Kun tavoitteena on sovittaa työttömyysturva muuttuvan työelämän tarpeisiin, keinovalikoimassa on uudistuksia, jotka ovat jo paljon olleet esillä ja osin myös valmistelun piirissä.

Hyvänä voi esimerkiksi pitää mainintaa siitä, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jäisi sovittelun ulkopuolelle ja myös se, että työajan erilainen kuukausittainen työrytmi ei vaikeuttaisi työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamista. Työajan merkitys on nykylainsäädännössä suuri, eikä se enää sovi kovin hyvin työelämän realiteetteihin eikä myöskään tulorekisterin hyödyntämiseen. Työajanvalvontaan liittyvä soveltamiskäytäntö on muuttunut joustavammaksi ja paremmin kokonaisuutta huomioivaksi, mutta pykälätason ratkaisut olisivat toivottavia.

Hallitusohjelma lupaa uudistaa ja kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää siten, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Käytännössä tämä tarkoittanee työvoimapoliittisten seuraamusten eli korvauksettomien määräaikojen eli karenssien tarkastamisesta. Suomessa on pohjoismaisittain rahallisesti kovat seuraukset erilaisista laiminlyönneistä, jotka usein johtuvat väärinkäsityksistä tai tiedonkulun haasteista eivätkä tahallisuudesta.

Uusien työn tekemisen muotojen huomioimiseksi hallitusohjelma lupaa jatkaa yhdistelmävakuutuksen kehittämistä. Yhdistelmävakuutus tarkoittaa sitä, että voi samanaikaisesti vakuuttaa työttömyysturvassa palkka- ja yrittäjätyön. Tätä on myös jo selvitetty. Vaikuttaa siltä, että tällainen vakuutus saattaisi tulla niin kalliiksi vakuutuksenottajalle, että se ei välttämättä käytännössä toimisi. Toinen vaihtoehto on kajota palkansaajan ja yrittäjän määritelmiin ja tunnistaa tarkemmin palkansaajaan rinnastettava yrittäjyys.

On keskeisen tärkeää, että hallitusohjelmassa on päätetty jatkaa työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittämistä. Lausuttuna tavoitteena on ottaa nykyistä paremmin huomioon työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation mahdollisuudet.

Käytännössä edeltävä tarkoittaa työssäoloehdon euroistamista. Tässä on mahdollisuus lisätä erilaisten työnmuotojen välistä tasa-arvoisuutta työttömyysturvassa. Tämä avaa myös tien työttömyysturvan pitkälle viedylle automatisoinnille. 

Työssäoloehdon euroistaminen ei yksinään vielä riitä, koska toinen digitalisaation komponentti, tulorekisteri, ei suoraan ole yhteensopiva työttömyysturvalain vaatimusten kanssa. Siksi on tervetullutta, että hallitusohjelmassa mainitaan, että sosiaaliturvan uudistamisessa laajennetaan tulorekisterin tietosisältöä erityisesti työn murroksen näkökulmasta ja perusteena on erikseen mainittu työttömyysturvan sujuvampi maksatus.

Vaalilupausten mukaisesti hallitusohjelmaan on kirjattu aktiivimallin purkaminen. Tämä on kuitenkin ehdollista ja odottaa sitä, että työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.

Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Tämän ei luulisi olevan vaikeaa, sillä työllistymissuunnitelma kuuluu normaaliin palvelupolkuun ja velvoite työnhakuun sisältyy jo nykyiseen työttömyysturvalakiin. Toki erikseen mainitaan, että henkilökohtaisen palvelun resurssit TE-toimistoissa turvataan, mikä on vain kohteliasta, kun työllistymissuunnitelman painoarvoa lisätään.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös muita yksityiskohtia työttömyysturvan osalle.

Palkkatuen rahoitusta jatketaan työttömyysturvamomentilta myös vuoden 2020 jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysturvamenoja käytetään myös jatkossa palkkatuen rahoitukseen. Tämä lienee välttämätöntä, koska hallitusohjelmaa linjaa, että palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi.

Jatkuvaan oppimiseen liittyvässä kokonaistarkastelussa otetaan huomioon työttömyysturvan niveltyminen uuteen järjestelmään. Mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla on jatkuvasti lisätty ja on varmasti hyvä, että myös kokonaisuus otetaan tarkasteluun.

Kiitettävää on, että hallitus aikoo selvittää sairauspäivärahan, kuntoutustukien ja työttömyysturvan kriteerit siten, että ihminen on tarkoituksenmukaisella etuudella. Nykyisin työttömyysturvalla on paljon työkyvyttömiä, koska työttömyysturvalla paikataan työkyvyttömyysetuuksien käsittelyssä olevaa viivettä. Tilanne aiheuttaa työttömyysturvan puolella monia poikkeustilanteita, jotka turhaan hankaloittavat ja monimutkaistavat jo alkujaan monitahoista lainsäädäntöä.

Suomalainen ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on historiallisista syistä perustunut vapaaehtoiseen vakuuttamiseen. Hallitusohjelma ottaa tähän kantaa lupaamalla jatkoselvityksen yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtymisestä. Aihe on ollut ammattiyhdistysliikkeelle arka. Tämän kirjauksen etenemistä on mielenkiintoista seurata.

Työttömyysturvan uudistamisen yksityiskohdat muotoutuvat kolmikantaisessa valmistelutyössä. Hallitusohjelmaan kirjatun mukaan hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, joka laatii esitykset toimenpiteistä, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista.

Työmarkkinajärjestöjen tukeen luotetaan laajemminkin, sillä työttömyysturvan kehittämisen lisäksi myös suhdannevaihteluihin sopeutumisen parantamista kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä kohtaa on mainittu sen tarkoittavan esimerkiksi Työllisyysrahaston suhdannepuskurin vahvistamista. Tämä onnistuu vaikuttamalla työttömyysvakuutusmaksuihin ja rahaston enimmäiskokoa säätelevään pykälään.

Vahva puskuri on järkevää taloudenpitoa. Huono puoli on se, että vahvan puskurin myötä työmarkkinoilla on taipumus joustaa työehtojen sijasta työttömyyteen.

On hyvä, että hallitus hyödyntää työmarkkinajärjestöihin kertynyttä osaamista työttömyysturvan kehittämisessä. Hallitusohjelmassa on myös sellainen henki, että työttömyysturvalakia ollaan kehittämässä työllistymisen tukemisen näkökulmasta. Tästä voi viisikkoa kiittää.