Henkilöstöperusteista irtisanomista koskeva lakiuudistus kohahdutti viime syksynä työmarkkinoita. Vakiintuneesti henkilökohtaisen irtisanomisperusteen lainmukaisuutta on arvioitu kokonaisharkinnalla, jossa on kiinnitetty huomiota työntekijän puolelta työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden vakavaan rikkomiseen tai laiminlyöntiin tai työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumiseen. Jatkossa kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon myös työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Uudistuksen tarkoituksena on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Työsopimuslain muutos korostaakin työnantajan henkilöstömäärän painoarvoa irtisanomisperusteen kokonaisharkinnassa, kun työntekijän moitittavalla menettelyllä tai työntekoedellytysten muutoksella on työnantajalle tuntuvia vaikutuksia toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi. Hallituksen esityksen mukaan henkilöstömäärä voitaisiin huomioida kokonaisharkinnassa arvioimalla työntekijän toiminnan seurausten merkitystä työnantajan toiminnalle.

Mielivaltaiset irtisanomiset eivät jatkossakaan olisi sallittuja. Irtisanomiselta edellytetään aina asiallista ja painavaa perustetta. Työntekijää olisi edelleen varoitettava ennen irtisanomista ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä.

Yhdessä aiemmin kuvatun työsopimuslain muutoksen kanssa työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli karenssiaikaa lyhennetään 60 päivään, jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Nykyisin työnhakijalle asetetaan näissä tilanteissa 90 päivän korvaukseton määräaika.

Näitä tilanteita ovat:

• työnantaja on purkanut työntekijän työsopimuksen koeaikana
• työnantaja on irtisanonut työntekijän ns. henkilöperusteella
• työnantaja on purkanut työntekijän työsopimuksen päättymään heti erittäin painavasta syystä. 

Karenssiajan lyheneminen ei koske pelkästään niitä tapauksia, joissa työsuhteen irtisanominen liittyy yrityksen pieneen henkilöstömäärään, vaan kaikkia tapauksia, joissa työnantaja päättää työsuhteen aiemmin kuvatulla tavalla henkilöön liittyvin syin. Kuten nykyisin, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työsuhteen päättyminen johtuu muusta kuin työnhakijan moitittavana pidettävästä menettelystä. Sen sijaan itse ilman pätevää syytä työstä eronneiden karenssiaika säilyy 90 päivän mittaisena.  

Suomen työttömyysturvajärjestelmä kaipaisi uudistamista ja selkiyttämistä, sillä se on hyvin monimutkainen ja ajaa työttömän usein kohtuuttomiin tilanteisiin. Näin ollen on vähintäänkin kohtuullista, että helpotettaessa työnantajan oikeutta irtisanoa työntekijä henkilöön liittyvillä perusteilla on samaan aikaan lyhennetty edellä kuvatulla tavalla työttömyysturvan korvauksetonta karenssiaikaa.

Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että 60 päivänkin karenssiaika merkitsee kahden kuukauden tulotonta ajanjaksoa, jonka aikana useat työttömät joutuvat turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Lisäksi päätökset, milloin henkilölle asetetaan korvaukseton karenssiaika, vaihtelevat tutkimustenkin mukaan eri työvoimatoimistojen välillä. Jotta kaikille voitaisiin taata oikeudenmukaisempi ja yhdenmukaisempi kohtelu osana työttömyysturvajärjestelmää, on sanktiojärjestelmää tarve kehittää asianmukaisemmaksi. Tästä syystä onkin positiivista huomata, että uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tarve uudistaa työttömyysturvaa. Erityistä huomiota oli kiinnitetty tarpeeseen uudistaa sekä kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää niin, että sen oikeudet ja velvollisuudet olisivat tasapainossa.