK:n vastuulla oleviin etuusmenoihin.
Saimme asiakkaaltamme erinomaisen kysymyksen. Hän pohti, miksei kone hoida meidän hakemusrumbaa. Mitä hakemukselle tapahtuu, kun sen lähettää YTK:lle?
Alkuvuodesta meille kirkastui, että tarvitsemme pian suuren määrän uusia työntekijöitä purkamaan koronatilanteesta aiheutunutta ruuhkaa työttömyyspäivärahahakemuksissa. Kuluneen kuukauden aikana olemme saaneet jo noin 30 0000 hakemusta, kun normaalisti hakemuksia tulee noin 45 000 vuodessa. Tähän työmäärään vastataksemme olemme poikkeusolojen ja etätyön keskellä palkanneet 100 uutta tekijää. Se on aikamoinen määrä!
Kun kymmenettuhannet ihmiset hakevat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään työttömyysetuuksia, tulee eteemme kysymyksiä asioista, jotka ovat meille niin itsestäänselviä, että emme ole aiemmin osanneet niistä viestiä tarvittavalla laajuudella ja selkeydellä. Erityisesti pohdintaa aiheuttavat päivärahan hakemisen käytännöt.
Koronaepidemia on johtamassa massalomautuksiin. YTK:lle on tulossa yhdessä kuukaudessa kahden vuoden työt. Mitä me olemme tehneet sen eteen, että lomautetut jäsenemme saisivat etuutensa ajoissa?
YTK on tänään antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa varoitamme, että YTK ei nykylainsäädännön puitteissa pysty suoriutumaan lyhyessä ajassa realisoituvasta suuresta lomautusten määrästä ilman kohtuuttomia viiveitä maksamisessa.
Kun koronahässäkkä oli vasta alkumetreillä ja etätöistä alettiin puhua, kokosimme teille vinkkejä etätöihin. Meillä YTK:ssa etätyömahdollisuus on ollut jo muutaman vuoden, joten kokemusta erilaisista käytännöistä on ehtinyt syntyä, eikä etätöihin siirtyminen koronaepidemian vuoksi ollut kovinkaan iso juttu. Nyt viikon täysetäilyn jälkeen voin kuitenkin sanoa, etteivät nämä aiemmin hyviksi koetut vinkit toimi poikkeusoloissa.
YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund kertoo videolla siitä, mitä on tärkeää tehdä lomautustilanteessa.
Kuten olet saattanutkin huomata, moni työpaikka suosittelee tällä hetkellä etätyöskentelyä. Monelle läppärin naputtaminen kotoa voi tuntua ahdistavalta ajatukselta, mutta etäilyn ei suinkaan tarvitse olla tylsää tai yksinäistä. Se voi olla myös tehokasta, luovaa ja hyvinkin vapauttavaa! Siksi listasimme tähän kotona työskentelyn positiivisia puolia sekä vinkkejä, miten saat otettua etähommista kaiken ilon ja hyödyn irti. Enjoy!
Työttömyys ja lomautukset ovat kääntyneet nousuun. Oliko merkkejä näkyvissä jo aiemmin? Jälkikäteen katsottuna oli. Voiko samaa lähestymistapaa käyttää suunnatessa katse tulevaisuuteen?
Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että työelämän – kuten muunkin elämän – tulisi olla turvallista. Työelämän turvallisuus koostuu monista asioista; konkreettisesta työturvallisuudesta psykologiseen turvallisuuden tunteeseen. Jälkimmäisen alle kuuluvat esimerkiksi työyhteisössä muilta työntekijöiltä saatu tuki, työnantajan ja työntekijän välinen vuorovaikutus, tehdyt työhyvinvointitoimenpiteet.
Viime vuonna saimme lähes 60 000 uutta jäsentä. Jäsenmäärä kasvoi lähelle 440 000 ja vuoden vaihteen jälkeen meni siitä yli. Parin vuoden sisään YTK:n jäsenmäärä ylittää puolen miljoonan rajapyykin. YTK:n jäsenet suosittelevat YTK:ta eteenpäin. Positiivinen kehä kasvattaa kassaa jäsenten eduksi.
Aktiivimalli oli voimassa kaksi vuotta. Työttömien ja toimeenpanon näkökulmasta hankalampaa pykälää en ole ennen nähnyt ja tulevaisuudelta toivon, että vastaavalta säästymme.
Tulorekisteri on tänä vuonna käyttöön otettu sähköinen tietokanta, johon tallennetaan tietoja ansiosta ja pian myös eläke- sekä etuustietoja. Ensi vuoden alusta myös työttömyyskassat alkavat käyttää tulorekisterin tietoja. Se puolestaan avaa mahdollisuuden joustavammalle ansiopäivärahan hakemiselle ja nopeammalle maksamiselle.
Hallitus on ehdottanut 20 euron tasokorotusta työttömyysetuuteen (HE 39/2019). Korotus vaikuttaa myös ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen suuruuteen. Ansiopäivärahan määrän muutos vaikuttaa myös rahoittajien osuuksiin.
Onko itsepalvelu asiakaspalvelua? Voiko asiakaspalveluviikon päätteeksi kehuskella sillä, että olemme pystyneet vähentämään meille saapuvien puheluiden määrää ja kasvattamaan itseasioinnin osuutta?
Myös työttömyyskassa päästää toiminnallaan huuruja ilmakehään. Mikään ei estä työttömyyskassaa huomioimaan tätä ja tekemään asialle jotain.
Kun työsuhde päätetään, voi seurauksena olla korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi. Karenssien kehittäminen on nykyisen hallituksen työlistalla. Taustalla on huoli siitä, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä on nykyisellään kohtuuton ja se saattaa jopa olla haitallinen työnhaun kannalta.
Yrittäjän ei omistava perheenjäsen on voinut 1.7.2019 voimaantulleen lakimuutoksen myötä liittyä palkansaajakassaan. Lakimuutoksen jälkeen on ilmennyt hieman epäselvyyttä siitä, katsotaanko hallituksen jäsenyys, puheenjohtajuus tai toimitusjohtajuus osakeyhtiössä sellaiseksi määräämisvallaksi, joka estää ei omistavan perheenjäsenen palkansaajakassaan liittymisen ja työssäoloehdon keräämisen.
Tiettyjen ehtojen täyttyessä annamme työttömille jäsenillemme rahaa. Millä käsitteellä tuohon rahaan viitataan? Työttömyysturvalain mukaan kyseessä on ansiopäiväraha. Mediassa, julkisessa keskustelussa ja asiakkaidemme käyttämässä kielessä on muitakin sanoja, joilla kyseiseen rahaan viitataan. Näitä ovat esimerkiksi ”työttömyysetuus”, ”työttömyyskorvaus”, ”päiväraha”, ”ansiosidonnainen päiväraha”, ”liiton raha”.
Voiko työttömyyskassaa ja ammattiliittoa verrata keskenään? Lähtökohtaisesti vertailussa ei ole järkeä, koska kassa ja liitto ovat eri asioita. Kuluttajavalintana vertailussa voi kuitenkin olla pointtia.
Heinäkuun alusta tuli voimaan lakimuutos, joka paransi merkittävästi yrittäjien perheenjäsenten asemaa työttömyysturvassa. Aiemmin yrityksessä työskentelevä yrittäjän perheenjäsen on määritelty yrittäjäksi myös tilanteessa, jossa henkilöllä itsellään ei ole minkäänlaista omistusta tai määräysvaltaa yrityksessä. Lakimuutoksen myötä tällainen henkilö määritellään nykyään palkansaajaksi. Muutos on hyvä ja sen myötä yrittäjän perheenjäsen voi kattavammin vakuuttaa ansionsa työttömyyden varalle.
Kesä on hyvää aikaa ottaa hieman etäisyyttää ja pohdiskella omaa hyvinvointiaan. Kesä on myös luonteva paikka vilkaista taaksepäin kulunutta vuotta ja suunnata jatkoa.
Työperäinen maahanmuutto on Suomelle ensisijaisen tärkeää väestön ikääntyessä ja syntyvyyden pysyessä suhteellisen alhaisena. Suomeen töihin tullutta ulkomaalaista saattaa kuitenkin odottaa ikävä yllätys hänen jäätyään työttömäksi. Vaikka työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa työskentelevä henkilö, jäsenyys ei aina tuo oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Yrityksen koko tullaan heinäkuusta 2019 alkaen ottamaan huomioon, kun arvioidaan irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta. Samaan aikaan työttömyysturvan korvaukseton määräaika eli karenssiaika lyhenee nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.
Tänään virallisesti julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu monia työttömyysturvaan kohdistuvia uudistuksia. Pääviesti on se, että työttömyysturvaa uudistetaan ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään tavoitteena työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työttömyyden pitkittymisen torjuminen.
Työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet, eikä työ ole enää välttämättä aikaan tai paikkaan sidottua. Työajan määräytyminen ja sen sääntely ovatkin muutoksessa juuri nyt. Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Myös työttömyysturvan kehittämisessä tulisi jatkossa huomioida paremmin erilaiset työajasta riippumattomat työn tekemisen muodot.
Työttömyysturva ei ole parhaalla mahdollisella tavalla yhteensopiva jatkuvasti kiihtyvän työelämän muutoksen kanssa. Työttömyysturvaa pitää uudistaa.
Työttömyysturvalakiin tulee huhtikuun alusta muutos. Lakimuutoksen jälkeen tehdystä osa-aikatyöstä ansaittu tulo vaikuttaa päivärahaa vasta silloin, kun palkka maksetaan. Tämä muutos taklaa turhat viiveet sovitellun päivärahan maksamisessa ja sinä saat rahasi nopeammin.
Työ- ja elinkeinoministeriö on päivittänyt tutkimustaan järjestäytymisasteen kehittymisestä. Järjestäytymisaste on edelleen jatkanut laskuaan. Tilastoista on luettavissa, että entistä useampi jättää liittojäsenyyden väliin ja liittyy vain työttömyyskassaan.
Nuoren työttömyysturvaan vaikuttaa se, miten hän hakee opiskelupaikkoja. Vielä ehtii hakemaan. Jos kevään yhteishaku menee ohi, niin ei hätää. Aikaa on syksyn alkuun asti.
YTK:n jäsenmäärä kasvaa vauhdikkaasti. Meitä on jo 424 091! Viime vuoden aikana saimme ennätyksellisesti yli 60 000 uutta jäsentä.
Työtön työnhakija saa matkustaa. Työnhakijan ei siis tarvitse jatkuvasti oleilla Suomessa. Mutta miten käy päivärahaoikeuden, jos ulkomailla on tarkoitus oleskella pidempään?
Sosiaaliturvan uudistus on tämän vuoden puheenaihe. Vuoden mittaan YTK pohtii tässä blogisarjassa eri toimijoiden ehdotuksia ja niiden vaikutuksia työttömyysturvaan. Sarjan aloittaa SAK, joka on julkaissut ehdotuksensa työttömyysturvan uudistamiseksi. SAK on nimennyt mallinsa työllistymisturvaksi ja malli on ilahduttavan konkreettinen.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä 25 vuotta täyttäneillä työnhakijoilla on mahdollisuus opiskella lyhytkestoisesti menettämättä työttömyysetuutta. Lain oli tarkoitus tulla voimaan jo 1.8.2018. Asia on nyt edennyt ja laki on tulossa voimaan vuoden vaihteessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa raportissa selvitetään yleiseen työttömyysvakuutuksen siirtymisen vaihtoehtoja. Miten nämä vaikuttaisivat YTK:n jäseneen?
Asioita ei kannata tehdä tietyllä tavalla vain, koska niin on aina tehty. Tekemistä kannattaa säännölllisesti tuulettaa ja kokeilla uusia ideoita.
Muusta lainsäädännöstä poiketen yrittäjän perheenjäsen voi työttömyysturvalakia sovellettaessa olla yrittäjä, vaikka tämä ei itse omistaisi yrityksestä mitään. Tämä kiusallinen epäkohta on roikkunut laissa jo kauan ja pahimmillaan se on johtanut kymmenien tuhansien eurojen takaisinperintöihin ja jopa rikosepäilyihin. Nyt tähän on tulossa parannus. Kokonaan menneisyydestä ei välttämättä kuitenkaan päästä eroon, sillä lakimuutoksen luonnokseen on yrittäjän perheenjäsenelle sorvattu ikäviä poikkeuspykäliä.
Kun #asiakaspalveluviikko maanantaina alkoi, kirjoitimme siitä, kuinka monta erilaista asiakaskohtaamista meillä on vuodessa (linkki jutun lopussa). Nämä 2,5 miljoonaa kohtaamista painottuvat sähköisiin kohtaamisiin verkkopalvelun, viestien ja puhelimen välityksellä. Siksi koemme erityisen arvokkaina kaikki ne tapahtumat, joissa pääsemme kohtaamaan jäsenemme myös kasvokkain.
YTK on Suomen suurin työttömyyskassa. Jo yli 410 000 ihmistä on vakuuttanut tulonsa työttömyyden varalta meillä. Vuodessa vastaamme yli 430 000 yhteydenottoon. Tämän lisäksi tulevat vielä hakemukset, joista annamme päätöksiä ja maksatusilmoituksia. Yhteenlaskettuna olemme asiakkaidemme kanssa tekemisissä vuoden aikana yli 950 000 kertaa. Tähän voi vielä lisätä vierailut verkkopalvelussamme, joita on vuodessa 1,5 miljoonaa. Meillä on siis aikamoinen määrä hetkiä, jolloin olemme suorassa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa.
Työttömyyskassat maksavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömille jäsenilleen. Viime vuonna kassat maksoivat ansiopäivärahoja yhteensä noin 2,3 miljardia euroa. Samalla työttömyyskassat keräsivät jäsenmaksuina hieman vajaa 230 miljoonaa euroa. Ero selittyy sillä, että työttömyyskassojen tehtävä on järjestää ansioturva mutta ei rahoittaa sitä. Mistä rahat tulevat?
Hallitus on työstänyt muutamia muutoksia työttömyysturvalakiin. Muutokset koskevat enimmäkseen aktiivimallia. Lainsäädäntötyö on vielä kesken, mutta tiedotamme syksyn ja talven aikana tulevissa uutiskirjeissä ja verkkopalvelussa muun muassa seuraavista muutoksista.
Alkuvuosi on aina työttömyyskassassa kiireistä aikaa. Lakimuutokset tulevat usein voimaan tammikuussa ja työttömyys on korkeimmillaan helmi-maaliskuussa.
Tämä vuosi on ollut samanlainen, mutta myös hyvin poikkeuksellinen. Jäsenistömme työttömyys oli korkeimmillaan helmi-maaliskuussa ja tammikuussa tuli isoja lakimuutoksia. Työttömyys oli kuitenkin jopa 1,7 prosenttiyksikköä alempi kuin viime vuonna ja työttömyyden lasku jatkuu yhä voimakkaana. Lakimuutoksista merkittävin oli aktiivimalli, joka on vaatinut meiltä todellisen rutistuksen ja samalla se on aiheuttanut huolta ja epätietoisuutta jäsenistössä.
Tämän päivän työelämässä puhekielen termi ”nollatuntisopimus” alkaa olla meille kaikille tuttu. Laki ei ole tähän asti nollatuntisopimuksia tuntenut, mutta 1.6.2018 siihen on tulossa muutos. Tuosta päivästä alkaen laki tuntee kyseiset sopimukset vaihtelevan työajan sopimuksina.
Viikko sitten 8.5. Suomen Yrittäjät ry julkaisi tiedotteen, jossa he kertoivat kannustavansa jäsenyrityksiään maksamaan työntekijöidensä jäsenmaksun Yleinen työttömyyskassa YTK:ssa.
Kotitaloudet maksavat Suomessa palkkoja työntekijöilleen miljardilla eurolla vuodessa. Usein työt ovat lyhytkestoisia yhden tai muutaman päivän aikana tehtäviä töitä. Vakituisiin työsuhteisiin palkataan hoivatyöhön, mm. lastenhoitajaksi. Palkkaus.fi auttaa kotitalouksia ja heidän työntekijöitään hoitamaan palkanmaksun helposti.
Hallitus on 20.4.2018 esittänyt (HE 59/2018), että 25 vuotta täyttäneillä työnhakijoilla olisi mahdollisuus opiskella lyhytkestoisesti menettämättä työttömyysetuutta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018. Lakimuutosta voisi siis hyödyntää jo heti syksyn opinnoissa.
Me selvitämme aktiivisuuden vaikutuksia jäsenistöömme huhtikuun aikana. Huhtikuun aikana on mahdollista saada ensimmäiset tilastot asiasta. Tiedot täsmentyvät toukokuun aikana, kun asiassa annetaan suurin joukko päätöksiä.
Säädösvalmistelussa oleva yhdistelmävakuutus mahdollistaisi palkkatyön ja yritystoiminnan yhdistämisen työttömyysturvassa. Yhdistelmävakuutuksen myötä palkkatyössä ja yritystoiminnassa työllistyvä henkilö voisi saada kaikki ansiotulonsa huomioitavaksi työttömyysetuuden perusteena olevaa tuloa laskettaessa. Yhdistelmävakuutus parantaisi samanaikaisesti tai vuoroin palkkatyössä ja yritystoiminnassa työllistyvien henkilöiden asemaa ja työttömyysturvan tasoa.
Viime vuonna miehen keskimääräinen ansiopäiväraha meillä oli 67,76 euroa ja naisen 56,28 euroa. Kaikkien keskimääräinen päiväraha oli yhteensä 62,56 euroa. Naisen päivärahaeuro on siis 83 senttiä.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila aikoo asettaa selvitysmiehen kartoittamaan siirtymistä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Selvityksen taustalla on jo pitkään jatkunut keskustelu nykyjärjestelmän koetuista epäkohdista. Kyseenalaiseksi on saatettu ainakin nykyjärjestelmän kattavuus, rahoitus, tarkoituksenmukaisuus sekä oikeudenmukaisuus. Ansioturvaa on kritisoitu epäoikeudenmukaiseksi, koska ansiopäivärahan ehtona on jäsenyys työttömyyskassassa, vaikka myös kassaan kuulumattomat maksavat työttömyysvakuutusmaksua.
Rekrytointia työkseen tekevien mukaan usein työnhakijan asenne ja motivaatio työpaikkaa kohtaan saattavat painaa vaakakupissa enemmän kuin varsinainen substanssiosaaminen. Tarvittavat taidot voi aina kouluttaa työntekijälle, mutta asenne lähtee aina sisältäpäin.
Monet toimijat ovat heränneet aktiivimallikeskusteluun toden teolla vasta nyt, kun aktiivimallia koskeva työttömyysturvalain muutos on jo voimassa. YTK on suhtautunut aktiivimalliin hyvin kriittisesti lakia valmisteltaessa ja julkaissut lain valmistelun kuluessa esimerkiksi useita blogikirjoituksia aiheeseen liittyen.
Aktiivimallista on riittänyt viime aikoina puhetta. Malli on tuonut erityisen hyvin esiin nykyjärjestelmämme puutteet ja kompastuskivet. Viranomaiset käyttävät kohtuullisen suurta harkintavaltaa työttömyysturvalain säännöksiä tulkitessaan. Tämä toimeenpanon ”villi kortti” on johtanut siihen, etteivät työnhakijan aktiivisuuden seuraukset ole kohtuudella ennakoitavissa.
Ihmisillä on kyky tuntea lukemattomia erilaisia tunteita. Tunteet kuuluvat elämään samalla tavalla kuin hengittäminen tai sydämen lyönnit. Tunteita tunnetaan ja näytetään niin kotona, kaveripiireissä kuin harrastuksissakin. Tunteet ovat läsnä torin laidalla olevien huikkaringissä yhtä lailla kuin pursiseuran kesäkokouksessa. Tunteita on. Paitsi, että töissä yritetään olla, niin kuin niitä ei juurikaan olisi.
Olen työskennellyt Yleisen työttömyyskassan toimitusjohtajana nyt reilun viikon. Odotukseni olivat korkealla, mutta siitäkin huolimatta olen yllättynyt positiivisesti. YTK:ssa katsotaan rohkeasti eteenpäin, ja työntekijät ovat positiivisia ja tehtäviinsä sitoutuneita. Heidän joukkoonsa on ollut ilo liittyä!
Suurin osa työpaikoista ei koskaan päädy avoimeen hakuun. Joidenkin tutkimusten mukaan Suomessa vain noin viidesosa työpaikoista täytetään ilmoittamalla julkisesti avoimesta työpaikasta. Loppuihin löytyy työntekijä muuta kautta, esimerkiksi suorahaun, verkostojen tai CV-tietokantojen avulla. Tällaiset ovat niin kutsuttuja piilotyöpaikkoja.
Työttömyysturvan aktiivimallia koskeva lakimuutos tuli voimaan 1.1.2018. Työttömyysetuuden saajaa ja työttömyysetuuden maksajaa kiinnostaa nyt paljon se, kuinka aktiivisuuden voi osoittaa. Lainsäätäjä on pohtinut toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää työllistymistä ja jotka samalla osoittavat aktiivisuuden.
Laki ei tunne nollatuntisopimuksia, mutta käytännössä niitä kuitenkin tehdään. Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa työajan on sovittu vaihtelevan 0 ja 40 tunnin välillä. Sopimus ei siis varsinaisesti edellytä työnantajalta työn tarjoamista. Nollatuntisopimuksiin liittyy ongelmallisia piirteitä.
Aktiivinen työnhaku vaatii aikaa ja sinnikkyyttä. Hakemusten kirjoittamiseen vierähtää helposti useampikin tunti, mutta valmistautuminen on kuitenkin avainasemassa onnistuneessa työnhaussa. Työnhakijan kannattaa tehdä taustatyöt huolella niin omasta osaamisestaan kuin työnantajayrityksestä. Työnhaun taustatyöt – mitä ne ovat ja miksi niihin kannattaa panostaa?
Aktiivimalli on vastatuulessa. Sen toimeenpanon kustannukset ja vaikutukset työttömiin ovat nousemassa niin suuriksi, että on aiheellista kysyä: Onko aktiivimalli niiden arvoinen?
”Hyvä työpaikka ei tapahdu, se tehdään”, todetaan Great Place to Work –tutkimuksen esittelyssä. Meidän tavoitteenamme on tehdä YTK:sta paras työpaikka, ja se vaatii tekemistä meiltä kaikilta. Ajatus on tuttu parisuhdeoppaista: suhteen eteen pitää tehdä töitä.
Satavuotiaassa Suomessa on joukko ihmisiä, jotka on käytännössä heitetty työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle. Heitä ovat laskutuspalveluiden kautta itsensä pienimuotoisesti työllistävät ns. kevytyrittäjät, jotka tekevät usein yrittäjämäisesti työtä ja ovat sopimussuhteessa laskutuspalveluita tarjoavaan osuuskuntaan tai yritykseen.
Hos YTK tar vi hand om utkomsten för 40 000 människor varje månad. Det är en komplicerad process att sköta arbetet. Det faktum hur vi sköter och utvecklar processen, avgör hur effektivt vi klarar av jobbet. Ändå avgör det inte hur våra klienter upplever vår service. Det är klienterfarenheten som avgör hur vi lyckas med att möta våra klienter. Naturligtvis är det språket som man talar, som är viktigt vid detta möte.
Työnhakijoiden alueellista liikkuvuutta ja pendelöintiä jarruttavat monet erilaiset tekijät, kuten esimerkiksi asuntojen hinnat, liikkumisen kalleus ja puutteellisuudet liikenneyhteyksissä. Pitkät työmatkat tai kokonaan toiselle paikkakunnalle muuttaminen saattavat olla kalliita ratkaisuja. Liikkuvuusavustus on uudehko tukimuoto, jolla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen.
Jotta voimme maksaa ansiopäivärahaa, on sinun ensin ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon ja sen jälkeen pidettävä työnhaku voimassa. Työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimiston verkkopalvelussa. Verkkopalvelua on uudistettu viime heinäkuussa. Uudistuksen myötä työnhaku on tahattomasti katkennut noin 10 prosentilla hakijoista, eli työttömyyskorvaus on jäänyt saamatta.
Olemme YTK:lla tehostaneet hakemusten ja viestien käsittelyä merkittävästi viimeisen parin vuoden aikana. Tähän on osin päästy automatiikkaa ja sähköisyyttä lisäämällä, sekä parantamalla palveluiden ja työvälineiden käytettävyyttä. Seuraavalle tasolle pääseminen edellyttää myös ohjelmistorobotiikan keinoja.
Moni työnhakija tekee yleisen virheen työnhaussa ja kirjoittaa työhakemukseen käytännössä auki ansioluettelonsa. Työhakemuksen ei ole tarkoitus olla CV:n toisinto, vaan CV:llä ja hakemuksella on toisistaan eroavat tehtävät. CV keskittyy menneisyyteen – aiempaan työkokemukseen ja taitoihin, joita jo osaat. Työhakemus puolestaan suuntaa tulevaisuuteen – miksi olet hakemassa kyseiseen tehtävään ja miten osaamisesi peilautuu työnantajan toiveisiin.
TE-toimisto on kehittänyt työnhakijaksi ilmoittautumista verkkopalvelussaan, mikä on näkynyt meillä nousevina valitusmäärinä. Onko jotain mennyt vikaan?
"Kun rutiinityön tarve vähenee, esimerkiksi luovuuden ja sosiaalisten taitojen, ongelmanratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn tarve kasvaa."
Uskalla nähdä toisin -kampanjassaan YTK kannustaa suhtautumaan tulevaan ennakkoluulottomasti ja uteliaasti. Voisiko uusi työura löytyä hyönteisten parista?
Nyt kun 14 vuoden työurani YTK:ssa päättyy, pysähdyin hetkeksi miettimään, mitkä asiat ovat nyt juuri päällimmäisinä mielessäni.
Kymmenien, ellei peräti satojen tuhansien muiden suomalaisten tavoin asetuin 13.9 vanhanaikaisen televisiovastaanottimen ääreen katsomaan ohjaajanero Werner Herzogin dokumenttia. Dokumentti kertoi teknologisesta vallankumouksesta ja sen nimi on Lo and Behold, vapaasti suomennettuna Ihme ja kumma. Dokumentissa internet ja tekoälyn kehittyminen esitettiin uhkakuvana. Kehityksellä on ollut arvaamattomia, pysäyttämättömiä seurauksia. Dokumentin katsottuani jäin pohtimaan sitä, ovatko Herzogin kaltaiset luddiitit oikeassa. Miten robotisaatio tulee muuttamaan minun työelämääni? Pitääkö nyt pelätä?
Sipilän hallitus on esittänyt kaksi työttömyysetuuden määrää tai saamista rajoittavaa ehdotusta työttömien työnhakijoiden aktivoimiseksi. Ehdotukset ovat keskusteluissa ajoittain sekoittuneet toisiinsa, mikä voi olla enteellistä. Työnhakijoilla voi olla jatkossa vaikeuksia pysyä selvillä siitä, mitä heiltä odotetaan ja mitä seuraa mistäkin.
Suurin osa asiakkaistamme (n. 93%) asioi kanssamme jo sähköisesti. Kirjepostin määrä on jatkuvasti pienentynyt. Myös asiakkaalle päin lähtevä viestintä pyritään saamaan täysin digitaaliseksi. Nyt maksuilmoitukset liikkuvat jo asiakkaalle joko tekstiviestillä tai sähköpostilla ja jatkossa myös päätöksistä saa tiedon viestillä. Mutta mitä muuta asioinnin tulevaisuudelta voi odottaa?
Päivitetty osaaminen kantaa työmarkkinoilla. Työttömyysjakson voi hyödyntää opiskelemalla uutta tai täydentämällä jo hankittua osaamista.
Kilpailu työpaikoista on kovaa. Työllisyystilanteen parantuessakin haasteena säilyy, miten hakija saa itsensä erottumaan kymmenien tai jopa satojen muiden joukosta.
Työttömyyskassojen hoitamaa ansioturvaa haukutaan aika ajoin epäreiluksi, kun ansioturvaa saadakseen pitää olla jonkun työttömyyskassan jäsen. Järjestelmä on arvostelijoiden mukaan epäreilu, koska rahoitus on epäreilu. Ansioturvaa ei saa, vaikka maksaa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua, jos ei ole työttömyyskassan jäsen.
Työttömyysturvan tarkoitus on korvata työttömyydestä aiheutuvia rahallisia menetyksiä ja turvata työttömän henkilön mahdollisuus hakea ja päästä töihin. Työttömyysetuuksiin on oikeus työttömällä työnhakijalla ja etuuksien myöntämisen yleisenä perusteena on työn ja tulojen puuttuminen.
Työaika on haastava mittari. 24/7-yhteiskunnassa on kasvava tarve sovittaa työajat asiakkaan tarpeisiin. Globalisaation myötä kellonajat menettävät merkityksensä. Mutta kuinka elastista työaika voi olla ja kuinka paljon työntekijältä voidaan odottaa joustavuutta?
Asiakaskokemusta parantaaksemme olemme alkukesän aikana tehneet sisäiseen käyttöömme asiakasnäkymää, joka tuo asiakkaistamme esille tärkeimmät tiedot helposti ja kätevästi yhdellä silmäyksellä. Näkymä rakentuu sähköisen asioinnin myötä käyttöömme tehdyn viestikeskuksen pohjalle. Se ei asiakkaalle suoranaisesti tule näkymään, muuten kuin osana parempaa, nopeampaa ja sujuvampaa asiakaspalvelua.
Keskusteluiden ja median vakioaiheeksi on noussut yli 50-vuotiaiden vaikea työllistyminen. Totta vai tarua? Muutamia harhaluuloja voimme ainakin oikaista tilastojen valossa, kun puhutaan 50- ja 60-luvun taitteessa syntyneiden suuren murroksen tai myös hyvinvoinnin sukupolveksikin kutsutun ikäluokan työllistymisestä.
On näkyvissä, että teknologinen murros heikentää perinteisen palkkatyön mahdollisuuksia. Työtehtävät muuttuvat tarpeettomiksi tai ne automatisoidaan. Miten tästä muutoksesta saadaan mahdollisuus, jos kehityskulku vie massatyöttömyyteen sekä toimettomuuteen ja sitä kautta arvottomuuden kokemuksiin?
Toimintaympäristön muutos, järjestelmien muutokset ja lainsäädännön muutokset edellyttävät työttömyyskassassa jatkuvaa uuden oppimista, tietojen päivittämistä ja soveltamista. Miten tässä vauhdissa pysyy työntekijä?
Tampereella 17.5.2017 järjestetyssä Rekrypäivässä Manpowerin Marjo Lipponen antoi tärpit myyvän ja vakuuttavan CV:n luomiseen.
YTK:n perustamisen taustalla oli varsinaissuomalaisista pienyrittäjistä koostuneen ryhmän ajatus järjestää työntekijöidensä, perheenjäsentensä ja oma työttömyysturva.
