Työnhakijan palveluprosessia ollaan uudistamassa.  Uuden mallin on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022. Uudistusta kutsutaan myös ns. pohjoismaiseksi työvoimapalveluiden malliksi pohjoismaisten esikuvien mukaan.

Mallin tavoitteena on uudistaa työttömien työnhakua ja palvelutarpeen arviointia entistä yksilöllisemmäksi ja siten lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista sekä kannustaa työnhakuun. Uudistuksen yhteydessä seuraamuksia eli karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan. Kuulostaa hienolta, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä työnhakijan kannalta?

• Työnhakukeskusteluja järjestetään jatkossa entistä useammin. Työnhakija tapaa TE-toimiston tai kuntakokeilussa mukana oleva kunnan virkailijan työnhakukeskustelussa työttömyyden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana kahden viikon välein.  Ensimmäinen keskustelu käydään jo viiden päivän kuluessa työnhaun aloittamisesta nykyisen kahden viikon sijaan.  Keskustelut jatkuvat työttömyyden pitkittyessä säännöllisin väliajoin. Keskusteluissa, jotka käydään pääasiassa kasvotusten, arvioidaan nykyistä yksilöllisemmin työnhakijan palvelutarve, osaaminen ja mahdollisuus hakea työtä.
• Työnhakuun tulee määrällinen velvoite.  Lähtökohtaisesti työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana työttömyysetuuden saamiseksi. Haettavien työpaikkojen määrään vaikuttaa alueen työmarkkinatilanne, työnhakijan työkyky ja koulutus. Myös osa-aikatyötä tekevien ja työaikaa lyhentämällä lomautettujen tulee hakea yhtä työpaikkaa kolmessa kuukaudessa. Lomautettujen työnhakuvelvoite alkaisi lomautuksen kestettyä kolme kuukautta.
• Myös yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuettuna opiskelevien tulisi hakea kolmea TE-toimiston tai kunnan osoittamaa koulutusalaan liittyvää ja koulutusta tukevaa yksilöityä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

Uudistuksen tavoite parantaa työllisyyttä on työnhakijoina olevien jäsentemme kannalta hyvä asia.  Kyseessä on kuitenkin uudistus, joka muuttaa palvelumallia ja työllistämistoimien toteuttamista ja seuraamusjärjestelmää työnhakijan kannalta merkittävästi.  Siksi onkin tärkeää, että uudistuksesta viestitään asiakkaille selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta työnhakijoille muodostuu selkeä kuva siitä, miten heidän tulee toimia ja sitä seuraamuksia laiminlyönneistä on.

Saadakseen työttömyysetuuden etuuden työnhakijan tulee täyttää hänelle määrätyt työnhakuvelvoitteet ja muut työllistämistä edistävät toimet.  Velvollisuuksien laiminlyönnistä voi seurata karensseja eli ajanjaksoja, joilta ei makseta työttömyysetuutta. Uudistuksen myötä karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan siten, että jatkossa lainlyönnistä määrätään 7, 10 tai 45 päivän mittainen karenssi tai työssäolovelvoite riippuen lainlyönnin laadusta. Lisäksi uutena seuraamuksena otetaan käyttöön huomautus. Huomautuksella varmistetaan, että työnhakija on tietoinen velvoitteistaan ja niiden täyttämisestä. Huomautuksen käyttöönotto on hyvä asia, jolloin vältytään päätösten jälkikäteiseltä korjaamiselta ja takaisinperinnöiltä.

Uudistus lisää merkittävästi työnhakukeskusteluja työhakijan ja virkailijoiden välillä sekä lisää työnhakijoiden velvollisuuksia ja niiden seurantaa.  Etuuden maksatus voidaan keskeyttää työttömyysturvaoikeuden selvittämisen ajaksi, ja tästä voi aiheutua viivettä etuuksien maksatukseen tai jopa takaisinperintöjä. Toivon mukaan työvoimahallinto saa riittävät resurssit, jotta etuuksien maksatus ei viivästy kohtuuttomasti.