Puhelinlinjat ovat perjantaisin kiinni 18.12. saakka. 

Aitajuoksuradan esteet muistuttavat sovitellun päivärahan työaikarajasta - YTK

Ei voi työaika ylittyä!

Kun sinulla on tuloa osa-aikatyöstä, voimme maksaa soviteltua päivärahaa. Jos työtunteja on liikaa, emme voi maksaa soviteltua päivärahaa. Joskus työtuntien tarkastelu vaikuttaa aivan pöhköltä. Mikä ei ole ihme, koska sitä se joskus on.

Työaikarajoitus

Kun sinulla on tuloa osa-aikatyöstä, voimme maksaa soviteltua päivärahaa. Perusperiaate on yksinkertainen; kun teet osa-aikatyötä, olet silloin osan ajasta työtön. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa, mutta sen määrässä otetaan huomioon osa-aikatyön palkka. Mutta mitä tarkoittaa osa-aikatyö?

Työttömyysturvalaissa osa-aikatyö on määritelty suhteessa kokoaikatyöhön. Kun työaika on enintään 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, on kysessä osa-aikatyö. Määritelmä on hyvin intuitiivinen; osa kokoaikatyöstä on osa-aikatyötä. Sen sijaan se, että nimenomaan enintään 80 prosenttinen työaika on osa-aikatyötä, mutta yli 80 prosenttia ei ole, ei perustu mihinkään käsitteestä johdettuun selvään kriteeriin. Lakia säädettäessä raja on neuvoteltavissa, mutta kantava periaate on tietysti se, että johonkin raja on laitettava. Sinänsä 80 prosenttia tuntuu joka tapauksessa ihan fiksulta rajapyykiltä.

Määritelmästä seuraa tietysti sovitellun päivärahan maksamisen rajoitus. Jos työaika ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta, ei kyseessä enää ole osa-aikatyö, eikä soviteltua päivärahaa voida maksaa. Tämäkin on useimmiten ihan selvää, koska oikeus soviteltuun päivärahaan perustuu nimenomaan siihen, että kyseessä on osa-aikatyö.

Selvyyden vuoksi lakiin on kirjattu pykälä, jonka mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa, jonka perusteella palkka maksetaan, ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.

Työaikavertailun ominaisuus, joka vaikuttaa vialta

Luulisi, että työajan tarkastelu olisi suoraviivaisen yksinkertaista. Katsotaan paljonko tunteja on ja verrataan niitä kokoaikatyön tunteihin. No, näinhän se menee, mutta yksityiskohdissaan homma mutkistuu. Koska soviteltu päiväraha on nykyään maksuperusteinen, pitää päättää mihin jaksoon maksetun palkan perusteena olevia työtunteja verrataan.

Laki määrittää kaksi tapaa tehdä työaikavertailu. Joka palkan perusteena olevaa työaikaa verrataan kalenteriviikon enimmäistyöaikaan tai sovittelujakson enimmäistyöaikaan.

Jos sovittelu perustuu siihen, että sinulla on tuloa osa-aikaisesta työstä tai siihen, että sinulla on tuloa enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä, verrataan palkan perusteena olevaa työaikaa sovittelujakson enimmäistyöaikaan. Sovittelujakso on tyypillisesti kuukausi ja tyypillisesti enimmäistyöaika kuukauden aikana on noin 162 tuntia. Silloin työaikaraja ylittyy vasta, kun työaika ylittää noin 130 tuntia. Jos tällaisessa tapauksessa siis tekee kuukauden aikana yli 130 tuntia, saa todennäköisesti työaikarajan ylittämisestä kielteisen päätöksen ansiopäivärahasta silloin kun palkka maksetaan.

Jos sovittelu perustuu siihen, että sinut on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, verrataan palkan perusteena olevaa työaikaa kalenteriviikon enimmäistyöaikaan. Tässä törmätään siihen ominaisuuteen, jota on vaikea ymmärtää. Enimmäistyöaika viikossa on tyypillisesti 37,5 tuntia. Maksetun palkan perusteena olevaa työaikaa verrataan tähän. Palkka on kuitenkin tyypillisesti koko kuukaudelta, joten tässä verrataan koko kuukauden työtunteja yhden viikon enimmäistyöaikaan. Käytännössä tämä johtaa usein siihen, että soviteltua päivärahaa ei voida maksaa siltä viikolta, jolle maksupäivä osuu. 

Mitä kummaa?

Otetaan kuvitteellinen esimerkki, jossa henkilö on lomautetttu päivittäistä työaikaa lyhentämällä siten, että hän työskentelee kuukauden aikana 60 tuntia ja palkka näistä tunneista maksetaan seuraavan kuun ensimmäisellä viikolla.

Viikolla jolla palkka maksetaan, tehdään työaikavertailu, jotta saadaan selville, ylittyykö 80 prosentin työaikaraja. Palkka perustuu 60 työtuntiin. Kun tätä verrataan viikon enimmäistyöaikaan, joka on esimerkiksi 37,5 tuntia, huomataan jo ilman laskutoimitusta, että palkan työtunnit ylittävät enimmäistyöajan. Se ei ole mikään ihme, koska palkka oli koko kuukaudelta. Tässä tapauksessa hakija saa kielteisen päätöksen ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen soviteltua päivärahaa loppu kuun päiviltä. Eli karkeasti ottaen yhdetä viikolta ei saa mitään ja kolmelta viikolta saa soviteltua päivärahaa.

Vastaava tilanne tulee eteen, jos kokoaikaisesti lomautettu tekee väliaikaisesti omalle työnantajalle lyhyitä työpäiviä lomautuksen aikana.

Muutetaan tilannetta siten, että edellisen kuun palkka maksetaankin puoliksi kahdessa erässä eri viikoilla. Nyt työaikatarkasteluun tulee kahdelle viikolle kummallekin 30 tuntia. 30 tuntia on tasan 80 prosenttia 37,5 tunnista, joten työaikaraja ei ylity. Tässä tapauksessa hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa koko kuukauden ajalta. Käytännössä hakijaa saa siis yhden viikon verran enemmän soviteltua päivärahaa, vaikka ainut, mikä muuttui, oli palkanmaksun rytmitys.

Miten tämä voidaan korjata?

Kummallinen tilanne johtuu siitä, että osa-aikaisesti lomautetuilla työaikaa tarkastellaan viikoittain. Tämä on jäänne, joka ei ole yhteensopiva nykyisten maksuperusteisten sovittelusäännösten kanssa. Ratkaisu olisi se, että kaikissa sovittelun tilanteissa siirryttäisiin sovittelujakson mittaiseen tarkasteluun tai vastaavasti työaikatarkastelusta luovuttaisiin kokonaan.

Oman lisänsä soppaan tuovat väliaikaiset koronapoikkeukset. Sovittelun yhteydessä on väliaikaisesti luovuttu erityisestä sovittelujaksosta. Kun erityinen sovittelujakso otetaan uudelleen käyttöön, tilanne tasoittuu. Silloin käy nimittäin niin, että työaikatarkastelussa tulee yhä kielteinen päätös yhdelle viikolle, mutta kuukauden muilta viikoilta voidaan maksaa täyttä päivärahaa.

Kun muilta viikoilta maksetaan täyttä päivärahaa, se tasoittaa sitä, että yhdeltä viikolta ei makseta ollenkaan. Tämäkään tilanne ei ole intuitiivinen. Fiksumpaa olisi, jos koko sovittelujaksolta voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa ja työaikatarkastelu tehtäisiin myös koko sovittelujaksoon verraten. Näin laki toimii jo silloin, jos on tuloa osa-aikaisesta työstä.

jos sinusta tuntuu, että työaikaraja ei ole voinut ylittyä

Kyseessä ei yleensä ole virhe. Osa-aikaisesti lomautetun työajantarkastelussa käytetään kalenteriviikon enimmäistyöaikaa pohjana, jolloin on hyvin todennäköistä, että pidemmän ajan palkan työtunteja verrattessa työaikaraja ylittyy.

Petja Eklund katsoo veikeästi kameraan

Petja Eklund, työttömyysturva-asiantuntija

YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund pureutuu blogikirjoituksissaan tarkkanäköisin analyysein työelämään ja työttömyyteen. Eklund puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, ei koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Näistä puhutaan

Takaisin Pulssin etusivulle