Miksi kevytyrittäjät eivät saa työttömyysturvaa?

Ermo Inkeroinen, lakimies, YTK

Satavuotiaassa Suomessa on joukko ihmisiä, jotka on käytännössä heitetty työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle. Heitä ovat laskutuspalveluiden kautta itsensä pienimuotoisesti työllistävät ns. kevytyrittäjät, jotka tekevät usein yrittäjämäisesti työtä ja ovat sopimussuhteessa laskutuspalveluita tarjoavaan osuuskuntaan tai yritykseen.

He saavat tulonsa laskutuspalvelun kautta ansiotulona verotettavana palkkana, josta laskutuspalvelun tuottaja vähentää työnantajamaksut, eli toimittaa ennakonpidätyksen, maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun ja antaa vuosi-ilmoituksen verottajalle. Työntekijän työeläkevakuutusta (TyEL) kevytyrittäjän ansiotuloista ei toukokuusta 2017 lähtien ole ollut pakollista maksaa. Laskutuspalveluita tarjoavien toimijoiden käytäntö TyEL-maksun osalta ei kuitenkaan ole täysin vakiintunut.

Moni laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö ajattelee ja kokee työskentelevänsä työsuhteessa palkansaajana. Hänen tuloistaan vähennetään lakisääteiset työnantajamaksut.  Hän on myös verotuksen näkökulmasta palkansaaja. Laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö ei tarvitse y-tunnusta tai kirjanpitoa. Eri viranomaisissa ja sosiaaliturvassa hänen asemansa on kuitenkin hyvin monimutkainen, koska lainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjää tai laskutuspalvelun kautta työllistyvää. Eri lakien mukaan työtä tehdään palkansaajana tai yrittäjänä.

Työttömyysturvassa laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö katsotaan nykyisin yrittäjäksi. Sillä on monenlaisia vaikutuksia työttömyysturvaan ja työttömyysetuusoikeuteen. Laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö ei voi liittyä palkansaajan työttömyyskassaan, kuten YTK:hon. Yrittäjäkassaan liittyäkseen kevytyrittäjällä tulee olla yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ja vuosityötulon vähintään 12 564 euroa. Pienimuotoisessa toiminnassa vuositulot jäävät usein tuon tulorajan alle

Laskutuspalvelun kautta työllistyvä voi kuulua palkansaajakassaan, jos hän on liittynyt kassaan palkansaajana ollessaan tai työskentelee palkansaajana laskutuspalvelun kautta työllistymisen ohella. Palkansaajakassaan kuuluva henkilö ei kevytyrittäjänä työskennellessään kuitenkaan kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, joka on ansiopäivärahan edellytys. Sivutoimista yritystoimintaa laskutuspalvelun kautta harjoittava henkilö voi saada palkansaajakassasta soviteltua työttömyysetuutta. Hänelle ei kuitenkaan kerry palkansaajan työssäoloehtoa, kuten työsuhteiselle osa-aikaiselle palkansaajalle, joka saa soviteltua ansiopäivärahaa.

Kaikilla laskutuspalvelun kautta työllistyvillä ei ole mahdollisuutta vakuutta itseään työttömyyden varalle, vaikka he haluaisivat sen tehdä. Tähän epäkohtaan tulisi nopeasti puuttua, koska työelämän monimuotoistuminen ja aktiivinen itsensä työllistäminen ei missään tapauksessa saisi johtaa työttömyysturvan olennaiseen heikkenemiseen!

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.