Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa taloon ollaan aina uuden edessä.  Jokainen aukiklikkaamaton hakemus on uusi mahdollisuus löytää osaava ja sopiva tekijä taloon. Ansioluettelo tai CV avaa näkymää siihen, mitä kaikkea hakija on elämänsä varrella jo ehtinyt tehdä, ja missä tilanteessa hän on ryhtynyt työtä hakemaan.

Aina välillä hakemuksen kohdalla jää pohtimaan sitä, mikä oikeasti auttaisi ihmistä työllistymään. +40-vuotiaalta saattaa löytyä ansioluettelosta useampia erilasia perus- ja ammattitutkintoja, työllistymiskursseja, työharjoittelujaksoja, erimittaisia työpätkiä. Polku on saattanut kulkea ompelijasta merkonomikoulutuksen ja myynnin ammattitutkinnon kautta sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon ja lähihoitajan sijaisuuspätkiin.  Pysyvämpää ei vaan ole löytynyt.

On totta, että maailma muuttuu, ja elämän aikana moni joutuu tai pääsee opettelemaan useammankin ammatin.  Viisitoista vuotta sitten hankittu koulutus ei välttämättä enää ole riittävä ja oikealle alalle oppia antava.  Elämäntilanteet ja henkilökohtaiset polut ovat aina omanlaisiaan. Herääkin kysymys, kuinka uudelleen kouluttautuminen voisi johtaa vielä tehokkaammin työllistymiseen.

Ammatilliseen koulutukseen kuuluu oleellisena osana työssä oppiminen. Varsinkin aikuiskoulutuksessa sitä on jo ennen tulevia ammatillisen koulutuksen muutoksiakin voitu soveltaa monipuolisesti. Tutkintopaperia ei kukaan saa käteensä ilman useampien kuukausien harjoittelua – miksi työtä ei kuitenkaan sitten löydy? Harjoitteluiden yksi tärkeä tavoite kun kuitenkin lienee oppimisen lisäksi jalan saaminen potentiaalisten työpaikkojen ovenrakoon. Mitä suoremmat linkit koulutuksilla ja erilaisilla kursseilla on ihan oikeisiin työpaikkoihin, sitä paremmin voisi ajatella niiden tuottavan toivottua tulosta.

Entä millaisia verkostoja ammatillinen koulutus ja erilaiset työllistämistoimet rakentavat ihmiselle? Yksi ovi kun tuo aina näkyviin uusia ovia ja mahdollisuuksia. Verkostoitumisen hyödyt eivät pääty työpaikan löytymiseen. Ne tukevat ammatillisessa kehittymisessä ja jatkuvassa uudistumisessa. Verkostoiden vahvuus on, että niissä voi olla monenlaisia toimijoita: koulutustahoja, yrityksiä, monenlaisia tukipalveluita. Verkoston tarkoitus ei ole olla tikapuut, jotka johtavat uran huipulle. Se on parhaimmillaan enemmänkin tukiverkko, jonka varassa ihminen voi toteuttaa omaa polkuaan eteen-, sivulle ja miksei joskus taaksepäinkin.

P.S. YTK:n suosittu Rekrypäivä järjestetään jälleen 17.5. Tampereella. Siellä voi päivittää myös omaa työnhakua - sekin on osaamislaji, jota kannattaa harjoitella!