Monta kättä yhdessä - YTK

Avoin kassa

Yleinen työttömyyskassa on avoin kassa. Alkujaan näin ei ollut, mutta kehitys oli luonnollinen suunta kasvavalle kassalle. YTK on ollut tässä tiennäyttäjä, sillä avoimuus on myös koko kassakentän tulevaisuus.

YTK:sta Suomen ensimmäinen avoin kassa

Työttömyyskassat ovat Suomessa olleet alakohtaisia eli tiettyyn ammattiin sidottuja. Tämä näkyy yhä työttömyyskassalaissa, jossa todetaan, että palkansaajakassan jäseneksi pääsee palkkatyöntekijä, joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin.

Käytännössä työttömyyskassa voi säännöissään rajata, minkä alan palkansaajia kassa ottaa jäsenikseen. Tämä on ollut perusmalli ja työttömyyskassat ovatkin olleet ja ovat osin vieläkin tiukasti suljettu erilaisin ammattirajauksin.

Ammattirajauksissa on se huono puoli, että työelämän muuttuessa ne jättävät uusia ammatteja ja aloja ansioturvan ulkopuolelle. YTK perustettiin taklaamaan tätä ongelmaa. Perustamissyy oli laajemman vaihtoehdon tarjoaminen, jolloin ansioturvan kattavuus olisi turvattu. Tästä huolimatta myös YTK toteutti jäsenrajauksen tapaa; vaikka jäsenrajaus oli laaja, se jätti julkisten alojen sekä seurakuntien työntekijät uuden kassan ulkopuolelle.

Ensimmäisten toimintavuosien aikana tämä tunnistettiin YTK:ssa kehittämiskohteeksi ja siirtymä kohti aidosti avointa kassa aloitettiin sääntömuutoksella, jonka myötä myös julkisten alojen palkansaajat saivat mahdollisuuden jäsenyyteen YTK:ssa.

Ajatus jäsenrajauksin suljetuista kassoista eli kuitenkin niin voimakkaasti, että muut työttömyyskassat veivät YTK:n sääntömuutoksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Ne eivät hyväksyneet ajatusta avoimesta kassasta. Näkemys oli, että tällaisen sääntömuutoksen myötä syntyy yleinen työttömyyskassa eikä sellaista voisi perustaa pelkällä sääntömuutoksella. Yleinen toimiala rikkoisi laissa mainittua alakohtaisuuden vaatimusta.

Vaatimukset hylättiin ja YTK:sta tuli Suomen ensimmäinen avoin kassa. Pieni kauneusvirhe asiaan jäi, sillä seurakuntien työntekijät jäivät uusienkin sääntöjen myötä ulkopuolelle. Tämä korjattiin kuitenkin pikaisesti.

Merkittävää oli juridinen tulkinta siitä, että työttömyyskassalain pykälä jäsenyysehdoista ei pakota kassaa rajatulle toimialalle. Lisäksi oikeustapauksen yhteydessä tuotiin esiin mielenkiintoinen huomio siitä, että lainsäädännössä ei ole määrätty sitä, että yhdellä toimialalla voisi toimia vain yksi kassa. Työttömyyskassoille tai muille yhteenliittymille ei myöskään ole annettu valtaa jakaa työmarkkinoita siten, että kullakin kassalla olisi yksinoikeus hoitaa tietyn alan ansioturva. Ennen YTK:ta työmarkkinat olivat käytännössä kuitenkin tällä tavoin työttömyyskassoihin jaettu. Jälkiviisaana voi todeta, että YTK:n ansioksi voi laskea myös sen, että tällainen tahaton kartellimalli alkoi purkautua.

YTK ei jää ainoaksi avoimeksi kassaksi

Alakohtaisiin työttömyyskassoihin liittyy myös käytännön ongelmia sekä tietty järjestelmäriski. Esimerkiksi suhdanneherkällä alalla toimiva pienen ammattialan kassa voi olla vaikeuksissa hoitaa taloudelliset vastuunsa, jos alaa kurittava heikko suhdanne on raju tai jos se pitkittyy. Vastaavasti hyvinäkin aikoina resurssit kehittää toimintaa ovat vähäiset.

Työttömyyskassalaissa tätä järjestelmäriskiä on rajattu määrittelemällä raja jäsenmäärässä, jonka alapuolella oleva kassa ei saa valtion rahoitusta etuusmaksuihin. Tämä raja on nykyisellään 8 000 jäsentä. Ottaen huomioon työttömyyskassojen kasvaneet vastuut, hidastuneet työmarkkinat sekä arvaamaton maailmantalous, on selvää, että tämä raja on liian matala.

Vaikka lain asettama perälauta on matalalla, on realiteettien paine sen verran kova, että kehitys kulkee kiihtyvästi siihen suuntaan, että pienet ja keskisuuret alakohtaiset kassat hakevat toisistaan turvaa sulautumalla isommiksi yksiköiksi. Tämä kehitys on toivottavaa, koska se tervehdyttää kassakenttää, pienentää hallintokustannuksia sekä mahdollistaa paremmat resurssit asiakaspalvelun kehittämiseen koko kassakentässä.

Kun alakohtaiset kassat yhdistyvät, tulee ratkaistavaksi uuden kassan jäsenrajaus. Olisi epäkäytännöllistä vain yhdistää jäsenrajaukset, koska silloin jäsenrajauksesta tulisi pitkä luettelo, jolloin olisi vähintäänkin hankala esimerkiksi markkinoida sitä, kenelle uusi kassa sopii ja kenelle ei. Siksi on todennäköistä, että uudet yhdistyneet kassat seuraavat YTK:n esimerkkiä ja poistavat jäsenrajaukset kokonaan.

Kuvattu kehitys johtaa siihen, että YTK ei jää Suomen ainoaksi avoimeksi kassaksi. Enemmänkin olisi yllätys, jos jonkin ajan kuluttua olisi jäljellä ainuttakaan jäsenrajauksin suljettua kassaa. Silloin kassojen avoimuus on lähtökohta, eikä sitä erikseen ole enää tarvetta nostaa kassojen yhteydessä esiin.

Petja Eklund katsoo veikeästi kameraan - YTK

Petja Eklund, erityisasiantuntija

YTK:n Petja Eklund on tehnyt riittävästi virheitä kutsuakseen itseään erityisasiantuntijaksi. Ja onhan se erityistä, että YTK:lla on tällainenkin renessanssinero, joka kirjoittelee blogeja milloin mistäkin. Asiaa ja analyysejä, mutta harvoin tämä vekkuli pystyy vastustamaan kiusausta lirvauttaa sekaan huumoria. Kaikista hyveistään huolimatta Eklund jaksaa aina puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, eivät koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.