Nuori nainen painaa sormea suupieleen, katsoo yläviistoon ja pohtii omavastuuaikaa - YTK

Kaikki, mitä et tiennyt omavastuuajasta

Omavastuuaika on työttömyyden ja lomautuksen alussa oleva jakso, jonka ajalta emme voi maksaa ansiopäivärahaa. Jos omavastuuaika tulee yllätyksenä, se todennäköisesti hämmentää ja harmittaa, koska rahaa tulee ensimmäiseltä hakujaksolta sen vuoksi vähemmän.

Omavastuuaika ei ole YTK:n vika

Omavastuuaika ei ole meidän keksintömme. Se tulee suoraan työttömyysturvalaista, niin kuin muutkin etuuden maksamiseen liittyvät säännöt. Lain mukaan voimme maksaa ansiopäivärahaa vasta, kun olet ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että ensimmäisen viikon ajalta emme voi maksaa ansiopäivärahaa.

Viittä päivää vastaava aika

Lain sanamuoto on ”viittä täyttä työpäivää vastaava aika”. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittava viiden päivän omavastuuaika viisi päivää kerätään myös pätkistä ja osista.

Jos olet kokonaan työtön, kerää jokainen työttömyyspäivä myös yhden täyttä työpäivää vastaavan omavastuupäivän. Visi tällaista päivää, ja omavastuuaika on koossa.

Osa-aikatyön tilanteissa laskemme omavastuuajan tunneissa. Jos esimerkiksi kokoaikatyöntekijän työaika alallasi on kahdeksan tuntia päivässä, on viittää täyttä työpäivää vastaava aika 40 tuntia (5 x 8).  Jos tällaisessa tilanteessa teet osa-aikatyötä neljä tuntia, voimme siltä päivältä laskea omavastuuaikaan 4 tuntia eli puoli päivää. Tämä on siis se aika, jonka olet kyseisenä päivänä ollut työttömänä kokoaikatyöhön verrattuna. Saadaksesi kokoon viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan työttömänä, eli tässä tapauksessa 40 tuntia, tarvitset esimerkin mukaisia päivä kymmenen. Eli kymmenen päivää neljän tunnin osa-aikatyötä, koska silloin olet kokoaikatyöhön verrattuna ollut työttömänä 40 tuntia, mikä vastaa viittä täyttä työpäivää. Tarvittava tuntimäärä riippu alasi enimmäistyöajasta. Tyypillisesti se on 37,5 tai 40 tuntia viikossa.  

Vastaavasti lomautustilanteissa on mahdollista, että  työviikolla on esimerkiksi yksi lomautuspäivä. Silloin täyden omavastuuajan keräämiseen menee viisi viikkoa. Tässä on sellainen rajoitus, että omavastuuaikaa voidaan kerryttää enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Joskus näkee tilanteita, joissa lomautus on niin satunnaista, että viiden päivän omavastuuaikaa ei saada kahdeksan peräkkäisen viikon aikana kasaan. Tällöin omavastuuajan alkupään päiviä tippuu pois, eikä viiden päivän omavastuuaikaa saa täyteen, vaikka päiviä muuten olisi riittävästi. On siis mahdollista, että ansiopäivärahaa ei voida omavastuuajan vuoksi maksaa ollenkaan, jos omavastuuaika ei koskaan täyty.

Vain noin kerran vuodessa

Omavastuuajan asettaminen liittyy ansiopäivärahan enimmäisaikaan. Lain mukaan omavastuuaika asetetaan vain kerran yhtä ansiopäivärahan enimmäisaikaa kohti. Enimmäismaksuaika puolestaan liittyy työssäoloehdon täyttymiseen. Aina kun täytät työssäoloehdon, saat uuden enimmäisajan. Kun saat uuden enimmäisajan, tulee myös uusi omavastuuaika. Koska työssäoloehto on suhteellisen lyhyt, noin puoli vuotta, on työttömyysturvalakiin tehty poikkeus, jonka mukaan omavastuuaikaa ei tule, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa.

Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että omavastuuaika tulee pääsääntöisesti enintään kerran vuodessa. Tässä osittaisena poikkeuksena on edellä mainittu tilanne, jossa omavastuuaika ei täyty kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Silloin omavastuuaika voi käytännössä tulla useamman kerran. Tarkalleen tässäkin on toki kyse vain siitä, että sitä yhtä ja samaa omavastuuaikaa kerätään pidemmän aikaa.

Miksi?

Monesti törmää siihen, että koko omavastuuaika kyseenalaistetaan. Miksi sellainen on ja mihin sitä tarvitaan?

En varmaksi osaa sanoa, mutta olen antanut itselleni luvan muodostaa tarinan. Omavastuuajan alkuhämärissä on ilmeisesti ollut niin, että kun etuuksia on maksettu ja käsitelty kynin ja paperein, on haluttu vähentää etuuksien hakemista tilanteissa, joissa työttömyys kestää vain muutaman päivän. On nähty, että tällainen lyhyt työttömyysaika töiden välissä menee omalla vastuulla.

Käytännössä on siis haluttu vähentää toimeenpanossa hallinnollista taakkaa, kun lyhyiden työttömyysjaksojen vuoksi ei ole tarvinnut käynnistää prosessia. Nykyään tällaisella ei ole enää merkitystä, koska etuuksien käsittely on sähköistynyt ja osin myös automatisoitunut. Itse asiassa omavastuuaika itsessään tuottaa paljon hallinnollista taakka. Toimeenpano olisi tehokkaampaa ilman omavastuuaikojen tarkistamista ja laskemista. Tästäkin on kokemusta, kun korona-aikana omavastuuaika oli hetken jäähyllä, eikä meidän tarvinnut sitä tarkistaa. Sekin oli toimeenpanon kannalta helpotus, kun omavastuuaika oli hetken aikaa poikkeuksellisesti viisi päivää, eikä viittä täyttä työpäivää vastaava aika.

Omavastuuajasta ei kuitenkaan helpolla päästä eroon, sillä omavastuuajalla on oma roolinsa etuusmenoissa. Yhden omavastuupäivän säästö etuusmenoissa on noin 20 miljoonaa euroa. Jos siis nykyisestä omavastuuajasta luovuttaisiin kokonaan, pitäisi julkishallinnon budjeteista löytää sata miljoonaa euroa tähän käytettäväksi. Sinänsä on mielenkiintoista, että omavastuuaika ei vähennä maksettavan etuuden kokonaismäärää, jos hakija käyttää koko enimmäismaksuajan. Tällaisessa tilanteessa omavastuuaika ei ole hakijalta pois, se vain siirtää enimmäismaksuajan alkamista.

Katso omavastuuaika myös tietopankissamme.  

Petja Eklund katsoo veikeästi kameraan - YTK

Petja Eklund, erityisasiantuntija

YTK:n Petja Eklund on tehnyt riittävästi virheitä kutsuakseen itseään erityisasiantuntijaksi. Ja onhan se erityistä, että YTK:lla on tällainenkin renessanssinero, joka kirjoittelee blogeja milloin mistäkin. Asiaa ja analyysejä, mutta harvoin tämä vekkuli pystyy vastustamaan kiusausta lirvauttaa sekaan huumoria. Kaikista hyveistään huolimatta Eklund jaksaa aina puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, eivät koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.