Puhelinpalvelumme on avoinna ma-to klo 10-14. Asiakaspalvelupisteemme Loimaalla on suljettu toistaiseksi.

40 miljoonan tuki työttömyyskassoille tulee tarpeeseen

40 miljoonan euron tuki tulee tarpeeseen

Vuoden neljännessä lisäbudjetissa on luvattu työttömyyskassoille 40 miljoonaa euroa tukea. Rahat tulevat tarpeeseen. Maaliskuussa työmarkkinajärjestöt sopivat laajasta yritysten ja työpaikkojen pelastuspaketista. Paketissa lyhennettiin YT-neuvottelu- sekä lomautusilmoitusaikaa. Lisäksi lomautettujen työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen pysäytettiin ja työssäoloehtoa lyhennettiin. Näillä toimilla on suora vaikutus myös YTK:n vastuulla oleviin etuusmenoihin.

Tämän lisäksi kevään aikana on tehty työttömyysturvaan muitakin muutoksia, jotka lisäävät YTK:n etuusmenoja. Työvoimapoliittisia edellytyksiä ei tutkita, erityisestä sovittelujaksosta on luovuttu, suojaosaa on korotettu ja liikkuvuusavustuksen ehtoja on väljennetty.

On vain kohtuullista, että valtio osallistuu lakimuutosten kustannuksiin. Lisätalousarviossa valtio lisäsi ansioturvan rahoitukseen 720,5 miljoonaa euroa. Kassoille tästä on osoitettu 40 miljoonaa euroa, mutta suurin erä on 600 miljoonaa euroa lomautuksen perusteella maksettavien päivärahojen perusosan rahoitukseen. Näin helpotettiin Työllisyysrahaston asemaa ja vähennettiin painetta työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen korotuksille.

YTK ei ole voinut varautua muuttuvaan tilanteeseen jäsenmaksuillaan, koska jäsenmaksu on vahvistettu viime syksynä. Jäsenmaksuun vaikuttavat eniten kassan vastuulla olevat etuusmenot. YTK:n etuusmenot voivat tämän vuoden aikana jopa kaksinkertaistua. YTK:lla oli vuoden alussa hyvä rahoitustilanne, mutta näin massiiviseen muutokseen ei kukaan ole voinut varautua.

Koronaepidemia on vaikuttanut epätasaisesti eri alojen välillä. Tällaista epätasaisuutta varten työttömyyskassalaissa on ollut mekanismi jäsenmaksujen tasaamiseksi. Se on kuitenkin poistumassa ja aiemmin on sovittu, että mekanismia ei enää tänä vuonna käytetä. Nyt luvattu tuki siis jossain määrin korvaa poistumassa olevaa mekanismia.

YTK on vastannut kriisiin palkkaamalla yli sata työntekijää, kehittämällä järjestelmiä, hyödyntämällä ohjelmistorobotiikkaa sekä avustamalla lainsäädäntötyössä. Tällä hetkellä YTK on tehnyt kaksinkertaisilla resursseilla nelinkertaisen työn, vaikka jäsenmaksu on viime vuonna asetettu vakaan työllisyyskehityksen näkymiin.

Sanna Alamäki, YTK:n toimitusjohtaja.

Sanna Alamäki, toimitusjohtaja

YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki on rohkea keskustelija, jolle muutos on mahdollisuus. Sannan mielestä työllistyminen on tärkeintä ja hän haastaa kaikki yhteistyöhön uusien toimintatapojen löytämiseksi. Työttömyysturvassa pitäisi Sannan mukaan keskittyä oleelliseen ja ottaa samalla olemassa olevasta ja tulevasta teknologiasta kaikki hyöty irti.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle