Automaation mahdollisuudet ja haasteet työttömyysturvan päätöksenteossa

Automaation mahdollisuudet ja haasteet työttömyysturvan päätöksenteossa

Kari Hämäläinen, lakimiesharjoittelija

Työttömyysturva-asiantuntijamme Petja Eklund vastasi hiljattain kattavasti blogitekstissään asiakkaamme esittämään kysymykseen: ”Miksi kone ei hoida YTK:n hakemusrumbaa?” Oikeustieteen opintojeni lopputyö käsittelee automaattista päätöksentekoa, joten kerron nyt hieman lisää siitä, miten voisimme mahdollisesti tulevaisuudessa automatisoida YTK:n päätöksentekoa ja hakemuskäsittelyä.

Uutta päivärahapäätöstä ei tarvita joka hakemuksen perusteella, vaan ainoastaan silloin kun etuusoikeudessa tai etuuden määrässä on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi kokonaan työttömän päivärahanhakijan jatkohakemus menee jo nykyisellään maksuun useimmiten täysin automaattisesti. Tällöin pohjalla on kuitenkin oltava aiemmin annettu päätös oikeudesta päivärahaan.

Lainsäädäntö jarruttaa kehitystä

Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen lakisääteistä etuutta, pääasiassa ansiopäivärahaa. Tämä on julkinen tehtävä, johon sovelletaan samoja säännöksiä kuin asian käsittelyyn julkishallinnossa muutoinkin. Työttömyyskassan on siten noudatettava esimerkiksi hallintolain ja julkisuuslain asettamia vaatimuksia.

Yleislainsäädännön valmistelu käynnissä

Tällä hetkellä lainsäädäntö ei vielä salli sitä, että kone antaisi päivärahapäätöksen täysin itsenäisesti ilman ihmisen vuorovaikutusta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

Jo viime hallituskaudella yritettiin viedä läpi lakihanketta, joka olisi mahdollistanut työttömyyspäivärahapäätöstenkin antamisen automatisoidusti. Perustuslakivaliokunta kuitenkin asettui hanketta vastaan, eikä lakia saatu läpi.

Valiokunta edellytti automaattista päätöksentekoa koskevan yleislainsäädännön säätämistä ennen kuin asiasta voidaan säätää erityislakien, kuten työttömyysturvalain tasolla. Tämän yleislainsäädännön valmistelu on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä. Koska yleislakiakaan ei ole vielä säädetty, työttömyysturvaa koskevaa sääntelyä saamme odottaa vielä tovin.

Pohjatyöt on tehtävä hyvin

Julkishallinnon automaattinen päätöksenteko jakaa luonnollisesti mielipiteitä. Kaikkien mielestä on varmasti hyvä, että asia saataisiin käsiteltyä mahdollisimman nopeasti. Toisaalta inhimillisen harkinnan katoaminen päätöksenteosta voi pelottaa. Tällä hetkellä näyttää tosin siltä, ettei laki tule sallimaan koneelle valtuuksia tehdä harkintavaltaa sisältäviä päätöksiä.

Parhaimmillaan automaattisesti muodostetut päätökset ovat tasapuolisempia kuin inhimillisten ihmisten antamat. Kone kohtelee kaikkia samalla tavalla. Toisaalta pienestäkin järjestelmän virheestä voi seurata satamäärin virheellisiä päätöksiä lyhyessä ajassa.

Automaattisen päätöksentekojärjestelmän toteuttamisessa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota järjestelmän huolelliseen suunnittelutyöhön ja testaamiseen sekä toisaalta järjestelmän toiminnan jälkikäteiseen valvontaan.

kone ei voi kantaa virkavastuuta

Aina voi käydä kömmähdyksiä, vaikka oltaisiin kuinka huolellisia. Siksi myös vastuussa olevien henkilöiden pitää olla löydettävissä vaivatta.

Työttömyysturvassa on mahdollista hyödyntää automaattista päätöksentekoa

Tulevaisuudessa kone tulee varmasti korvaamaan ihmisen päätöksentekijänä yhä useammilla aloilla. Automaattinen päätöksenteko ei kuitenkaan vielä nykyteknologialla sovellu läheskään kaikkeen hallintopäätöksentekoon. Se soveltuu kyllä hyvin sellaiseen päätöksentekoon, joka sisältää lähinnä laskennallisia elementtejä, mutta ei niinkään harkintavaltaa.

Lisäksi päätösmäärien on oltava suuria, että automaatiota on ylipäänsä järkevää lähteä rakentamaan. Tällaista massapäätöksentekoa sisältyy paljon esimerkiksi verotukseen ja sosiaaliturvaan, johon työttömyysturvakin vertautuu.

Useat ansiopäivärahapäätökset perustuvat suoraan esimerkiksi TE-toimiston lausuntoon, jolloin työttömyyskassan tehtäväksi jää käytännössä vain lausunnon mukaisen päätöksen antaminen.

On myös muita yksiselitteisiä tilanteita, joissa päätöksenanto perustuu suoraan päivärahahakemuksesta tai tietokannoista luettavissa oleviin tietoihin, kuten päivärahaoikeuden lakkaaminen enimmäismaksuajan tultua täyteen.

Työttömyysturvaan kuuluu myös sellaista päätöksentekoa, joka ei sovellu automatisoitavaksi ainakaan lähitulevaisuudessa.

Esimerkiksi:

Työttömyysetuuden takaisinperintäasian käsittely edellyttää tietoa useista eri lähteistä ja alun perin annettujen päätösten korjaamista. Takaisinperintäsaatavan luopumisharkinta perustuu lisäksi päivärahanhakijan taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen kokonaisharkintaan. Tällaisen prosessin täysi automatisointi on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Päätöksenteon automatisointi ei tapahdu yhdessä yössä

Työttömyyskassan päätöksenteon automatisointi ei tapahdu siten, että kytkemme päävirtakytkimestä uuden päätöksentekojärjestelmän käyttöön ja irtisanomme kaikki hakemuskäsittelijämme. Sen sijaan päätöksentekoautomaatio vaatii huolellista ja pitkäjänteistä järjestelmien kehittämistä.

Manuaalista, samanlaisena toistuvaa ja ihmiselle vähemmän kiinnostavaa työtä, kuten tietojen siirtelyä ja tarkistelua pyritään jatkuvasti vähentämään järjestelmiä kehittämällä.

esimerkiksi:

YTK on jo vuosia sitten kehittänyt jäsenilleen sähköisen asioinnin, jonka avulla päivärahaa voi hakea suoraan OmaYTK-palvelussa. Alkuvuodesta työttömyyskassat ovat saaneet tulorekisterin tiedot käyttöön, mikä taas vähentää erillisten palkkatietojen toimituksen tarvetta.

Tänä keväänä YTK on ottanut avuksi myös ohjelmistorobotiikkaa, jonka avulla pystytään automatisoimaan osa käsittelijän työstä. Paljon olemme siis jo tehneet automatisoidaksemme hakemuskäsittelyn eri vaiheita.

Automaation täysi hyödyntäminen työttömyysturvan alueella edellyttäisi myös Suomen hyvin monimutkaisen työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä yksinkertaisemmaksi. Tulkinnanvaraisia työttömyysturvalain säännöksiä on selvennettävä ja laskukaavoja muutettava yksinkertaisemmiksi, pääasiassa tulorekisteristä tarkistettavissa oleviin euromääriin perustuviksi.

Ratkaisuksi on pohdittu muun muassa työssäoloehdon euroistamista, jolloin työajan tarkastelusta voitaisiin luopua. Tämä olisi myös automaation kannalta tervetullut uudistus. Tosin työajan tarkastelun soveltuminen nykyajan muuttuneeseen työelämään voidaan muutoinkin kyseenalaistaa.

Päätöksenteko- ja muu järjestelmäautomaatio osana YTK:n kehitystavoitteita

Automaatio tulee etenemään vaiheittain yksinkertaisemmista asioista vähitellen monimutkaisempiin teknologian kehittyessä. YTK nojaa vahvasti teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja haluaa olla kehittämässä parasta työttömyyskassaa jäsenillemme.

Oikein ja vastuullisesti toteutettuna automaatio paitsi vapauttaa YTK:n ihmisresursseja mielekkäämpiin tehtäviin, myös palvelee jäseniämme lyhyiden käsittelyaikojen muodossa päätösten pysyessä samalla laadukkaina.


Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle