Tietoa meiltä / Blogi / Miksi kevytyrittäjät eivät saa työttömyysturvaa?

Miksi kevytyrittäjät eivät saa työttömyysturvaa?

Ermo Inkeroinen, lakimies, YTK

Satavuotiaassa Suomessa on joukko ihmisiä, jotka on käytännössä heitetty työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle. Heitä ovat laskutuspalveluiden kautta itsensä pienimuotoisesti työllistävät ns. kevytyrittäjät, jotka tekevät usein yrittäjämäisesti työtä ja ovat sopimussuhteessa laskutuspalveluita tarjoavaan osuuskuntaan tai yritykseen.

He saavat tulonsa laskutuspalvelun kautta ansiotulona verotettavana palkkana, josta laskutuspalvelun tuottaja vähentää työnantajamaksut, eli toimittaa ennakonpidätyksen, maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun ja antaa vuosi-ilmoituksen verottajalle. Työntekijän työeläkevakuutusta (TyEL) kevytyrittäjän ansiotuloista ei toukokuusta 2017 lähtien ole ollut pakollista maksaa. Laskutuspalveluita tarjoavien toimijoiden käytäntö TyEL-maksun osalta ei kuitenkaan ole täysin vakiintunut.

Moni laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö ajattelee ja kokee työskentelevänsä työsuhteessa palkansaajana. Hänen tuloistaan vähennetään lakisääteiset työnantajamaksut.  Hän on myös verotuksen näkökulmasta palkansaaja. Laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö ei tarvitse y-tunnusta tai kirjanpitoa. Eri viranomaisissa ja sosiaaliturvassa hänen asemansa on kuitenkin hyvin monimutkainen, koska lainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjää tai laskutuspalvelun kautta työllistyvää. Eri lakien mukaan työtä tehdään palkansaajana tai yrittäjänä.

Työttömyysturvassa laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö katsotaan nykyisin yrittäjäksi. Sillä on monenlaisia vaikutuksia työttömyysturvaan ja työttömyysetuusoikeuteen. Laskutuspalvelun kautta työllistyvä henkilö ei voi liittyä palkansaajan työttömyyskassaan, kuten YTK:hon. Yrittäjäkassaan liittyäkseen kevytyrittäjällä tulee olla yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ja vuosityötulon vähintään 12 564 euroa. Pienimuotoisessa toiminnassa vuositulot jäävät usein tuon tulorajan alle

Laskutuspalvelun kautta työllistyvä voi kuulua palkansaajakassaan, jos hän on liittynyt kassaan palkansaajana ollessaan tai työskentelee palkansaajana laskutuspalvelun kautta työllistymisen ohella. Palkansaajakassaan kuuluva henkilö ei kevytyrittäjänä työskennellessään kuitenkaan kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, joka on ansiopäivärahan edellytys. Sivutoimista yritystoimintaa laskutuspalvelun kautta harjoittava henkilö voi saada palkansaajakassasta soviteltua työttömyysetuutta. Hänelle ei kuitenkaan kerry palkansaajan työssäoloehtoa, kuten työsuhteiselle osa-aikaiselle palkansaajalle, joka saa soviteltua ansiopäivärahaa.

Kaikilla laskutuspalvelun kautta työllistyvillä ei ole mahdollisuutta vakuutta itseään työttömyyden varalle, vaikka he haluaisivat sen tehdä. Tähän epäkohtaan tulisi nopeasti puuttua, koska työelämän monimuotoistuminen ja aktiivinen itsensä työllistäminen ei missään tapauksessa saisi johtaa työttömyysturvan olennaiseen heikkenemiseen!

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.

Ajankohtaista

YTK:lle yli 26 000 uutta jäsentä alkuvuonna – meitä on jo lähes 530 000

Nyt voit maksaa jäsenmaksusi suoraan OmaYTK:ssa

Näin kevään arkipyhät vaikuttavat ansioturvaan

Valmistuvaa on hyvä muistuttaa työttömyysturvan tärkeydestä. UUTINEN

Jo joutui armas chat-gpt-aika

Oletko jo tehnyt juhlapuheen valmistuneelle tai räppiriimit uuden työpaikan saaneelle tekoälyn, kuten OpenAI:n avulla?
Määräaikaisen työn päättyessä kesäksi, tulee ilmoittautua työnhakijaksi, jos aikoo hakea ansiopäivärahaa. UUTINEN

Päättyykö määräaikainen työ kesäksi?

Kesä on työmarkkinoilla vilkasta aikaa. Moni työllistyy sesongin töihin, mutta samalla moni määräaikainen työsuhde myös päättyy kesän myötä. Yleisintä tämä lienee opetusalalla, kun oppilaitosten ovia suljetaan lukuvuoden päättyessä. Miten ansioturva toimii tässä tilanteessa? Milloin voi hakea ansiopäivärahaa? Mitä pitää ottaa huomioon?
Nainen näppäilee iloisena kännykkää UUTINEN

Tilaa e-lasku ja osallistut arvontaan!

E-laskulla hoidat jäsenmaksusi helpommin, joustavammin ja turvallisemmin kuin paperilaskulla. Kun siirryt e-laskuun nyt, osallistut samalla 100 euron arvoisen lahjakortin arvontaan.
Kampanjan tunnuskuva. Tummanvihreällä pohjalla aaltoilee vaaleanvihreitä kuvioita, joissa lukee kampanjan nimi Pitäisiköhän lakia muuttaa?. UUTINEN

Lakimuutoskampanjamme on saanut hienon vastaanoton!

Eduskuntavaalien alla olemme kampanjoineet työttömyyskassalain muutoksen puolesta. Haluaisimme työttömyyskassoille nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa jäsentemme työllistymiseen. Pitäisiköhän lakia muuttaa? -kampanjamme on näkynyt mediassa sekä katukuvassa ympäri Suomen.
Kuvassa ihmisten käsiä päällekkäin, muodostaen tähden. BLOGI

Tanska – mallimaa vai jotain mätää?

Vaalikeskusteluiden aikana Tanska on vilahtanut puoluejohtajien esimerkkinä työllisyydenhoidon mallimaana. ”Tanskan mallista” puhutaan, mutta mihin sillä oikeastaan viitataan? Kävimme helmikuussa tutustumassa paikan päällä kahteen työttömyyskassaan ja kassojen yhteisjärjestöön.
YTK Työttömyyskassan työntekijöitä pöydän ääressä, yhteisessä työpajassa. UUTINEN

YTK Työttömyyskassa on Suomen innostavimpia työpaikkoja

YTK sai komean tunnustuksen vuodelta 2022: Olemme jälleen kerran maamme innostavimpia työpaikkoja. “Suomen innostavimmat työpaikat” -tunnustus myönnetään organisaatioille, jotka tutkitusti panostavat oman organisaationsa kehittämiseen, henkilöstön hyvinvointiin, toimintakulttuuriin ja yhteistyöhön.
pitäisiköhän lakia muuttaa -kuvituskuva UUTINEN

Pitäisiköhän lakia muuttaa? -kampanja haluaa työttömyyskassat tukemaan työllisyyttä

Työttömyyskassoilla on jatkuva yhteys satoihin tuhansiin työnhakijoihin, mutta nykyisen lainsäädännön mukaan ne eivät saa tukea jäsentensä työllisyyttä edes avoimista työpaikoista kertomalla.
YTK:n jäsenet kaipaavat lisätoimia työllisyyden tukemiseksi. Kuvituskuvassa mies puhelimessa. UUTINEN

YTK:n kysely: Lisätoimia työllisyyden parantamiseksi kaivataan

• YTK Työttömyyskassan kyselyyn* vastasi yli 18 500 jäsentä.
• 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi tehdä enemmän työllisyyden parantamiseksi.
• Suosituimpia keinoja työllisyyden parantamiseksi olivat työttömien opiskelun ja uudelleenkouluttautumisen helpottaminen (63 %) sekä työllistymispalveluiden saatavuuden parantaminen (52 %). 
• Vaihtoehdoista vähiten kannatusta sai ansioturvan keston lyhentäminen (9 %).
• 80 % vastaajista piti hyvänä ajatuksena, että työttömyyskassat saisivat auttaa jäseniään työllistymään. 
Maarit Nevalainen YTK:n palveluasiantuntija UUTINEN

Töissä YTK:n asiakaspalvelussa: ”Saamme jäseniltä tosi paljon kiitosta ja mukavia sanoja”

YTK:lla on yli sata palveluasiantuntijaa, jotka auttavat jäseniä niin etuushakemusten kuin erilaisten kysymysten ja ongelmienkin kanssa. Osalla työ keskittyy neuvontaan puhelimessa ja muissa viestintäkanavissa, osalla käsittelytehtäviin. Työ vaatii huomattavan paljon asiantuntemusta, mutta on myös hyvin palkitsevaa.