Tekijää tarvitaan aina. Tarve säilyy, vaikka työn tavat ja muodot muuttuvat. Tässä blogisarjassa YTK:n asiantuntijat pohtivat, miksi uusi työelämä voi jättää tekijänsä vanhojen rakenteiden ulkopuolelle.

Mitä on yrityskulttuuri? Minulle se on sitä, mitä työpaikalla tapahtuu, kun pomo ei ole paikalla. Yrityskulttuuri voi olla hyvää tai huonoa, se voi tukea työn tekemistä tai haitata sitä. Kun yrityskulttuuria rakennetaan tietoisesti, pyrkimys on tietenkin työn tekemistä tukevaan hyvään kulttuuriin. Kun kaikki ihmiset työpaikalla ymmärtävät, miksi ovat siellä ja miksi työpaikka on olemassa, on erilaisten tehtävien tekeminen ja välillä kiireenkin sietäminen paljon helpompaa.

Esimerkiksi työttömyyskassan työntekijä voi ajatella, että hänen tehtävänsä on käsitellä päivärahahakemuksia. Mutta onko työttömyyskassa olemassa vain hakemusten käsittelyä varten? Hakemusten käsittely vastaa kysymykseen, mitä me teemme, mutta se ei vastaa kysymykseen, miksi olemme olemassa. Me olemme olemassa, koska haluamme turvata, auttaa ja neuvoa jäseniämme työttömyyden varalta ja sen kohdatessa. Tärkeää on nähdä asia jäsenen silmin. Silloin voi auttaa häntä mahdollisimman oikein, ei vain käsittelemällä hakemuksia.

Idean, ei esityksen pohjalta

Hyvän yrityskulttuurin rakentaminen syntyy vuoropuhelusta, yhdessä tekemisestä ja sopimisesta. Se edellyttää, että työpaikalla on yhteinen päämäärä ja ihmiset luottavat toisiinsa. Kun on yhdessä luodut pelisäännöt, ei yksityiskohtaisilla ohjeilla ja säännöillä ole merkitystä. Hyvän yrityskulttuurin rakentamisesta ovat vastuussa kaikki, ei vain johto tai vain työntekijät.

Nykyinen työlainsäädäntömme ei kuitenkaan tue hyvän yrityskulttuurin rakentamista. Sitä voidaan rakentaa laeista huolimatta, mutta ei niiden avulla. Esimerkiksi yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain noudattaminen vesittää täysin muutosten yhdessä suunnittelun tai sen, että kokeiltaisiin ennen kuin tehdään päätöksiä. Työnantajan pitää esitellä työntekijöille mietitty neuvotteluesitys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asia on jo suunniteltu ja päätetty. Hyvää yrityskulttuuria pitäisi voida rakentaa pelkän idean pohjalta – tehdä yrityksiä ja erehdyksiä, joista parhaat otetaan käyttöön ja huonoista luovutaan. Näin saataisiin aikaiseksi enemmän ja parempaa kuin loppuun hiotulla neuvotteluesityksellä, joka viedään sellaisenaan maaliin, koska muuten asiat viivästyvät ja joudutaan neuvottelemaan uudelleen.

Itseltämme suojellen

Entäpä työaikalainsäädäntö, joka lähtee siitä, että tehokkuus ratkaistaan käytetyllä työajalla? Työnantajan pitää seurata työaikaa, liikaa ei saa tehdä, vaikka joku haluaisikin, koska työntekijää pitää suojella häneltä itseltään. Työaika pitää olla säännöllinen. Jos joku tekee vähemmän, se on työnantajalta pois, vaikka tulos olisi sama kuin toisella, joka tekee oikean määrän tunteja. On tietenkin tehtäviä, joissa täytyy olla paikalla tiettynä aikana, kuten työttömyyskassan puhelinneuvonnassa. Mutta esimerkiksi päivärahahakemusten käsittely ei ole sidottu tiettyihin kellonaikoihin. Puhumattakaan toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Jos emme seuraa työaikaa, saamme työsuojelutarkastuksessa sapiskaa, koska työajan seurannan puutteellisuus tarkoittaa automaattisesti sitä, että työnantaja teettää työntekijällä liikaa töitä.

Mitä jos kaikkea toimintaamme ohjaisikin asiakaslupaus? Tietäisimme, että jokainen tekee työtä lupausten pitämiseksi? Onnistuisiko se, että rakentaisimme yhdessä hyvää yrityskulttuuria?

Jatka keskustelua kanssamme Twitterissä! @YTK_Loimaa

Blogissa esitettävät kirjoitukset sekä kommentit ovat näkemyksiä ja ajatuksia työttömyysturvaan liittyvistä asioista. Niitä ei ole tarkoitettu työttömyyspäiväraha-asiaa koskevaksi neuvonnaksi ja ne myös vanhenevat. Ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta löydät nettisivuiltamme kohdasta ”ansioturvan ABC”. Myös asiakaspalvelumme auttaa sinua, kun tarvitset neuvontaa.