Aktiivimallia ei voi vielä luotettavasti arvioida
Me selvitämme aktiivisuuden vaikutuksia jäsenistöömme huhtikuun aikana. Huhtikuun aikana on mahdollista saada ensimmäiset tilastot asiasta. Tiedot täsmentyvät toukokuun aikana, kun asiassa annetaan suurin joukko päätöksiä.
Miten aktiivimallia arvioidaan?
Tällä hetkellä on liian aikaista arvioida aktiivimallin vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Arvioinnissa tarvitaan ensinnäkin tiedot siitä, mitä aktiivin voimassaolon aikana on tapahtunut. Näillä tiedoilla voidaan arvioida kuinka moni keskimäärin täyttää aktiivisuusehdon tarkastelujakson aikana ja kuinka moni ei. Tämä ei vielä kerro mitään siitä, mikä on aktiivimallin vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ollut ja mihin se on kokonaisuudessaan johtanut. Aktiivimallin aikaisia tapahtumia pitäisi siis onnistua vertaamaan siihen, että aktiivimallia ei olisi. Vasta sitä tulosta voi sitten arvioida hallituksen esittämiä tavoitteita vasten.
Vertailu ei ole helppoa, koska työttömyyteen ja työllistymiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin aktiivimalli. Esimerkiksi muutokset taloustilanteessa, työttömyyden kausivaihtelut sekä muut lakimuutokset vaikuttavat samaan tai eri suuntiin kuin aktiivimalli. Vertailua vaikeuttaa myös se, että maksajilla ei ole aiempaa tietoa kaikesta siitä, mitä nyt hyväksytään aktiivisuudeksi.
Aktiivimallin arviointi onnistuu ajan kanssa
Vielä on kuitenkin liian aikaista lähteä laskemaan aktiivisuuteen liittyviä määreitä. Periaatteessa homma on yksinkertainen; lasketaan, kuinka moni on täyttänyt aktiivisuuden 65 maksupäivän tarkastelujaksolla. Tässä on käytännön syitä, miksi näin ei vielä kannata tehdä:
- Ensimmäisen mahdollisen tarkastelujakson tiedot saadaan vasta huhtikuussa tehdyistä hakemuksista ja ne viedään järjestelmiin vasta, kun hakemukset käsitellään.
Etuuksia haetaan takautuvasti. Niitä voi hakea kolmen kuukauden sisällä siitä päivästä, mistä alkaen etuutta hakee maksettavaksi. Jos siis haluaa tarkastella ajanjaksoa 1.1.2018 - 31.3.2018, kannattaa se tehdä vasta kesäkuun alussa, jos haluaa, että kaikki tarkastelujakson tiedot ovat tarkastelussa mukana. Jos tarkastelun tekee maaliskuun lopussa, puuttuu käytännössä kaikki tiedot maaliskuulta eli 1/3 osaa tarkastelujakson tiedoista. - Tarkasteltaessa mitä tahansa ajanjaksoa, on mukana aina hakijoita, joilla on tarkastelujakso kesken. Nämä voivat näkyvät tilastoissa hakijoina, joilla aktiivisuus ei ole täyttynyt. Se kuitenkin tiedetään vasta, kun kyseisen henkilön oma tarkastelujakso on päättynyt.
Tarkastelujakso on henkilökohtainen ja se riippuu alkupäivästä sekä maksupäivien lukumäärästä. Miltä tahansa ajanjaksolta otettu tilasto pitää siis sisällään ihmisiä, joilla tarkastelujakso on kesken.
Ajanjaksolla 1.1.2018 – 31.3.2018 on 65 maksupäivää voinut täyttyä. Ajanjaksoa tarkasteltaessa pitää poistaa ne etuudensaajat, joiden tarkastelujakso on nollautunut 1.1.2018 jälkeen tai se on alkanut myöhemmin kuin 1.1.2018. - Vasta päätöksistä voidaan laskea, moneltako hakijalta etuutta alennetaan.
Niitä, joiden päivärahaa alennetaan, ei voi laskea vähentämällä kaikista hakijoista ne, joilla on aktiivisuusehto täynnä. Ne, joiden päiväraha alennetaan, voidaan laskea vasta niistä, joille annetaan päätös päivärahan alentamisesta. Näitä voi tulla jo huhtikuussa, mutta suuri massa tulee toukokuussa. Tämän jälkeen alentamispäätökset jakautuvat tasaisesti.
Ja tässä vielä bonus: - Maksajien aktiivisuustiedot eivät kata niitä, jotka ovat työllistyneet kokonaan.
Petja Eklund, erityisasiantuntija
Petja Eklund tuottaa YTK:lla asiaa ja analyysejä. Eklund jaksaa aina puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, eivät koskaan toisin päin.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
