Teemoina ovat olleet muun muassa työttömyysturvalain muutosten tarpeellisuus, seuraamusjärjestelmän monimutkaisuus ja toimeenpanon kustannukset ja vaikutukset työttömiin.

Kuten todettua, lakimuutos aktiivimallia koskien on jo voimassa. Sen vuoksi YTK on siirtynyt keskustelussa eteenpäin ja nostanut viestinnässä esiin toimeenpanon haasteita ja pyrkinyt auttamaan jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla monimutkaiseen ja vaikeaselkoiseen lakimuutokseen liittyen.

Aktiivimalli on nostanut esiin työttömyysturvalain vaikeaselkoisuuden ja aktiivimallin säätämiseen liittyy vaiheita, jotka ovat luoneet aktiivimallista itsessään toimeenpanon kannalta haasteellisen. Alkuperäinen esitys oli, että aktiivisuuden voi osoittaa kohtalaisen selkeillä toimenpiteillä, eli työskentelyllä, yritystoiminnalla ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumalla.

Sitten meneekin kimurantimmaksi. Perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta lakimuutokseen lisättiin kohta, jonka mukaan aktiivisuuden voi osoittaa myös rekrytointia tukevalla toiminnalla. Eduskuntakäsittelyssä lakimuutokseen lisättiin kohta, jonka mukaan aktiivisuuden voi osoittaa myös olemalla viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa.

Nuo edellä mainitut eduskuntakäsittelyn eri vaiheissa lisätyt säännökset ovat toimeenpanon kannalta erittäin haastavia. Niiden soveltamiseen liittyy ratkaisevia kysymyksiä, jotka ovat edelleen auki. YTK ja muut työttömyysturvan toimeenpanijat eivät tällä hetkellä pysty neuvomaan asiakkaita täysin siitä, mitä voimassa oleva laki heiltä edellyttää tai täyttääkö heidän toimintansa aktiivisuuden edellytykset. Huolestuttavaa on se, kohdellaanko aktiivimallin piirissä olevia henkilöitä yhdenmukaisesti, kun ensimmäinen 65 päivän tarkastelujakso päättyy.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on lausuma, joka hyväksyttiin aktiivimallia koskevan lakimuutoksen eduskuntakäsittelyssä. Lausuman mukaan eduskunta edellyttää, että mallin vaikutuksia seurataan tarkasti ja tarvittaessa laajennetaan keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää. Laajentaminen on lausuman mukaan tarpeen, jos ilmenee, etteivät lakiin otetut keinot ole riittäviä estämään aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista alennetulle etuudelle.

Keinovalikoiman laajentamisen riskinä on se, että aktiivimalli monimutkaistuu entisestään ja tekee toimeenpanosta taas hankalampaa. Aktiivimalli on kuitenkin epäoikeudenmukainen, jos ihminen ei voi osoittaa aktiivisuutta käytettävissään olevilla keinoilla. Lakimuutoksen eduskuntakäsittelyssä hyväksytyn lausuman voidaan katsoa vaativan, ettei lain muuttamisella aikailla, jos se on ilmeisen tarpeellista. Muutokset tulisi kuitenkin tehdä huolellisesti ja siten, ettei toimeenpanoa tehdä mahdottomaksi ja aktiivimallin vaatimuksia niin monimutkaisiksi, etteivät sen piirissä olevat ihmiset tiedä mitä heiltä odotetaan.