EU/ETA-maassa ja Sveitsissä asuvalla voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan hänen työllistyessään osittain Suomessa työttömyytensä aikana. Kuitenkin henkilön jäädessä kokonaan työttömäksi edellytyksenä ansiosidonnaisen maksamiselle on Suomessa asuminen. Toisin sanoen lomautetulle tai osa-aikatyötä tekevälle voidaan maksaa päivärahaa, vaikka henkilö ei asuisikaan Suomessa. Jos taas henkilö on irtisanottu työpaikastaan, voidaan ansiopäivärahaa maksaa vain Suomessa asuvalle.

Mitä sitten tarkoittaa Suomessa asuminen? Jo tovin Suomessa töitä tehneelle ja sittemmin työttömäksi jääneelle henkilölle voi tulla yllätyksenä työttömyyskassan päätös, jonka mukaan päivärahaa ei voida maksaa, koska henkilö ei asu Suomessa. Vakituisesta suomalaisesta osoitteesta huolimatta henkilön voidaan katsoa asuvan lähtömaassaan. 

Henkilön asuinpaikan määrityksessä huomioon otettavat seikat määräytyvät EU:n sosiaaliturva-asetusten 883/2004 ja 987/2009 mukaan. Kokonaan työttömän ansioturvasta vastaa henkilön asuinmaa. Asuinpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö vakinaisesti asuu.

YTK lähettää päivärahan hakijalle asuinpaikkaselvityslomakkeen, jonka perusteella asuinmaa arvioidaan. Lisäksi työttömyyskassa voi hankkia muuta selvitystä esimerkiksi viranomaisilta.

Erityisesti työttömyyskassa arvioi työsuhteen laatua ja kestoa, perhesiteitä sekä asumisolosuhteita:

• Kuinka kauan henkilö on asunut tai oleskellut Suomessa, ja onko aikomus myös jäädä Suomeen?
• Kuinka pitkä työsuhde Suomessa on ollut?
• Miten asuminen Suomessa on järjestetty? Onko asunto esimerkiksi järjestetty vain työtä varten?
• Onko henkilöllä perhettä ja missä maassa perhe asuu?
• Vieraileeko henkilö usein lähtömaassaan?

Vähintään kolmen vuoden työskentelylle Suomessa voidaan antaa painoarvoa. Jos perhe, eli puoliso ja mahdolliset alaikäiset lapset ovat jääneet lähtömaahan, voidaan henkilön olettaa asuvan lähtömaassaan. Myös henkilön vakituinen asunto lähtömaassa Suomessa työskentelyn aikana viittaa siihen, ettei vakituinen asuinpaikka ole Suomi. Henkilön asuinpaikkaa arvioidessa työttömyyskassa ei kuitenkaan voi perustaa päätöstään mihinkään yksittäiseen seikkaan, vaan ratkaisu on tehtävä tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella.

Järjestelmä voi tuntua epäreilulta etenkin maissa, joissa työttömyysturva perustuu työttömyyskassoihin. Vaikka itsensä olisi vakuuttanut työttömyyden varalle maksamalla työttömyyskassan jäsenmaksun, päivärahaa ei välttämättä saa henkilön jouduttua kokonaan työttömäksi. Työntekijän on mahdotonta tietää etukäteen, aikooko työnantaja irtisanoa vai lomauttaa työntekijöitä työtilanteen heikentyessä.

Vaikka Suomeen tullut työntekijä ei voi olla varma ansiopäivärahaoikeudestaan, on suositeltavaa liittyä työttömyyskassaan. Työttömyyskassan jäsenmaksu on joka tapauksessa suhteellisen halpa vakuutus osittaisen työttömyyden varalle.