Tekijää tarvitaan aina. Tarve säilyy, vaikka työn tavat ja muodot muuttuvat. Tässä blogisarjassa YTK:n asiantuntijat pohtivat, miksi uusi työelämä voi jättää tekijänsä vanhojen rakenteiden ulkopuolelle.

Mitä, jos tulevaisuudessa saisin tehdä työtä itse valitsemassani paikassa, itse valitsemanani aikana? Viettäisin päiväni jossain eteläisellä Karibianmerellä työtä tehden, mutta samalla elämästä nauttien. Curacaon hiekkarannoilla mukanani kulkisivat tärkeimmät työvälineet, laptop ja Skype. Muuta ei juuri tarvittaisi.

Työ, sellaisena kuin me sen nyt tunnemme, tulee tulevaisuudessa merkittävältä osin katoamaan automatisaation seurauksena. Tekniikan tohtori Pekka Vehviläinen ennusti 18.4 Helsingin Sanomissa, että suomalaisten miesten suurin ammattiryhmä, noin 80 000 moottoriajoneuvon kuljettajaa, katoaa automatisaation myötä. Ensi kuulemalta tuo ennustus tuntui kovin lohduttomalta.

Toiveikkuudesta ei kuitenkaan kannata luopua. Teknologinen kehitys saattaa syrjäyttää osan perinteisistä ammateista. Mutta ihminen on nerokas eläin. Juuri se nerokkuus on teollisen vallankumouksen alkuajoista lähtien luonut uusia työpaikkoja, uutta teollisuutta ja elinkeinoja. Sopeudumme tähän muutokseen keksimällä uuden työn, jonka keskiössä ovat ainutlaatuiset inhimilliset ominaisuutemme, kuten luovuus, vuorovaikutus ja intohimo. Teknologia saattaa vapauttaa osan meistä raskaimmista rutiinitehtävistä ja raadannasta. Kehityksen mukana tarjoutuu mahdollisuus määritellä uusi, positiivisempi suhde työntekoon.

Todennäköisesti vuonna 2025 robotit ja keinoäly ovat jo osa jokapäiväistä arkeamme. Robotisaatio tulee mullistamaan terveydenhuollon, kuljetuksen ja asiakaspalvelun ohella myös kodinhoitopalvelut. Samalla kuitenkin vertaistalous luo uutta työtä, kun sisältöjä, palveluita ja tavaroita tuotetaan vertaisvoimin. Jo nyt digitaalisilla työmarkkinoilla tehdään erilaisia työtehtäviä tietokoneen ja internetin välityksellä digitaalisella alustalla. Esimerkiksi joukkoistamisessa (engl. crowdsourcing) työpanosta ostetaan ja myydään digitaalisen alustan kautta. Digitaaliset työskentelyalustat eivät ole pelkästään tietotyöläisiä varten. Eritysosaamisen ohella kysyntää on, ainakin toistaiseksi, myös sellaisille tehtäville, jotka sopivat meistä jokaisen hoidettavaksi.

Mitä luultavimmin käytän palveluita tulevaisuudessa yhä enemmän TaskRabbitin kaltaisten mobiilisovellusten kautta, joiden kautta voin palkata freelancerin suorittamaan erilaisia tehtäviä, aina erilaisista korjaushommista siivousapuun. Teknologinen sovelluskehitys sujuvoittaa työn tarjoamista. Uudet sivustot ja sovellukset sovittavat yhteen työvoiman ja kysynnän paljon tehokkaammin kuin nykyiset työmarkkinamekanismit. Parhaimmillaan digitaaliset työmarkkinat saattaisivat työn tarjontaa lisätessään lyhentää myös työttömyysjaksoja.

Tule keskustelemaan kanssamme Twitteriin!

Blogissa esitettävät kirjoitukset sekä kommentit ovat näkemyksiä ja ajatuksia työttömyysturvaan liittyvistä asioista. Niitä ei ole tarkoitettu työttömyyspäiväraha-asiaa koskevaksi neuvonnaksi ja ne myös vanhenevat. Ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta löydät nettisivuiltamme kohdasta ”ansioturvan ABC”. Myös asiakaspalvelumme auttaa sinua, kun tarvitset neuvontaa.