Ketterämpi Suomi – tule jo!
Byrokratiaa pitäisi purkaa ja työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömänä olemisen. Niin totta ja aivan oikein! Onko kuitenkin niin, että viesti on mennyt fiksuille suomalaisille perille, mutta ei vielä lainsäätäjälle? Siltä tuntuu, tämän viikon uutisia lukiessa.
Yle 6.3.: Henry Raitaniemi halusi taksikurssille, mutta ei voinut riskeerata toimeentuloaan (=työttömyyspäivärahaa) kouluttautumalla. Lue juttu tästä.
IS 8.3.: TE-toimisto ehdotti pitkäaikaistyöttömälle ”Hennalle”, että haluamansa jatko-opiskelun sijaan olisi parempi mennä kuntoutukseen. Lue juttu tästä.
Kuinka monessa työpaikassa esimies sanoo, että älä nyt intoile sen työssäoppimisen suhteen? Tai kuinka moni vanhempi sanoo lapselleen, että turha sun on haaveilla siitä kitaransoitosta, et kuitenkaan opi? Oma motivaatio, työntekijän, työttömän tai lapsen, on kuitenkin avainasemassa, kun halutaan kehittyä. Tämä pitäisi huomioida myös työttömien kohdalla.
Miten sitten yllä kerrotut tarinat voivat nykyisessä tilanteessamme olla mahdollisia? TE-toimisto on molemmissa tapauksissa toiminut lakipykälien mukaan, samoin työttömyyskassa. Lainsäädännössä on siis jotain pahasti pielessä. Juhlapuhetta on, mutta missä toteutus? Itseohjautuvuus ja yksilöllisyys ovat päivän sanoja, mutta silti valtio tietää näköjään edelleen paremmin, mikä ihmistä itseään auttaa työllistymään.*
On hyvä nähdä, että yritystä kuitenkin on. Esimerkiksi Akava on ollut aktiivinen työttömän opiskeluoikeuden laajentamisessa. YTK:ssa olemme jo pitkään kyseenalaistaneet työttömyysturvalain vanhanaikaisuutta. Olemme kaikki samassa veneessä, jota uusi teknologisoituva maailma heiluttaa. Nyt jos koskaan voisi olla kysyntää ketteryydelle myös valtionhallinnossa.
*Opinnot ovat mahdollisia, kun niistä on sovittu TE-toimiston kanssa tehtävässä työllistymissuunnitelmassa. Taksikurssin osalta mentiin metsään, kun työtön henkilö oli ollut liian omatoiminen, liika aktiivisuus on pahasta. ”Hennan” tapauksessa on kysymys todennäköisesti omaehtoisesta opiskelusta, johon työttömällä myös voi olla oikeus, jos työvoimaviranomainen katsoo, että se parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan. Kysymys on tarveharkinnasta, jolloin työttömällä ei ole subjektiivista oikeutta päästä koulutukseen.
Auli Hänninen, toimitusjohtaja
YTK:n toimitusjohtajana Auli Hänninen haluaa yksinkertaistaa ja tehostaa suomalaista työttömyysturvaa. Kirjoituksissaan Hänninen hahmottelee rohkeasti työttömyysturvan kehityksen mahdollisuuksia ja tarjoaa asiantuntemustaan ja näkemyksiään päättäjien käytettäväksi. Hänninen oli Perheyritysten liiton toimitusjohtajana vuosina 2017-2021. Aulin visiolla ja päättäväisyydellä rakensimme nykyaikaisen YTK:n perustan, jonka päältä tänään kurkotamme uudelleen Aulin ohjauksessa kohti korkeuksia.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
